Selvitys CIA:n vankilennoista jättää tärkeitä kysymyksiä auki

JULKAISUVAPAA HETI

Eduskunnan oikeusasiamiehen tänään julkaisema selvitys Suomen osuudesta CIA:n vankilentoihin jättää vastaamatta keskeisiin kysymyksiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Oikeusasiamies ei löytänyt selvityksessään todisteita siitä, että suomalaisviranomaiset olisivat tienneet Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n vankilennoista. Oikeusasiamies ei voinut kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että vankilentoihin käytettiin salaa Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä, sillä osa selvityksen kannalta oleellisista tiedoista ei ollut enää saatavilla.

"Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys on klassinen esimerkki siitä, että tehdään liian vähän ja liian myöhään. CIA:n vankilentojen uhreilla on oltava mahdollisuus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Oikeusasiamies on tehnyt suuren työn totuuden selvittämiseksi, mutta Suomen selvitys on kuitenkin vajavainen ja mahdolliset uhrit jäävät siten vaille oikeutta", sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen .

Oleelliset tiedot lennoista olisivat todennäköisesti olleet saatavilla vuoden 2005 lopussa, jolloin Euroopan neuvosto pyysi Suomelta selvityksiä CIA:n vankilennoista.

"Suomen hallituksen huolimattomuuden vuoksi ei voida aukottomasti todistaa, ettei Suomella ollut osuutta vankilentoihin."

Oikeusasiamies käynnisti selvityksen lokakuussa 2012. Selvitys kattaa lennot ajalta 2001–2006. Puutteellisten tietojen vuoksi oikeusasiamies ei voinut täysin sulkea pois Suomen osallisuutta CIA:n vankilentoihin ja salaisiin pidätyskeskuksiin. Oikeusasiamies toteaa selvityksessä, että vankilennot ja niihin liittyvät perus- ja ihmisoikeusloukkaukset tulee estää mahdollisimman tehokkaasti. Oikeusasiamies esittää viranomaisten harkittavaksi millä tavoin tulevaisuudessa voitaisiin tehostaa vankilentojen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Viranomaisten on määrä ilmoittaa kuluvan vuoden loppuun mennessä, minkälaisiin toimenpiteisiin on mahdollisesti ryhdytty.

"On hyvä että oikeusasiamies peräänkuuluttaa viranomaisilta uudistuksia. Näiden uudistusten on toteuduttava. Suomen ei tulisi enää koskaan joutua tilanteeseen, jossa se ei tiedä onko sen ilmatilaa tai aluetta käytetty tekoihin, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia", sanoo Julia Hall , Amnesty Internationalin terrorismin ja ihmisoikeuksien asiantuntija.

Selvitys ei vastaa Amnestyn joihinkin keskeisiin kysymyksiin. Epäselväksi jää esimerkiksi käytettiinkö Suomea harhautuksena oikeiden vankilentojen peittämiseksi. YK:n selvityksessä vuodelta 2010 viitattiin väärennettyihin lentosuunnitelmiin. Mediassa on raportoitu, että Suomi ilmoitettiin näissä väärennetyissä lentosuunnitelmissa lentojen päämääräksi, vaikka lennot olivat matkalla Liettuassa sijaitsevaan salaiseen pidätyskeskukseen.

Liettuan viranomaiset kieltäytyivät antamasta pyydettyjä tietoja oikeusasiamiehen selvitykseen. Amnestyn vuonna 2011 julkaisema raportti Unlock the truth in Lithuania: Investigate secret prisons now yhdisti Suomeen vuonna 2004 laskeutuneen lentokoneen CIA:n Liettuassa ylläpitämään salaiseen pidätyskeskukseen. Liettua on myöntänyt osallisuutensa Yhdysvaltain vankilentoihin.

”Liettuan tulisi vastata Suomen hallituksen selvityspyyntöön kiireellisesti, varsinkin kun Suomen osuus vankilentoihin nousi esille Liettuan salaisen vankilan yhteydessä”, sanoo Julia Hall.

Liettua tutkii parhaillaan Guantánamossa Bayn pidätyskeskuksessa olevan Mustafa al-Hawsawin tapausta. Tämä tutkinta tulisi Amnesty Internationalin mukaan laajentaa koskemaan Liettuan osuutta CIA:n operaatioissa.

Euroopan parlamentin selvitys syyskuussa 2012 vaati Suomea ja Liettuaa tutkimaan niiden väitetyn osallisuuden CIA:n operaatioissa.

Lisätiedot:

Susanna Mehtonen
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 523 2038
susanna.mehtonen@amnesty.fi

Noora Jussila
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
noora.jussila@amnesty.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa