Amnesty: Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma toteuttamiskelvoton

Tiedotusvälineille 10.12.2015

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi hallituksen tiistaina julkaisemaa turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa toteuttamiskelvottomaksi. Järjestön mukaan ohjelman sisältämät esitykset koettelevat vakavasti kansainvälisen oikeuden rajoja ja Suomen perustuslakia. Lisäksi siinä esitetään asioita, jotka ovat joko epäinhimillisiä, epäkäytännöllisiä tai todennäköisesti mahdottomia toteuttaa.

Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma pyrkii ensisijaisesti estämään turvapaikanhakijoiden tulon Suomeen vaatimalla EU:lta tiukempaa rajavalvontaa ja rajoittamalla pakolaisten suojelua Suomessa.

”Tehdyt esitykset eivät ratkaise turvapaikanhakijoiden tilannetta vaan luovat uusia ongelmia. Ohjelmassa väitetään, että hallituksen tavoitteena on tehokas kotouttaminen. Samalla kuitenkin esitetään toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat ja estävät kotouttamista. Myös turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennetään entisestään”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo. Esimerkiksi perheenyhdistäminen, jonka ehtoja hallitus aikoo tiukentaa, on toimiessaan laillinen ja turvallinen reitti maahantulolle. Perheestä erossa oleminen estää käytännössä kotoutumisen.

Ohjelman esitykset eivät ole linjassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai perustuslain kanssa.

”Ehdotukset ovat epäinhimillisiä ja tehottomia sekä monilta osin toteuttamiskelvottomia. Lisäksi se, että Maahanmuuttovirastoa ja tuomioistuimia ohjataan tekemään tiukempia päätöksiä, on kyseenalaista riippumattoman päätöksenteon kannalta”, Mehtonen korostaa.

Kansainvälinen suojelu ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva heikkenevät

Hallitus linjasi, että suojelua tarvitsevien oleskeluluvat myönnettäisiin vastaisuudessa määräaikaisina. Lisäksi lähtömaiden turvallisuustilannetta ja oleskeluluvan perusteita tullaan tarkastelemaan säännöllisesti, jopa kaksi kertaa vuodessa.

”Määräaikaiset oleskeluluvat eivät tue kotouttamista. Turvapaikan saaneen ihmisen on voitava luottaa siihen, että hän voi jäädä turvaan Suomeen ja rakentaa täällä elämäänsä. Määräaikaisen oleskeluluvan myötä vainoa pakenevan ihmisen epävarmuus jatkuisi myös Suomessa. Lisäksi tämä tulee teettämään ylimääräistä työtä ja byrokratiaa viranomaisille.”

Ihmisoikeussopimukset, etenkin EU:n perusoikeuskirja, edellyttävät että turvapaikanhakijalle taataan tehokkaat oikeussuojakeinot ja oikeudenmukainen menettely tämän hakiessa turvapaikkaa. Oikeudenmukaiseen menettelyyn sisältyvät muun muassa riittävä oikeusapu, riittävä tieto menettelystä, perusteltu päätös, oikeus valittaa päätöksestä sekä oikeus päätöksen tulkkaamiseen tai kääntämiseen kielelle, jota hakija ymmärtää.

”Suurten turvapaikanhakijamäärien vuoksi oikeudenmukainen menettely on jo nyt vaarassa siksi, ettei Suomessa ole riittävästi asiantuntevia lakimiehiä ja tulkkeja.”

On hyvä, että hallitus haluaa tarkemmin määritellä oikeusavustajien kelpoisuusehtoja ja lisätä henkilöresursseja niin tuomioistuimiin kuin oikeusaputoimistoihin, mutta rajoittamalla työstä saatavaa korvausta heikennetään vakavasti pätevien juristien mahdollisuuksia tehdä työtään. Myös valitusaikojen lyhentäminen on omiaan heikentämään oikeusturvaa, varsinkin tilanteessa, jossa harvoilla hakijoilla on mahdollisuus saada oikeusapua kokeneelta lakimieheltä. Etenkin haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tunnistaminen saattaa vaikeutua entisestään. EU-oikeus edellyttää, että haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille on annettava erityistä tukea menettelyssä.

Ihmisarvoiset palautukset ja turvalliset alkuperämaat

Hallitus ilmoitti perustavansa kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille erityisiä palautuskeskuksia minimipalveluin. Amnesty on selvittänyt maasta poistamisiin liittyviä käytäntöjä Suomessa ja päätynyt suosittelemaan viranomaisten maastapoistamiskäytäntöjen yhtenäistämistä ja esimerkiksi ehdottanut kansainvälisten valvontaelinten suosittelemia terveystarkastuksia ennen maasta poistamista.

”Palautuskeskus herättää lähinnä kysymyksiä: Missä vaiheessa prosessia hakija sijoitetaan palautuskeskukseen ja kuinka pitkään hän voi joutua odottamaan palautusta? Mitä minimipalvelut tarkoittavat ja miten nämä keskukset eroavat suljetusta säilöstä? Aiotaanko niihin sijoittaa myös lapsiperheitä?”

Hallitus listasi lisäksi, että palautuksia Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa edistetään.

”Vaikka Suomi onnistuisikin neuvottelemaan sopimuksen Irakin kanssa, on epätodennäköistä, että Suomi onnistuisi palauttamaan ketään Irakiin väkisin. Mitä tapahtuu niille ihmisille, joita ei voida palauttaa Irakiin? Vaarana on, että he jäävät Suomessa paperittomiksi tai määräämättömiksi ajoiksi palautuskeskuksiin.”

Hallitus myös haluaa kiirehtiä päätöstä turvallisten alkuperämaiden luettelosta. Amnesty vastustaa turvallisten alkuperämaiden listoja, sillä turvapaikkapäätöksen tulee perustua yksilölliseen harkintaan, eikä maata voida pitää turvallisena kaikille ihmisille. Valtion määrittäminen ”turvalliseksi” nostaa turvapaikanhakijan todistelun kynnystä ja edellyttää häneltä kohtuuttoman suurta todistelua.

”On esimerkiksi absurdia väittää, että Venäjän kuuluminen ihmisoikeussopimuksiin tekee Venäjästä turvallisen turvapaikkamaan. Hallituksen linjaus voi asettaa esimerkiksi Suomeen Venäjän kautta saapuneet syyrialaiset vaaraan joutua palautetuiksi takaisin Syyriaan. Tätä kutsutaan ketjupalautukseksi, ja syyrialaisten kohdalla se olisi selkeä palautuskiellon loukkaus”, Susanna Mehtonen sanoo.

Lisätietoja:

Susanna Mehtonen
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 523 2038
susanna.mehtonen@amnesty.fi

Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa