Aktian Taloudellinen katsaus: Suomessa nihkeää kasvua, julkisen talouden suunta muuttuu

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa maanantaina 1.6.2015 klo 11.30

 

Markkinanäkökulmasta viime kuukausien tärkeimmät tapahtumat ovat liittyneet EKP:n uusiin elvytystoimiin, Kreikan poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen, Yhdysvaltojen odotettua heikompaan talouskehitykseen ja öljyn hinnan vaihteluihin.

Maailmantalouden kasvun odotetaan pysyvän kuluvana vuonna viime vuosien vauhdissa. Ensi vuonna globaalikasvun ennustetaan vauhdittuvan lähelle pitkän aikavälin keskimääräistä kasvuvauhtia. Kehittyneiden talouksien osuus maailman kasvusta kasvaa edelleen, kun erityisesti Euroopassa talouskasvu nopeutuu.

Euroalueen ennustetaan yltävän kotitalouksien kulutuksen vetämänä jo tänä vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Vuonna 2016 kasvun odotetaan leviävän myös yritysten investointeihin. Ennustettu 1,8 prosentin kasvu ylittää jo selvästi euroalueen trendikasvun.

EKP:n neuvosto päätti tammikuussa aloittaa jättimäisen arvopaperien osto-ohjelman, jossa suurin osa ostoista kohdistuu euroalueen valtionlainoihin. ”Arvioimme eurojärjestelmän jatkavan osto-ohjelmaansa vähintään aiemmin ilmoitettuun takarajaan, eli syyskuuhun 2016 saakka. Ohjauskoron ensimmäiset nostot ovat ajankohtaisia aikaisintaan vuonna 2017. Euriborkorot tulevat pysymään lähellä nykytasoaan koko kuluvan ja ensi vuoden”, sanoi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala tänään julkistaessaan Aktian Taloudellisen katsauksen.

”Suomen BKT:n ennustetaan olevan nollakasvussa vuonna 2015, kun kotimainen kysyntä on vaimeaa ja Venäjän ongelmat painavat viennin kasvua. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,0 prosenttia, kun viennin kasvuedellytykset paranevat ja kotimainen kysyntä vakautuu”, totesi pääekonomisti Rantala.

Euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja euroalueen rahoitusolojen lisäkevennys ovat Suomen kannalta tärkeimmät kasvua tukevat tekijät tänä vuonna. Viennin elpymistä varjostaa kuitenkin Venäjän talouden syvä taantuma. Vientimarkkinoiden vähittäinen vahvistuminen tukee investointihankkeiden aloittamista, mutta kuluvan vuoden investointiaktiviteetti jää viime vuotta vähäisemmäksi. Vasta vuonna 2016 on edellytyksiä investointien kasvulle.

Työmarkkinoiden heikkous jatkuu pitkään. Työllisyys heikkenee tänä vuonna ja työttömyys nousee 9,4 prosenttiin. Ennustettu hidas talouskasvu ei luo riittävästi uusia työpaikkoja, ja työttömyys tulee pysymään korkeana pitkään.

Julkinen talous on pysynyt syvästi alijäämäisenä. Viime vuonna valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä kasvoi jo 9,3 mrd. euroon. Tässä ennusteessa oletetaan, että uuden hallituksen lisäsopeutustoimista noin 800 miljoonaa euroa kohdistuu jo vuoteen 2016. Menoleikkauksia tehdään noin 1,4 mrd. euroa. Nettomääräisesti sopeutuksen arvioidaan jäävän noin 800 miljoonaan euroon, koska hallituksen päättämät kasvupanostukset ajoittuvat osin jo ensi vuoteen. Valtion ja kuntien alijäämän ennustetaan kuitenkin edelleen olevan yli 8 mrd. euroa vuonna 2016.  Julkinen velka nousee noin 65 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016.

Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman kokonaistavoitteena on vahvistaa Suomen julkista taloutta yhteensä 10 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. ”Säästö- ja rakenneuudistusohjelman kokoluokka on oikea. Toteutuessaan se poistaisi Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen. Kasvu- ja työllisyysnäkökulmasta on erittäin tärkeää, että hallitus tavoittelee selkeää suunnanmuutosta julkiseen talouteen. Hallitusohjelman linjaus veroasteen nousun pysäyttämisestä on myös erittäin tärkeä”, korosti Rantala.

Etupainotteiset päätökset mittavista sopeutustoimista rakentavat luottamusta Suomen julkisen talouden hoitoon niin kotimaassa kuin kansainvälisten sijoittajien piirissä. Sopeutustoimien ajoitus on myös etupainotteinen. ”Menoleikkauksista 2,5 mrd. euroa kohdistuu vuosille 2016-2017, ja 1,5 mrd. euroa vuosille 2018-2019. Nopea aikataulu on perusteltu. Suomi ei ole suhdannekuopassa, ja viivyttelyllä ei voiteta mitään. Etupainotteisten sopeutuksen haitallisia kasvuvaikutuksia lisäksi pehmennetään uusilla kasvupanostuksilla lähivuosien ajan.”, tähdensi Rantala.

Hitaampi talouskasvu on se hinta, joka sopeutustoimista joudutaan joka tapauksessa maksamaan. Pidemmän aikavälin suuret haasteet perustelevat, miksi toimet ovat kuitenkin välttämättömiä: Väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet voimistuvat merkittävästi heti ensi vuosikymmenen alkuvuosina.

 

Lisätietoja antaa:

Pääekonomisti Anssi Rantala
Puh. 010 247 6381, Matkapuh. 050 401 4434, S-posti: anssi.rantala@aktia.fi

 

Tilaa

Liitteet & linkit