Nigerian viranomaisia varoitettiin Boko Haramin hyökkäyksistä Bagaan ja Mongunoon

Uudet todisteet paljastavat, että Nigerian armeija sai toistuvasti varoituksia Boko Haramin tulevista iskuista Bagaan ja Mongunoon, joissa sadat ihmiset menettivät henkensä. Armeija ei kuitenkaan tehnyt tarvittavia toimenpiteitä suojellakseen siviilejä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Amnestyn keräämistä todisteista selviää, että Bagan sotilastukikohdan komentajat varoittivat marras- ja joulukuussa 2014 Abujan päämajaa toistuvasti Boko Haramin iskujen uhasta ja vaativat vahvistuksia. Sotilaslähteet ja todistajat kertoivat Amnestylle, että myös sotilaat Mongunossa saivat etukäteisvaroituksen Boko Haramin 25. tammikuuta tekemästä iskusta.

“Todisteiden valossa on selvää, että Nigerian sotilasjohto on epäonnistunut tehtävässään suojella siviilejä Boko Haramilta, toistuvista varoituksista huolimatta. Tilanteen pitäisi soittaa hälytyskelloja Nigerian johdossa, Afrikan unionissa ja kansainvälisesti. Koillis-Nigerian sadattuhannet siviilit tarvitsevat suojelua Boko Haramin hyökkäyksiltä”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Vanhemman sotilaslähteen mukaan Bagassa olevat joukot informoivat jo kauan ennen Bagan iskuja Abujan päämajaa nähneensä Boko Haramin joukkoja partioimassa alueella ja vahvistamassa joukkojaan. He kertoivat myös nähneensä lähikylien siviilien pakenevan alueelta.

Bagan ja Dogon Bagan hyökkäyksistä eräs sotilaslähde totesi Amnestylle: ”Hyökkäystä osattiin odottaa, koska Boko Haram varoitti alueen asukkaita lähes kaksi kuukautta aikaisemmin, että he tulevat hyökkäämään armeijan joukkoja ja siviileistä koostuvia ’kodinturvajoukkoja’ (Joint Task Force) vastaan.” Lähteet kertoivat Amnestylle, että hyökättyään Bagaan 3. tammikuuta Boko Haramin taistelijat kertoivat paikallisille, että ”seuraava kohde on Monguno”. Siviilit informoivat asiasta paikallisia sotilaita.

Eräs Mongunon asukas kertoi Amnestylle: ”Meitä varoitettiin. Kaikki tiesivät asiasta. Boko Haramin joukot tulivat viime keskiviikkona [21. tammikuuta] ja kehottivat asukkaita [läheisessä Ngurnossa] lähtemään, koska he tulisivat takaisin hyökkäämään kasarmille. Kyläläiset kertoivat tämän sotilaille.”

Nigerian viranomaisilla on velvollisuus tehdä kaikki mahdolliset toimet suojellakseen siviilejä, kuten avustaa pakenevien evakuoinnissa ja kuljetuksissa turvallisemmille alueille. Heillä on myös velvollisuus informoida siviileitä mahdollisista uhista. Todistajien mukaan sotilaat eivät tehneet mitään varoittaakseen asukkaita tulevista hyökkäyksistä.

Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvoston on tarkoitus keskustella huomenna mahdollisista alueellisista joukoista Boko Haramia vastaan.

”Jos tällaiset joukot perustetaan, on erittäin tärkeää, että niillä on selkeä mandaatti suojella siviilejä ja että kaikki osapuolet noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia”, sanoo Frank Johansson.

TAUSTAA:

Boko Haram valtasi Mongunon 25. tammikuuta ja hyökkäsi myös Maiduguriin ja Kondugaan. Ennen kuin turvallisuusjoukot onnistuivat torjumaan Maidugurin hyökkäyksen, Boko Haram katkaisi kaupungin kaikki kulkuyhteydet, joita siviilit olisivat voineet käyttää paetakseen järjestön hallitsemilta alueilta.

Tammikuun 15. päivä Amnesty International julkaisi satelliittikuvia, jotka todistavat Boko Haramin iskujen tuhot Bagan ja Doron Bagan kaupungeissa. (Lue lisää: https://www.amnesty.fi/satelliittikuvat-paljastavat-boko-haramin-iskujen-tuhon/)

Vuodesta 2009 lukien Boko Haram on tarkoituksella hyökännyt siviilejä vastaan, kidnapannut ihmisiä ja tehnyt pommi-iskuja. Iskut ovat yleistyneet ja niistä on tullut tuhoisampia. Vaikutukset erityisesti siviiliväestölle ovat olleet tuhoisia: tuhannet ovat kuolleet, satoja on siepattu ja sadattuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Amnesty International arvostelee Nigerian armeijaa ja poliisia siitä, etteivät ne tee riittävästi suojellakseen siviilejä Boko Haramin ihmisoikeusloukkauksilta. Boko Haramin toimia ei ole tehokkaasti tutkittu eivätkä taistelijat ole joutuneet vastaamaan teoistaan kansainvälisen oikeuden edessä.

Koillis-Nigerian konflikti on eskaloitunut viimeisen 12 kuukauden aikana. Amnesty Internationalin selvitysten perusteella Boko Haram surmasi viime vuonna ainakin 4 000 siviiliä. Todellisuudessa luku lienee vielä korkeampi.

Lisätietoja:

Frank Johansson
Toiminnanjohtaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 367 6311
frank.johansson@amnesty.fi

Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa