Autoliiton matkailututkimus 2013: Lyhyempiä matkoja

Autoliiton perinteisen automatkailututkimuksen mukaan suomalaisten tekemät automatkat ulkomaille ovat aiempaa lyhyempiä, mikä on kasvattanut lähimaiden suosiota. Matkustustavoista lento ja auton vuokraaminen kohteessa on lisääntynyt reilusti.

Autoliitto tutki ulkomaille suuntautuvaa automatkailua jo yhdeksättä kertaa viime vuoden touko-lokakuun aikana. Nyt julkaistavassa tutkimuksessa selvitettiin aiempien vuosien tapaan suomalaisten suosikkimaita, matkustustapoja, matkaan käytettyä aikaa, rahaa ja kilometrejä sekä muita kokemuksia.

Koska Suomi on käytännössä saari, suurin osa automatkoista alkaa meriteitse. Suosituin lähtöreitti oli Helsingistä Tallinnaan. Sen valitsi joka neljäs kyselyyn vastanneista. Tallinna-Helsinki -laivamatka oli myös suosituin paluureitti (27 %). Laivalla Turusta Ruotsiin matkusti 13 prosenttia vastaajista. Eri reittivaihtoehdot yhteenlaskettuna 30 prosenttia vastanneista aloitti automatkansa laivalla Suomesta Ruotsiin. Kun siihen lisätään vielä maanteitse Ruotsiin ajaneet, nousee Ruotsin osuus matkan aloituskohteena 36 prosenttiin.

Lentokoneella nopeasti kohteeseen

Kahdessa vuodessa suurin muutos tapahtui lennoissa sekä Suomen ja Saksan välisissä laivamatkoissa. Kun edellisessä tutkimuksessa vuonna 2011 yli viidennes vastaajista aloitti autolomansa laivalla Helsingistä Saksaan, putosi osuus viime kesänä 11 prosenttiin. Samalla lentäminen kohteeseen ja auton vuokraaminen siellä on nostanut suosiotaan huomattavasti. Lentäen autolomansa aloitti viime vuonna 19 prosenttia vastaajista, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli vain kahdeksan prosenttia.

”Edulliset lentojen hinnat ja se, että ihmiset haluavat päästä nopeammin kauempana oleviin pääkohdemaihin, ovat vaikuttaneet muutokseen. Vielä kun yleisin matkaseurue on pariskunta, jää laivamatkalle henkilöä kohden enemmän hintaa. Lisäksi edellisen tutkimuksen aikaan Suomen ja Saksan välisellä reitillä oli hieman enemmän tarjontaa ja kilpailua”, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen arvioi muutoksen syitä.

Automatkailijat käyttävät aiempaa vähemmän aikaa matkaansa. Peräti 42 prosenttia vastanneista teki enintään viikon mittaisen matkan ja vain 30 prosenttia oli tien päällä yli kaksi viikkoa. Kaksi vuotta aiemmin alle viikon matkusti 27 prosenttia vastanneista ja yli kahden viikon matkojen osuus oli 42 prosenttia.

Matka-aikojen lyhentymisen seurauksena autolomalla ajetaan myös huomattavasti vähemmän kilometrejä kuin aiemmin. Kun vuonna 2011 vain reilu neljäsosa matkustajista tyytyi alle 2000 kilometrin matkaan, oli näiden matkojen osuus uusimmassa tutkimuksessa 48 prosenttia. Myös matkakassa on hieman kutistunut, sillä peräti 64 % vastaajista selvisi alle kahden tuhannen euron kustannuksilla (49 % vuonna 2011).

”Matka-aika, ajetut kilometrit ja matkalla käytettävä rahamäärä ovat pitkälti kytköksissä toisiinsa, joten kun yksi osa-alue muuttuu, muuttuvat kaksi muutakin. Eivät toki välttämättä samassa suhteessa” Suokonautio-Hynninen toteaa.

