Ravitsemuksella on välitön ja merkittävä vaikutus työtehoon ja vireystilaan

Report this content

Toimistotyöläisen ruokapäivä. Kirjoittajat Reijo Laatikainen ja Henna Rannikko. Kustantaja Talentum Pro. Julkaisu 19.11.2015 

Mitä, milloin ja miten paljon syömme ja juomme vaikuttaa merkittävästi ja välittömästi työtehoamme ja vireystilaamme ylläpitäviin tekijöihin, jotka yhdessä rakentavat joko onnistuneen tai väsähtäneen työpäivän. Torstaina 19.11.2015 ilmestyvä Toimistotyöläisen ruokapäivä on ensimmäinen suomenkielinen kirja, jossa paneudutaan noin miljoonan suomalaisen istumatyöläisen hyvän ravinnon ja optimaalisen työsuorituksen välisiin yhteyksiin.

Teoksessa kokonaisvaltainen hyvä ravitsemus tiivistetään työpaikan arjen aterioiksi. Ravitsemusohjeet perustuvat tutkittuun ravitsemustietoon, jonka asiantuntijoita kirjoittajat Reijo Laatikainen ja Henna Rannikko ovat. Kirja on tarkoitettu ikään tai sukupuoleen katsottamatta kaikille päiväsaikaan pääasiallisesti istumatyötä tekeville. Tähän joukkoon kuuluvat myös opiskelijat.

”Erityisesti toivomme, että ihmiset kirjamme avulla ymmärtävät ravinnon ehkä luultuakin laajemmat vaikutukset terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Toivomme myös, että kirja herättäisi työnantajat huomaamaan ravinnon merkityksen työviihtyvyyteen ja työkykyyn”, sanovat Rannikko ja Laatikainen.

MIKSI AAMUPALA VAIKUTTAA MIELIALAAN POSITIIVISESTI?

Toimistotyöläisen ruokapäivä sisältää tutkittua tietoa taustaksi moneen mediassa esiin nostettuun ravintoasiaan, omien ruokailutottumusten parantamiseen sekä pysyvän muutoksen aikaansaamiseen. Nykytiedon ja oman kokemuksensa valossa kirjoittajat kertovat parhaan vastauksen käsiteltäviin aiheisiin, muun muassa seuraaviin kysymyksiin:


                             ·  Miksi aamupala vaikuttaa mielialaan positiivisesti?
                             ·  Miten univaje vaikuttaa työsuoritukseen?
                             ·  Milloin kahvia kannattaa työpäivän aikana juoda?
                             ·  Miten vältät lounasdipin?
                             ·  Miksi välipalan syöminen työpaikalla kannattaa?
                             ·  Miten herkkujen iltanapostelusta voi päästä eroon?
                             ·  Miksi ravinnosta on niin paljon ristiriitaista tietoa?
                             ·  Mitä eroa on ravintoterapeutilla ja ravitsemusterapeutilla?

”Kyse ei ole vain ruokailutottumusten muuttamisesta, vaan paljon isommasta, koko elämäntapaa koskevasta muutoksesta. Se tapahtuu omien valintojen kautta askel kerrallaan pieniin repsahduksiin armollisesti suhtautuen”, Laatikainen ja Rannikko kannustavat.  

TYÖNANTAJAN ROOLI TERVEELLISEN RUOKAVALION OMAKSUMISESSA ON SUURI

Työntekijöiden hyvä työkyky ja vireystila ovat yritysten kilpailutekijöitä. Vireystila heikkenee ja uneliaisuus lisääntyy kaikilla ihmisillä 12 tunnin välein. Tämä tarkoittaa sitä, että aamuyön lisäksi toinen väsymyspiikki osuu iltapäivään. Ruoan merkitystä vireystilaan, älyllisiin toimintoihin ja mielialaan on tutkittu 1990-luvulta lähtien. Tutkimusten ansiosta tiedetään, ettei ole yhdentekevää, mitä esimerkiksi lounaaksi syödään tai jätetäänkö aamupala tai lounas kokonaan väliin. Joka päivä reilu 200 000 kokoaikaista työssäkäyvää suomalaista kuitenkin jättää lounaan syömättä.

”Työntekijät ja työnantajat eivät ole aktiivisesti miettineet, miten paljon esimerkiksi lounasruokailu vaikuttaa työn sujuvuuteen ja tuloksiin sekä viihtymiseen työpaikalla iltapäivisin. Tutkimusmäärään nähden lounasruokailun merkityksestä työtehoon keskustellaan hämmästyttävän vähän”, toteavat kirjoittajat.

Tällä hetkellä vain 18 prosenttia suomalaisista syö edes melko terveellisesti. Tutkimusten mukaan kiireinen työympäristö ja työtavat ovat monille esteitä terveellisen ruokavalion omaksumisessa. Kaiken lisäksi stressi vaikeuttaa onnistumista lähes kaikissa tärkeissä elämäntapamuutoksissa. Työnantajan ja työpaikan rooli onnistumisessa onkin suuri. Epäterveelliset elintavat ovat tutkitusti yleisempiä niillä työntekijöillä (etenkin miehillä), jotka kokevat, että johto ei ole kiinnostunut työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. 

Reijo Laatikainen on yrittäjä ja laillistettu ravitsemusterapeutti, THM ja MBA. Hän kirjoittaa Pronutritionist-blogia sekä toimii ravitsemusterapeuttina pääkaupunkiseudulla. Reijolla on runsaasti kokemusta työhyvin-vointiprojekteista, ja hän on aiemmin toiminut markkinointi- ja johtotehtävissä erilaissa biotieteiden yrityksissä.

Henna Rannikko on elintarviketieteiden kandidaatti ja juristiParhaillaan hän syventää osaamistaan ravitse-musterapian maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Kokemusta toimistotyöskentelyn arjesta Hennalle on kertynyt paljon – viimeisimpänä viestintäpäällikön tehtävissä. Henna on kiinnostunut yksilötason ravitsemuksesta; kohdennetusta, johdonmukaisesta ravitsemusohjauksesta hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tiedotteen laatinut noo&logos.

Haastattelut ja arvostelukappaleet: noo&logos, Mia Salo 040 5851158, mia.salo@noologos.fi

Lisätiedot: Reijo Laatikainen, reijo.laatikainen@booston.fi  ja Henna Rannikko, henna.rannikko@gmail.com

Kansi ja pressikuvat: kansiHenna RannikkoReijo LaatikainenHenna ja Reijo

Kustantajawww.talentumpro.fi

Kustannustoimittaja Hanna Virusmäki 040 342 4759, hanna.virusmaki@talentum.fi

Sisältöpäällikkö Suvi Aalto 040 342 4745, suvi.aalto@talentum.fi

Talentum

Mediayhtiö Talentum tarjoaa ammattilaisille lehtiä, ammattikirjoja, seminaareja ja online-palveluita. Talentumin tuottamat mediasisällöt perustuvat vahvaan osaamiseen ja journalistiseen ammattitaitoon.

Osoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki Puhelin: 020 442 4100 www.talentum.com

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia