Suomen talous vahvistuu, mutta

Aktian Taloudellinen katsaus 3/4 2002 Suomen talous vahvistuu, mutta "nokiasektorin" jojo-luvut heiluttavat BKT-ennusteita Sitkeä työttömyys vakautuu nykytasoilleen, kun verokiilan kaventaminen keskeytetään Maailmantalous vahvistuu... mutta vain hitaasti. Lähikuukausien aikana rahapolitiikan elvyttävyyttä aletaan purkaa Atlantin molemmilla puolilla ja myös suomalaisille tärkeät korot nousevat. Suomi irtosi vuoden 2001 kestäneestä taantumasta kuluvaan vuoteen tultaessa. Ennuste-epävarmuutta lisää "nokiasektorin" suomalaisen tuotannon heilahtelu ennen näkemättömällä jojo-liikkeellä. Vaikka aktiviteetti vahvistuu, työttömyyden laskukäännettä saadaan odottaa. Kesäkuun jälkeen tapahtuneet ennusteilmapiirin suurimmat muutokset ovat seuraavat: Amerikkalaisyritysten kirjanpitoepäselvyydet romauttivat luottamuksen pörssikurssien taustalla oleviin tulostietoihin ja saivat osakemarkkinat sekasortoon. Kun sijoittajat pakenivat osakkeista korkoihin, myös korkomarkkinat sekosivat ja USAn "tuplataantuman" (double-dip) todennäköisyys kääntyi nousuun. Vaikka juuri nyt etusijalla on huoli työllisyyden heikkenemisestä ja kuluttajien luottamuksesta, pitemmän ajan peruskysymys on kuinka paljon velkaantumistrendit, joita päättynyt taantuma ei juurikaan korjannut, syövät lähivuosien kasvumahdollisuuksia USAssa. Japanissa rakenneuudistusten etenemistä koskeva optimismi on hiipunut. Vaikka Japani on säilyttänyt kärkisijan lähivuosien riskiykkösenä, Yhdysvallat on noussut lähikuukausien riskirankingin ykkössijalle. Euroalueella pohditaan millä voimalla USAn ongelmat iskevät euroalueen kasvuun. Inflaatio pysyy itsepintaisesti Euroopan keskuspankin tavoiterajan yläpuolella. Euron vahvistuminen helpottaa inflaatio- ongelmaa, mutta ei ratkaise sitä. Riskinä on, että viime vuosien inflaatiopettymykset ovat siirtymässä palkkavaatimuksiin. Markkinahäiriöt siirsivät korkojen nousukäännettä Atlantin molemmin puolin 2-4 kuukaudella. Ne käynnistivät myös keskustelun rahapolitiikan lisäkevennyksistä molemmilla mantereilla. Vaikka koronlaskujen mahdollisuutta ei voi sulkea pois, niiden toteutuminen ei ole kovin todennäköistä. Suomessa ennustelukujen epävarmuutta pitää yllä "nokiasektorin" suomalaisten tuotantolukujen raju jojo-liike. Toiveet työttömyyden helpottamisesta saivat iskun, kun hallitus päätti lopettaa verokiilan kaventamisen. Eivätkä tuloneuvottelujen lähtöasetelmatkaan näytä lupaavilta. Keskeiset ennusteluvut Vuonna 2001 merkittävä osa maailmantaloudesta ajautui taantumaan ja korot laskivat inflaatiopaineiden hiipuessa. Kesän 2002 markkinasotkut eivät muuta tosiasiaa, että meneillään on globaalin elpymisen vuosi, joka vie kohti ohjauskorkojen nousukäännettä. Globaali laskusuhdanne alkoi vuoden 2001 alussa Yhdysvalloista. USAssa taantuma ohitettiin pian terrori-iskujen jälkeen. Viime vuoden loppu ja kuluvan vuoden alku olivat niin vahvat, että kasvun tahmeudesta huolimatta vuositasolla päästään 2.2 % kasvuun 2002 (kesäkuussa vastaava ennusteemme oli 2.7%). Vaikka nopeimman nousun vaihe on ohi, vuonna 2003 BKT lisääntyy 2.7 (3.2) %. Kun keskuspankki FED on varma, että double-dip -riski on väistynyt, rahapolitiikan (yli)elvyttävyyttä aletaan purkaa nopeasti. Perusennusteessamme ensimmäinen koronnosto tapahtuu joko kuluvan vuoden lopulla tai heti vuodenvaihteen jälkeen. Jos merkit tuplataantumaan ajautumisesta kuitenkin vahvistuvat, FED laskee edelleen korkojaan. Euro todennäköisesti vahvistuu edelleen vuoden loppua kohti, mutta tuskin suoraviivaisesti. Öljyn tynnyrihinta vaihtelee edelleen voimakkaasti. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen voi viedä hinnan lyhytaikaisesti yli 30 dollariin. Vuonna 2003 öljyn globaali kysyntä vahvistuu ja odotamme sen hinnan heilahtelevan 25-29 dollarin haarukassa. Maailmankaupan kasvun romahtaminen iski euroalueen vientiin vuonna 2001. Kotimaista kysyntää jarrutti inflaation kiihtyminen ja yleisen epävarmuuden lisääntyminen. Kevään 2002 ajan vienti jälleen lisääntyi. Kotimaista kysyntää tukevat puolestaan inflaation vakautuminen ja yleisen epävarmuuden väheneminen yhdessä matalien (reaali)korkojen kanssa. Euroalueen kokonaistuotanto lisääntyy tänä vuonna vain 1.0 (1.3) %. Kasvu vahvistuu (hitaasti) syksyn aikana ja kokonaistuotanto lisääntyy 2.4 (2.9) % vuonna 2003. Euroalueen sitkeänä jatkunut inflaatio painui alle 2 prosenttiin kesän aikana, mutta jo elokuussa palattiin kriittisen rajan yläpuolelle. Kasvunäkymien kirkastuttua ohjauskorot nousevat ehkä jo vuoden loppuun mennessä 0.25-0.50 (0.5) prosenttiyksikköä. Suomen BKT kasvoi viime vuonna vain 0.7 %. Kuluvan vuoden alun vienti ja teollisuustuotanto olivat niin vaimeat, että BKTn kasvu jää 1.2 (1.0) prosenttiin vuonna 2002. Vuonna 2003 päästään 2.8 (2.8) prosenttiin. "Nokiasektorin" suomalaisten tuotantolukujen heittelehtiminen tekee kokonaistalouden kasvuennusteista poikkeuksellisen epävarmat. Vaikka kansantalouden pohjavireestä olisi yhteneväinen käsitys, relevanttien BKT-ennusteiden haarukka on nokianäkemyksistä riippuen 0.7-1.7 prosenttia 2002 ja 2.3-3.3 prosenttia 2003. Vaikka talouskasvu on hidastunut, työttömyys on noussut vain vähän. Jatkossa yritykset voivat siis lisätä tuotantoaan ilman työllisyyden kasvua. Vaikka kokonaisinflaatio jää alle 2 prosenttiin vuonna 2002, kotimainen palvelualojen inflaatio jatkuu kilpailijoita nopeampana ja vaikeuttaa työttömyysongelman ratkaisemista. Maailmantalouden keskeiset riskit Lähivuosien tärkein maariski liittyy edelleen Japanin talouteen. Amerikkalaisyritysten kirjanpitorikkomusten markkinavaikutukset ovat kuitenkin muuttaneet maailmantalouden riski-ilmastoa tuntuvasti ja USAn taloudessa tuplataantuman eli ns. double-dip -skenaarion todennäköisyys on noussut. Annamme sen toteutumiselle 35 prosentin todennäköisyyden. Se on lähikuukausien suurin maariski. Toinen USA-riski liittyy mahdolliseen hyökkäykseen Irakiin. Toteutuessaankaan emme usko sen negatiivisten talousvaikutusten, jotka seuraisivat lähinnä öljyn todennäköisestä hintapiikistä, muodostuvan kovin pitkäkestoisiksi. Myös dollarin hallitsematon pudotus on yksi maailmantalouden suurista riskeistä. Euroalueen ja myös Suomen tärkeimmät kasvuriskit liittyy a) vientimarkkinoilla kansainvälisen talouden hitaampaan elpymiseen ja b) kotimarkkinoilla kuluttajien kulutushalukkuuden hiipumiseen. Suomen positiivinen kasvuriski on, että viime kuukausien aikana tapahtunut Nokia-johteinen tuotantolukujen heilahtelu jäisi historiaan ja Nokian suomalaiset tuotantokäyrät kääntyisivät selkeään kasvuun. Suomen pitemmän aikavälin kasvuedellytyksiä kuitenkin kaventaa, että hyvin luultavasti jatkossa Nokian globaalista myynnistä pienempi osa tuotetaan Suomessa. Siksi vientimme voi lähivuosina kasvaa markkinoita hitaammin. Aktian taloudellinen katsaus Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata osoitteesta Aktia Säästöpankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki; viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi. AKTIA SÄÄSTÖPANKKI OYJ Lisätietoja antaa: Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543 Lähettäjä: Ulrika Romantschuk, puh. 010 247 6590, 050 563 8554 viestintäjohtaja ulrika.romantschuk@aktia.fi Jakelu: Tiedotusvälineet ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/09/16/20020916BIT00080/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/09/16/20020916BIT00080/wkr0002.pdf

Tilaa