Ruotsi nousi suosituimmaksi kohteeksi

Lyhyemmät matkat näkyvät myös kohdemaiden suosion vaihteluissa. Ruotsi nousi suosituimmaksi vierailumaaksi (46 %) ohi Saksan (34 %). Saksan suosio vierailumaana romahti peräti 25 prosenttiyksiköllä. Kolmanneksi suosituin vierailumaa oli Viro (30 %).

Pääkohdemaana Ruotsi nousi neljänneltä sijalta täpärästi kärkeen. Toiseksi suosituin maa oli Viro muutaman maininnan vähemmän saaneena ja kolmantena Norja. Kestosuosikki Saksa putosi neljänneksi. Käytännössä siis Suomea lähellä olevat maat kasvattivat suosiotaan.

Matkan suunnitteluvaiheessa haettiin eniten tietoa majoituksesta sekä matkailuteistä. Myös eri maiden liikennemääräykset, moottoritiemaksut ja paikallinen kulttuuri kiinnostivat etukäteen. Internet oli luonnollisesti tärkein kanava tiedon haalimiselle. Viidesosa turvautui omaan kokemukseen ja kolmanneksi eniten suunnittelussa käytettiin perinteisiä paperikarttoja.

Monenlaisia sakkoja

Ulkomailla Saksan liikennekulttuuri koettiin kaikkein miellyttävimmäksi ennen Ruotsia. Suomalaiset sopeutuvat kulkuneuvoineen hyvin maahan kuin maahan, sillä hankalaksi liikennekulttuuri koettiin käytännössä vain Puolassa. Puolasta tuli myös eniten mainintoja siitä, että olo tuntui turvattomalta liikenteen ja varkaustapausten takia. Turvattomuutta koettiin myös Baltian maissa ja Venäjällä.

Yleisimmät syyt suomalaisten saamille sakoille ulkomailla olivat ylinopeudet sekä moottoritiemaksujen ja tietullien laiminlyönti. Myös väärinpysäköinti aiheutti ylimääräisiä kustannuksia.

Sakkojen summat ja syyt vaihtelivat. Esimerkiksi suomalaisten Saksassa saamat ylinopeussakot olivat 25-250 euroa. Itävallassa matkailijaa muistettiin sakolla, kun moottoritietarra oli liimattu väärään ikkunaan, Norjassa pyörätiellä ajaminen maksoi 410 euroa ja Kroatiassa keltaisen viivan ylittäminen kustansi 25 euroa. Yksi matkailija osui autollaan lampaaseen Norjassa. Lammas kuoli ja poliisi määräsi sakon. Yli 70 prosenttia ulkomailla määrätyistä sakoista piti maksaa heti paikan päällä.

Tutkimus osoitti jälleen, että automatkailu kiinnostaa yhä suomalaisia. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti matkustavansa varmasti tai todennäköisesti ulkomaille tänäkin vuonna. Kiinnostavimmiksi seuraavien matkojen kohteiksi nousivat Saksa, Norja, Italia, Ranska ja Viro.

Autoliiton automatkailututkimukseen kerättiin vastauksia touko-lokakuun välisenä aikana vuonna 2013. Tutkimukseen tuli 1721 vastausta. Tutkimus kohdentui Suomesta ulkomaille suuntautuviin lomamatkoihin ja siihen vastattiin joko internetissä tai Moottori-lehdessä julkaistulla kaavakkeella. Tutkimuksen toteutti Matkailututkimus Mäki.

Autoliitto on tehnyt ulkomaan automatkailututkimuksen vuosina 2004-2011 sekä vuonna 2013. Vuonna 2012 Autoliitto tutki kotimaan automatkailua.

Lisätietoja:

Autoliitto, Susanna Suokonautio-Hynninen, matkailupäällikkö
Puh. 0400 620 139, susanna.suokonautio-hynninen(at)autoliitto.fi

Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi

Avainsanat: