Amnesty: Venäjän ilmaiskut tappaneet siviilejä Syyriassa

Tiedotusvälineille
EMBARGO: 23.12. 2015 klo 02.01

Venäjän ilmaiskut Syyriassa ovat tappaneet satoja siviilejä ja aiheuttaneet massiivista tuhoa asuinalueilla osuessaan koteihin, moskeijaan ja vilkkaaseen kauppapaikkaan sekä sairaaloihin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkistaman raportin mukaan on näyttöä siitä, että iskuissa on loukattu kansainvälistä humanitaarista oikeutta

Raportissa käydään läpi kuusi iskua, jotka tapahtuivat Homsissa, Idlebissä ja Aleppossa tänä vuonna syys-marraskuun välisenä aikana. Iskuissa kuoli vähintään 200 siviiliä ja noin tusina taistelijaa. Aineiston mukaan on olemassa näyttöä siitä, että Venäjän viranomaiset ovat saattaneet valehdella peitelläkseen yhden ilmaiskun siviileille aiheuttamaa tuhoa moskeijassa sekä toisen iskun kenttäsairaalassa aiheuttamaa tuhoa. Raportin mukaan on myös viitteitä siitä, että Venäjä olisi käyttänyt kansainvälisesti kiellettyjä rypäleaseita sekä ohjaamattomia pommeja asuinalueilla, joissa on siviilejä.

“Jotkut Venäjän ilmaiskut näyttäisivät kohdistuneen suoraan siviileihin tai siviilikohteisiin minkä johdosta siviilejä on kuollut ja haavoittunut. Iskut ovat osuneet sellaisiin asuinalueisiin, joissa ei näy olevan mitään sotilaallista kohdetta tai jopa sairaaloihin. Nämä ilmaiskut voivat osoittautua sotarikoksiksi”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo. ”Nämä epäillyt teot on tutkittava riippumattomasti ja itsenäisen elimen toimesta”, hän toteaa. Venäjän viranomaisten mukaan iskuja on kohdistettu vain “terrorismista” epäiltyihin kohteisiin.

Amnesty on haastatellut iskujen silminnäkijöitä ja niistä selviytyneitä sekä tutkinut iskujen jälkeen otettuja kuvia ja videoita aseasiantuntijoiden avustamana. Iskut on identifioitu epäillyiksi Venäjän ilmaiskuiksi vertaamalla ristiin kunkin iskun yksityiskohtia muun muassa niihin lausuntoihin, joita Venäjän puolustusministeriö on antanut toiminnastaan.

Raportissa kuvaillaan esimerkiksi tapausta, jossa kolme ohjusta aiheutti 49 siviilin kuoleman vilkkaalla kauppapaikalla Arihan keskustassa Idlebin alueella. Todistajat kuvailivat, kuinka muutamassa sekunnissa sunnuntainen markkinatunnelma muuttui verilöylyksi.

“Ihmiset kirkuivat, ilma haisi palaneelle, kaikki oli kaaoksessa. Lähellä oli peruskoulu, josta lapset juoksivat pakokauhussa ulos. Kaikkialla oli runneltuja, päättömiä ihmisruumiita”, kuvailee Mohammed Qurabi al-Ghazal, paikallinen media-aktivisti. Hän näki erään naisen istuvan itkemässä 40 ruumiin vieressä, jotka oli järjestetty riviin. Nainen oli menettänyt miehensä ja kolme lastaan. ”Hänen lapsensa olivat ruumispusseissa. En pääse yli tästä näystä”.

Toisessa epäillyssä Venäjän iskussa, joka tapahtui 15. lokakuuta al-Ghantussa Homsissa, kuoli ainakin 46 siviiliä, joiden joukossa oli 32 lasta ja 11 naista. He olivat hakeutuneet turvaan asuintalon kellariin. Iskun jälkeen kuvatussa videossa ei ole nähtävissä näyttöä siitä, että kohteena olisi ollut sotilaskohde. Aseasiantuntijoiden analyysin mukaan näyttää siltä, että iskussa on saatettu käyttää aerosoliräjähteitä (ns. ”tyhjiöpommeja”), joiden käytöllä on tyypillisesti umpimähkäisiä seurauksia kun niitä käytetään siviilien läheisyydessä.

“Venäjän on lopetettava umpimähkäiset ja muut lainvastaiset iskut. Venäjän on myös lopetettava rypäleaseiden käyttäminen ja ohjaamattomien pommien pudottaminen siviilialueille”, Amnestyn Susanna Mehtonen sanoo. 

LIIITE: Amnestyn raportti “‘Civilian objects were not damaged’: Russia’s statements on its attacks in Syria unmasked” tiedotteen liitteenä alla (EMBARGO 23.12.2015 KLO 02.01).

Lisätietoja:

Susanna Mehtonen
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 523 2038
susanna.mehtonen@amnesty.fi

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.