Todisteita etnisistä puhdistuksista Pohjois-Irakissa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tutkijat ovat keränneet Pohjois-Irakista todistusaineistoa äärijärjestö Isisin tekemistä etnisistä puhdistuksista, joiden tavoitteena on vähemmistöjen tuhoaminen.

Amnesty Internationalin julkaiseman tuoreen todistusaineiston mukaan Isis-järjestön taistelijat ovat aloittaneet Pohjois-Irakissa systemaattisen etnisen puhdistuksen. Amnestyn todistusaineiston mukaan Isis-järjestön tekemiin sotarikoksiin kuuluvat etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten joukkoteloitukset ja kaappaukset.

Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti Ethnic cleansing on historic scale: the Islamic State’s systematic targeting of minorities in northern Iraq sisältää lukuisten joukkomurhista selviytyneiden ihmisten lausuntoja. Raportissa kerrotaan, miten Isisin taistelijat keräsivät Pohjois-Irakissa Sinjarin alueella kymmeniä poikia ja miehiä, sitoivat heidät autojen lavoille ja ajoivat kylän ulkopuolelle, missä heidät teloitettiin ryhmissä tai ammuttiin yksitellen. Lisäksi satoja, mahdollisesti tuhansia jesidi-vähemmistöön kuuluvia naisia ja lapsia sekä joukoittain miehiä on siepattu sen jälkeen kun Isis valtasi alueen.

"Isis-järjestön tekemät joukkomurhat ja sieppaukset todistavat selvästi, että Pohjois-Irakissa on käynnissä etnisten puhdistusten aalto", sanoo Donatella Rovera, Amnesty Internationalin vanhempi kriisiasiantuntija, joka on tällä hetkellä Pohjois-Irakissa.

"Isis tekee halveksittavia rikoksia, joiden seurauksena Sinjarin maaseutu on muuttunut verisiksi kuoleman kentiksi. Isisin taistelijoiden tavoitteena on tuhota kaikki jäljet ihmisistä, jotka eivät ole arabeja ja sunnimuslimeita."

Amnesty Internationalin keräämä todistusaineisto osoittaa, että Sinjarin alueella on tehty elokuun aikana useita joukkoteloituksia. Eniten ihmisiä surmattiin Qiniyehin kylässä 3. elokuuta ja Kochon kylässä 15. elokuuta. Pelkästään näissä kahdessa kylässä on tapettu useita satoja ihmisiä. Isisin taistelijat keräsivät miehiä ja vasta 12-vuotiaita poikia molemmista kylistä, veivät heidät pois kylistä ja ampuivat.

"He [Isisin taistelijat] kokosivat ihmisiä autoihin täysin sattumanvaraisesti", Kochon verilöylystä henkiin jäänyt kertoi Amnesty Internationalin tutkijalle.

Amnesty Internationalin tutkijat keskustelivat Saidin kanssa, jota Isisin taistelijat ampuivat viisi kertaa. Kolme laukausta osui polveen, yksi lantioon ja yksi hartiaan. Saidin veli Khaled säilyi hengissä, mutta he menettivät verilöylyssä seitsemän veljeään. Eräs henkiin jäänyt, Salem, kertoi Amnestyn tutkijoille, kuinka hän selviytyi verilöylystä ja piileskeli alueen lähellä kaksitoista päivää kuunnellen verilöylyssä haavoittuneiden vaikerrusta.

"Monet haavoittuneet eivät voineet pelastautua, koska he eivät voineet liikkua. He odottivat valtavassa tuskassa kuolemaansa. Onnistuin raahautumaan pois alueelta. Lähistöllä asuva muslimi pelasti minut. Hän vaaransi oman henkensä, hän on minulle nyt kuin veli. Hän toi minulle ruokaa ja juomaa öisin kahdentoista päivän ajan. Minun piilottelemiseni muuttui päivä päivältä vaarallisemmaksi, mutta en voinut paeta koska en pystynyt kävelemään", Salem selittää.

Salem onnistui lopulta nousemaan aasin selkään ja pakenemaan vuoristoalueen kautta Pohjois-Irakin autonomisen kurdialueen hallitsemalle alueelle.

Joukkoteloitukset ja sieppaukset ovat ajaneet tuhansia Pohjois-Irakissa asuvia pakenemaan henkensä edestä. Satojen Isisin taistelijoiden sieppaamien jesidi-vähemmistöön kuuluvien ihmisten kohtalo on tuntematon. Monia siepattuja on uhkailtu raiskauksilla ja seksuaalisella väkivallalla. Heitä on pakotettu kääntymään islaminuskoon. Joissain tapauksissa kokonaisia perheitä on siepattu kerralla.

Eräs Amnesty Internationalin haastattelema mies näytti listan, johon hän oli listannut 45 kadonneen sukulaisen nimet. Kaikki kadonneet sukulaiset ovat naisia tai lapsia.

"Olemme kuulleet joistain näistä sukulaisista, mutta toisista emme mitään. Emme tiedä mitä heille on tapahtunut tai ovatko he enää elossa", mies kertoi Amnestylle.

"Irakin hallituksen pitää keskittää kaikki voimansa siviilien suojelemiseen uskonnosta ja etnisesta taustasta riippumatta", sanoo Donatella Rovera.

Tähän mennessä hallitus on Roveran mukaan vain pahentanut tilannetta joko sulkemalla silmänsä ääriuskonnollisten aseistettujen joukkojen toimilta tai aseistanut shiiamuslimeja taistelussa Isisin joukkoja vastaan.

"Pohjois-Irakin ihmisillä on oikeus elää vapaina vainosta ja ilman, että heidän täytyy jatkuvasti pelätä henkensä puolesta. Kaikki, jotka ovat komentaneet sotarikosten tekemiseen, tehneet sotarikoksia tai avustaneet niiden tekemisessä, on otettava kiinni ja saatettava oikeuden eteen."

Sen jälkeen kun Isis valtasi Mosulin 10. kesäkuuta, ryhmän jäsenet ovat myös systemaattisesti tuhonneet ja vahingoittaneet muiden kuin sunnimuslimien uskonnollisia paikkoja, kuten shiiojen moskeijoita ja pyhättöjä.

Tausta:

Pohjois-Irakissa hyökkäysten kohteeksi joutuneita etnisiä ryhmiä ovat assyrialaiset, turkmeenit, jesidit, shabakit, kakait ja mandealaiset. Myös monet arabit ja sunnimuslimit, joiden tiedetään tai uskotaan vastustavan Isisiä, ovat joutuneet kostoiskujen uhreiksi.

Amnesty Internationalin raportti Ethnic cleansing on historic scale: the Islamic State’s systematic targeting of minorities in northern Iraq on ladattavissa osoitteesta: https://www.dropbox.com/s/82bw4ymn0wbpzlg/Iraq%20ethnic%20cleansing.pdf?n=259669774

Lisätiedot:

Noora Jussila
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
noora.jussila@amnesty.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on yli 3 miljoonaa tukijaa yli 150 maassa eri puolilla maailmaa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.

Tilaa