Uusi tupakkalaki pyrkii vähentämään tupakointia

Jopa joka toinen tupakoitsija saattaa sairastua keuhkoahtaumatautiin

Keuhkoahtaumataudin (COPD) esiintyvyys kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Arvion mukaan jopa joka toinen tupakoitsija saa taudin pitkään jatkuneen tupakoinnin seurauksena. Harva kuitenkaan kiinnittää huomiota taudin oireisiin, koska niitä pidetään normaaleina tupakointiin liittyvinä vaivoina. Sairauden edetessä tupakoinnin aiheuttama ”syyllisyys” taas saa monen siirtämään hoitoon hakeutumista. Myös tulevaisuuden ennuste on hälyttävä, sillä nuorten tupakointi ei ole juurikaan vähentynyt. Siksi Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että keuhkoahtamatauti on maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy vuonna 2030. Tällä hetkellä tautia sairastaa Suomessa noin 200 000 henkilöä, joista hoidon piirissä on vain noin 70 000 potilasta.

”Sairauden tulo hiipien sekä oman elämän sopeuttaminen oireisiin ovat todennäköisiä syitä, miksi potilaat eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Siksi keuhkoahtaumataudin toteaminen viivästyy usein niin paljon, että iso osa keuhkojen toiminnasta on jo tuhoutunut. Diagnoosi varmistuu monilla suomalaisilla 10 tai jopa 20 vuotta liian myöhään, vasta kun sairaus on edennyt keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen. Silloin jopa puolet potilaan keuhkokapasiteetista saattaa olla tuhoutunut. Suomessa keuhkoahtaumatautiin menehtyy vuosittain noin 1000 henkilöä”, sanoo ylilääkäri Pekka Lampela Rovaniemen terveyskeskuksesta.

Riittävän varhainen hoitoon hakeutuminen on kuitenkin potilaan tulevaisuuden kannalta merkittävää. Alhaista hoitoon hakeutumista voi selittää myös tietämättömyys olemassa olevista hoidoista. Keuhkoahtaumatauti todetaan spirometriatutkimuksella eli keuhkojen toimintakokeella. Viimeisen vuosikymmenen aikana keuhkoahtaumatautiin tarkoitettujen lääkehoitojen saatavuus on parantunut merkittävästi. Myös tupakoiva potilas hyötyy lääkehoidosta ja lääkityksen aloittaneet potilaat kokevat tupakoinnin vähentämisen ja lopettamisen helpommaksi.

Keuhkoahtaumatautia on totuttu pitämään vanhojen tupakkamiesten tautina, mutta naisten ja nuorten tupakoinnin lisääntyessä tilanne muuttuu. Jokaisen 15 vuotta polttaneen, yskivän ja helposti hengästyvän tupakoitsijan kannattaa olla aktiivinen ja hakeutua tutkimuksiin. Keuhkoahtaumaan sairastuneiden potilaiden elinpiiri usein rajoittuu sairauden edetessä: päivittäiset askareet kuten ostosten tekeminen, portaiden nouseminen tai ulkoilu voivat käydä voimille. Lääkehoidolla elämänlaatua voidaan kuitenkin parantaa.

Varhain aloitetun tupakoinnin epidemiologisia vaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti, mutta on viitteitä siitä, että keuhkoahtaumatautiin voi sairastua jo 30-vuotiaana. Siksi onkin hälyttävää, että nuorten tupakointitottumukset eivät ole juurikaan muuttuneet. Tupakointi aloitetaan yhä aikaisemmin, yleensä jo alle 15 vuoden iässä. Suomalaisista nuorista tupakoi noin 30 %.

Hengitysliitto Helin järjestöjohtaja Riitta Muotka tietää, että keuhkoahtaumaan sairastuneet voivat olla yksin ja hankalassa tilanteessa heti diagnoosin saatuaan. ”Sairastuneet haluavat tietää, mitä on odotettavissa ja mitä he pystyvät tekemään. Monella on nikotiiniriippuvuus, heitä on kehotettu lopettamaan tupakointi, mutta keinot ovat jääneet antamatta. Moniin näistä kysymyksistä löytyy vastauksia kuntoutuksessa, joka on tärkeä osa keuhkoahtaumaan sairastuneen hyvinvoinnin ylläpitämistä” Muotka kertoo.

Kuntoutuksessa jokaista ohjataan yksilöllisesti ja autetaan häntä löytämään elämäntilanteeseensa sopivat omahoitokeinot, joilla he pystyvät hallitsemaan sairauden oireita. