Amnesty ja presidentti Halonen: Hallituksen turvattava naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoitus kehysneuvotteluissa

Tiedotusvälineille 7.3.
Julkaisuvapaa heti

Suomen hallituksen tulee maaliskuun kehysneuvotteluissa varmistaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle riittävät resurssit, sanovat presidentti Tarja Halonen ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto yhteistiedotteessaan naistenpäivän alla.

Lisää resursseja tarvitaan erityisesti väkivaltaa kokeneiden naisten matalan kynnyksen tukikeskusten ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä koordinoivan toimielimen perustamiseen. Näiden järjestämiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus, jonka Suomi allekirjoitti vuonna 2011. Sopimusta ei ole edelleenkään ratifioitu, koska sopimuksen edellyttämiin toimiin ja palveluihin ei löydy poliittista tahtoa ja rahaa.

"Suomi toimii kansainvälisissä neuvotteluissa aktiivisesti sen puolesta, että valtiot sitoutuisivat naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja uhrien auttamiseen. Nämä vaatimukset on lunastettava myös Suomessa", sanoo presidentti Tarja Halonen .

Presidentti Halonen johtaa YK:n korkean tason työryhmää, jonka tavoite on edistää seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä poliittisella tasolla maailmanlaajuisesti. Työryhmän suositusten mukaan kaikkien valtioiden tulee sitoutua naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja taata kaikille väkivallan uhreille pääsy palveluihin.

"Työryhmämme pitää erittäin tärkeänä esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhrien aseman parantamista. Tämä edellyttää helposti saavutettavia matalan kynnyksen kriisipalveluja. Suomi on ollut kansainvälisesti tarkastellen aikaisin liikkeellä väkivallan uhrien auttamisessa. Palveluja ei kuitenkaan edelleenkään ole Suomessa riittävästi tarjolla", sanoo Tarja Halonen.

Suomi osallistui aktiivisesti Istanbulin sopimuksen neuvotteluihin, allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa ja asetti tavoitteekseen sopimuksen ratifioinnin kymmenen ensimmäisen maan joukossa. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Sopimuksen on ratifioinut jo kahdeksan valtiota ja sen odotetaan tulevan kansainvälisesti voimaan syksyllä 2014.

"Sopimuksen ratifiointiin ei löydy Suomessa poliittista tahtoa, vaikka kansalliset uhritutkimukset ja EU:n perusoikeusviraston tuore tutkimus osoittavat naisiin kohdistuvan väkivallan olevan Suomessa hälyttävän yleistä ja vakava ihmisoikeusongelma. Väkivallan vastaisen työn jatkuva aliresursointi on hallitukselta vahva kannanotto", sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tiina Oikarinen .

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa. Suomen tulee myös perustaa väkivallan vastaisen työn koordinaatioelin, väkivallan uhrien auttava puhelin ja lisätä turvakotipaikkoja niin, että ne vastaavat kansainvälisiä minimivaatimuksia. Tukipalveluiden on oltava laadukkaita, esteettömiä ja maantieteellisesti kattavia.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan väkivallan uhrien palveluiden ja koordinaatioelimen kokonaiskustannukset olisivat noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

"On käsittämätöntä, ettei hallitus ole vielä sitoutunut sijoittamaan edes 40 miljoonaa euroa väkivallan vastaisen työn kehittämiseen ja uhrien auttamiseen. 40 miljoonaa euroa on vähän, kun suhteuttaa sen siihen, että Suomessa lähisuhdeväkivallasta on arvioitu aiheutuvan noin 90 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Lähempänä totuutta voi olla Norjan hallituksen arvio, jonka mukaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuu vuosittain 600–800 miljoonan euron kustannukset", sanoo Tiina Oikarinen.

Amnesty lähetti yhdessä 16 kansalaisjärjestön ja tutkijan kanssa tiistaina 4. maaliskuuta pääministeri Jyrki Kataiselle kirjeen, jossa vaaditaan hallitusta varaamaan Istanbulin sopimuksen edellyttämille toimille rahoitus maaliskuun kehysneuvotteluissa. Järjestöjen mukaan hallituksen tulee myös tarkastella Suomen lainsäädäntöä, jotta se saadaan vastaamaan Istanbulin sopimuksen velvoitteita.

Lisätiedot:

Tiina Oikarinen
Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen
perustuvan syrjinnän asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1140
tiina.oikarinen@amnesty.fi

Noora Jussila
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
noora.jussila@amnesty.fi

Amnesty Internationalin Suomen osasto on kampanjoinut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan vuodesta 2004. Lähisuhdeväkivallan uhrien palveluiden parantaminen ja väkivallan vastaista työtä koordinoivan toimielimen perustaminen on ollut yksi Amnestyn naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Joku raja! -kampanjan tärkeimmistä tavoitteista.

Presidentti Tarja Halosen johtaman työryhmän tavoitteena on laatia sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät kehitystavoitteet Post2015-prosessissa, jossa päätetään YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeisistä kansainvälisistä kehitystavoitteista. Työryhmän julkaisemien suositusten mukaan kaikkien valtioiden on sitouduttava naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja taattava väkivallan uhreille pääsy palveluihin.

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa