Uusi tutkimus: Suomen terveydenhuollon työvuorojen resursointi retuperällä

Report this content

Numeron Oy:n Success Clinicillä teettämän terveydenhuoltoalan työvuorosuunnittelua koskevan tutkimuksen mukaan yli puolet lääkäreistä ja hoitajista kokee, että heidän työtyytyväisyytensä lisääntyisi, jos työvuorot olisi resursoitu oikein. Jatkuva ali- tai yliresursointi koetaan yhdeksi työvuorosuunnittelun haastavimmista asioista.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1017 sairaaloissa, terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla, työterveysasemilla sekä kotisairaanhoidossa työskentelevää lääkäriä ja hoitajaa.

Jopa 65 % lääkäreistä ja 62 % hoitajista uskoisi työtyytyväisyytensä lisääntyvän, jos työvuoroissa olisi useammin oikea määrä työntekijöitä. Lisäksi 42 % vastaajista on kuukausittain tai viikoittain ollut työvuorossa, jossa ei ole ollut riittävästi työntekijöitä.

– Kuten tutkimustulokset indikoivat, on työvuorojen oikeanlaisella resursoinnilla yhteys myös työtyytyväisyyteen. Vaikka nykyaikaiset henkilöstöresurssien hallintajärjestelmät mahdollistaisivat kuormitusennusteiden, potilasvirtojen ja työntekijöiden toiveiden samanaikaisen huomioinnin, ei suomalaisessa terveydenhuollossa kuitenkaan tällä hetkellä hyödynnetä näitä menetelmiä, sanoo toimitusjohtaja Seppo Varpukari Numeron Oy:stä.

Poissaoloja vaikea hallita

Poissaolojen hallinnan vaikeus on vastaajien mukaan yksi suurimmista työvuorosuunnittelun haasteista. Näin ilmoittaa 33 % vastaajista. Tulevaisuuden resurssitarpeiden huono ennakoitavuus (31 %) ja jatkuva ali- tai yliresursointi (29 %) ovat myös yleisiä haasteita.

Helsingin vastaajien keskuudessa merkittävimmäksi haasteeksi yltää sijaisjärjestelyjen vaikeus (33 %), Pirkanmaalla poissaolojen vaikea hallinta (34 %), Pohjois-Pohjanmaalla tulevaisuuden resurssitarpeiden huono ennakoitavuus (44 %) ja Varsinais-Suomessa jatkuva ali- tai yliresursointi (50 %). Keski-Suomessa jatkuva ali- tai yliresursointi (40 %) sekä tulevaisuuden resurssitarpeiden huono ennakoitavuus (40 %) nousivat yhtä merkittäviksi työvuorosuunnittelun haasteiksi.

Palkkalaskelmissa olleista virheistä tai myöhässä tulleista työvuorolistoista raportoi puolestaan yli puolet vastaajista. Ainoastaan 42 %:lla vastaajista ei koskaan ole ollut virheitä palkkalaskelmissa. Noin neljännes vastaajista on myös saanut virheellisen työvuorolistan muutaman kerran vuodessa.

Taulukkolaskentaohjelman käyttö työvuorosuunnittelussa yleistä

Tutkimuksen mukaan 15 % työvuorolistoista tehdään ”käsin” eli taulukkolaskentaohjelmalla kuten Excelillä. Tässä on kuitenkin alueellisia eroja.

Helsingissä 13 %, Pohjois-Pohjanmaalla 17 %, Pirkanmaalla 19 % ja Keski-Suomessa jopa 25 % työvuorosuunnittelusta tehdään taulukkolaskentaohjelmalla. Varsinais-Suomessa käsin tehty suunnittelu on keskimäärin vähäisempää kuin muualla Suomessa. Kuitenkin myös siellä 10 % työvuorosuunnittelusta tehdään käsin.

Myös isommille, 21-50 hengen ryhmille tehtävästä työvuorosuunnittelusta 16 % toteutetaan taulukkolaskentaohjelmalla. 51-100 hengen ryhmille tehtävästä työvuorosuunnittelusta puolestaan jopa 22 % tehdään käsin.

– Erityisesti isoille työntekijäryhmille tehdyssä työvuorosuunnittelussa olisi kannattavaa siirtyä kohti kokonaisvaltaisempaa henkilöstöresurssien hallintaa, jolloin virheiden määrää saataisiin alaspäin, resurssitarpeet voitaisiin ennakoida paremmin ja poissaoloja olisi helpompi hallita. Näin saataisiin myös taloudellisia säästöjä, päättää Varpukari.


Lisätietoja:

Seppo Varpukari, toimitusjohtaja, Numeron Oy, p. 050 556 1546, seppo.varpukari@numeron.com

Numeron Oy:

Suomalainen asiantuntija- ja ohjelmistoyritys Numeron Oy on perustettu vuonna 2001. Yritys on johtava henkilöstö- ja työvuorohallinnan asiantuntija ja järjestelmätoimittaja Suomessa, jonka palveluksessa on 16 henkeä sekä optimointialgoritmeihin keskittyvä tutkimustiimi.

Avainsanat: