Pakolaisia ja siirtolaisia hakataan ja jätetään ilman lain suojaa Balkanilla

Amnesty Internationalin uusi raportti paljastaa, että tuhannet pakolaiset, turvapaikanhakijat ja siirtolaiset joutuvat väkivallan ja kiristyksen uhreiksi matkallaan Balkanin poikki.  Mukana on myös lapsia. Euroopan unionin epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka pakottaa haavoittuvassa asemassa olevat mottiin Serbiaan ja Makedoniaan.

Amnestyn uusi raportti Europe’s borderlands: Violations against migrants and refugees in Macedonia, Serbia and Hungary paljastaa kuinka viranomaiset ja rikollisjoukot hyväksikäyttävät siirtolaisten hätää Balkanilla. Tilannetta pahentavat laittomat takaisintyönnöt (nk. push-backs) ja käännytykset rajoilla, rajoitettu pääsy turvapaikkajärjestelmiin sekä laillisten ja turvallisten maahantulokeinojen puuttuminen EU:ssa.

"Sotaa ja vainoa pakenevat pakolaiset matkaavat halki Balkanin siinä toivossa, että pääsisivät turvaan Eurooppaan. Mutta heitä pahoinpidellään, hyväksikäytetään ja he jäävät heikkojen turvapaikkajärjestelmien armoille." sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

Yhä useampi pakolainen ja siirtolainen pyrkii Eurooppaan Balkanin reittiä pitkin, joka on ohittanut Välimeren ylityksen Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten määrissä. Pelkästään Serbian ja Unkarin rajalla kiinniotettujen ihmisten määrä on noussut yli 2500 % sitten vuoden 2010. Vuonna 2010 rajalla otettiin kiinni 2370 ihmistä ja tänä vuonna 60 602. 

Saapuessaan Kreikan rajalle siirtolaiset, myös lapset, kohtaavat pöyristyttävän huonot vastaanotto-olosuhteet. Makedonian ja Serbian rajoilla he kohtaavat laittomia takaisintyöntöjä ja heiltä vaaditaan lahjuksia. Yksi haastateltavista kertoi, kuinka Unkarin rajan lähellä Serbian rajapoliisi uhkasi käännyttää ryhmän takaisin Serbiaan, jos he eivät maksaisi 100 euroa per henkilö.          

”Serbiasta ja Makedoniasta on tullut patoallas siirtolaisille, joita kukaan EU:ssa ei halua ottaa vastaan”, kertoo, kertoo Mehtonen.

Raportti perustuu neljään tutkimusmatkaan Serbiaan, Unkariin, Kreikkaan ja Makedoniaan ja yli 100 pakolaisen, turvapaikanhakijan tai siirtolaisen haastatteluun.
”Näin kun miehiä hakattiin pahasti. He pahoinpitelivät minun 13-vuotiaan poikani. He löivät myös minua.” ”Viidenneellä kuulla raskaana olevaa naista hakattiin”, kertoivat haastatellut. 

Siirtolaiset kertoivat Amnestylle, että heitä oli tönitty, lyöty, potkittu ja hakattu Serbian poliisin toimesta lähellä Unkarin rajaa. Osa Amnestyn haastattelemista ihmisistä oli käännytetty rajalta yli 10 kertaa. Jotkut operaatioista olivat tapahtuneet selvästi maan rajojen sisäpuolella. Haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset ovat myös alttiita salakuljettajien hyväksikäytölle ja rikollisryhmien hyökkäyksille.

Makedonian Gazi Baban säilöönottokeskuksessa pidetään vangittuna satoja ihmisiä, joskus kuukausienkin ajan, ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, jotta he voisivat todistaa ihmissalakuljettajia vastaan. Keskus on täynnä ja sen olot ovat epäinhimmilliset ja halventavat. Vangittujen joukossa on raskaana olevia naisia ja lapsia ilman huoltajaa. 

Makedonia ja Serbia ovat myöntäneet turvapaikan vain yksittäisille sitä hakeneille pakolaisille, joten monet jatkavat matkaa Unkariin. Unkariin saapuvat joutuvat pääsääntöisesti säilöönottokeskuksiin halventaviin olosuhteisiin ja poliisin huonon kohtelun uhreiksi. Vuonna 2014 Unkari myönsi turvapaikan 240 hengelle, määrä on murto-osa sitä hakeneista. Valtaosa siirtolaisista ja pakolaisista päätyy vastaanottokeskuksiin, mutta he ketkä eivät halua hakea turvapaikkaa Unkarista, vaan jostakin toisesta EU-maasta, käännytetään Serbiaan ja mahdollisesti vielä Makedoniaan. Siellä heillä ei ole mitään laillista asemaa, turvaa tai tukea. 

Balkanin reitin suosio on seuraus EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkakäytäntöjen epäonnistumisesta. EU asettaa pääasiallisen vastuun turvapaikanhakukäsittelystä maalle, johon siirtolainen tai pakolainen ensimmäisenä saapuu sekä rajoittaa turvallisia ja laillisia maahantulokeinoja. Sen sijaan, että Balkanin reitin varrella olevien maiden turvapaikanhakujärjestelmää olisi kehitetty, on EU sijoittanut ja tukenut rajavaltioidensa rajavalvontaa.

“Kasvava joukko pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia joutuvat mottiin Balkanin ’ei kenenkään maalle,’ ja Sebian ja Makedonian paine kasvaa. Nämä paineet, kuten Italian ja Kreikan, voidaan ratkaista vain järjestämällä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkakäytäntöjä uusiksi”, kertoo Mehtonen.

Amnestyn raportti Europe’s borderlands: Violations against migrants and refugees in Macedonia, Serbia and Hungary.

Lisätiedot:

Susanna Mehtonen
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 523 2038
susanna.mehtonen@amnesty.fi

Suvi Reijonen
Viestintäpäällikkö
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
suvi.reijonen@amnesty.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa