Syyrian hallitus hyötyy taloudellisesti tahdonvastaisista katoamisista

Syyriassa on tapahtunut ainakin 65 000 tahdonvastaista katoamista viimeisen neljän vuoden aikana. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti paljastaa toiminnan valtavan mittaluokan ja kylmäverisesti organisoidun luonteen, josta maan hallitus hyötyy taloudellisesti.

Between prison and the grave: Enforced disappearances in Syria -raportti paljastaa, että Syyrian valtio hyötyy tahdonvastaisista katoamisista, jotka ovat erittäin laajamittaisia ja systemaattisia, ja jotka voidaan luokitella rikoksiksi ihmisyyttä vastaan. Katoamisiin liittyy oleellisesti mustan pörssin kauppa, jossa kadonneita läheisiään etsiviä perheenjäseniä käytetään häikäilemättä hyväksi taloudellisen hyödyn vuoksi.

“Hallituksen toimeenpanemat tahdonvastaiset katoamiset ovat osa kylmästi laskelmoitua, laajaa hyökkäystä siviiliväestöä kohtaan. Nämä ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja niiden tarkoitus on levittää kauhua ja murskata toisinajattelijat”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.

Syrian Network for Human Rights -järjestön tiedossa on ainakin 65 000 tahdonvastaista katoamista vuodesta 2011 lukien. Kadonneista 58 000 on siviilejä. Kadonneet päätyvät usein täyteen ahdettuihin vankilaselleihin, joissa heitä pidetään kammottavissa oloissa ja joissa yhteydet ulkomaailmaan estetään täysin. Monet kuolevat sairauksiin tai kidutuksen ja laittomien teloitusten seurauksena.

Tahdonvastaisista katoamisista on tullut Syyriassa niin yleisiä, että niiden ympärille on syntynyt mustan pörssin markkinat. Kadonneiden perheenjäsenet maksavat ”välittäjille” jopa kymmenien tuhansien dollareiden arvosta lunnaita, jotta he saisivat tietää läheistensä olinpaikan tai sen, ovatko nämä elossa. Syyrialaisen ihmisoikeusaktivistin mukaan lunnaista on tullut tärkeä osa taloutta tai, kuten eräs lakimies kuvasi, ”hallituksen lypsylehmä”.

Katoamisten uhreiksi ovat joutuneet hallituksen rauhanomaiset vastustajat, kuten mielenosoittajat, ihmisoikeusaktivistit, journalistit, lääkärit ja humanitaariset työntekijät. Kadonneiden joukossa on myös ihmisiä, joiden on uskottu olleen epälojaaleja hallitukselle tai joiden sukulaisiin viranomaiset haluavat päästä käsiksi.

Jotkut perheet ovat myyneet koko omaisuutensa tai luopuneet säästöistään saadakseen selville sukulaistensa kohtalon. Joskus lunnaitakin vastaan saatu tieto on ollut virheellistä. Eräs mies, jonka kolme veljeä katosi 2012, kertoi Amnestylle lainanneensa yli 150 000 dollaria lunnaita varten. Hän ei koskaan saanut selville veljiensä kohtaloa ja nyt hän työskentelee Turkissa saadakseen velkansa maksetuksi.

Myös kadonneiden perheenjäseniä on pidätetty ja kadonnut. Eräs veljensä olinpaikan perään kysellyt mies pidätettiin kolmeksi kuukaudeksi ja hän vietti useita viikkoja eristyksissä. Toinen mies, joka etsi Damaskoksessa kadonnutta poikaansa, pidätettiin sotilaiden miehittämällä tarkastuspisteellä. Hänestä ei ole kuultu sen koommin.

Hammaslääkäri Rania al-Abbasi ja hänen kuusi 2–14-vuotiasta lastaan pidätettiin vuonna 2013 päivä sen jälkeen, kun hänen miehensä siepattiin heidän kotiinsa kohdistuneessa iskussa. Kenestäkään perheenjäsenestä ei ole kuultu tapahtuneen jälkeen. Viranomaiset kohdistivat teot perhettä kohtaan ilmeisesti siksi, että he olivat antaneet humanitaarista apua paikallisille.

“On täysin hallituksen vallassa päättää tuhansien ihmisten sanoinkuvaamaton kärsimys ja määrätä, että poliisi ja sotilaat lopettavat tahdonvastaiset katoamiset. Kaikki ne, jotka on pidätetty sen vuoksi, että he ovat harjoittaneet oikeuksiaan rauhanomaisesti, on vapautettava välittömästi ja ehdoitta”, Susanna Mehtonen sanoo.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi helmikuussa 2014 päätöslauselman 2139, joka vaatii tahdonvastaisten katoamisten lopettamista Syyriassa. Sanoista ei kuitenkaan ole siirrytty toimeenpanoon.

“Päätökset, joita ei seuraa konkreettista toimintaa, eivät auta tahdonvastaisten katoamisten uhreja. Turvallisuusneuvoston on välittömästi vietävä Syyrian tilanne kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja määrättävä kohdistettuja pakotteita, jotta viranomaiset lopettavat tahdonvastaiset katoamiset”, Mehtonen sanoo.

“Syyrian hallitusta tukevat valtiot, kuten Iran ja Venäjä, joka on aloittanut sotilasoperaation Syyriassa, eivät voi pestä käsiään rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista, joita tapahtuu heidän tuellaan. Venäjä, jonka tuki on elintärkeää presidentti Bashar al-Assadin hallinnolle, on keskeisessä roolissa jotta katoamiset saadaan pysäytettyä.”

Lisätietoja:

Susanna Mehtonen
Oikeudellinen asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 523 2038
susanna.mehtonen@amnesty.fi

Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa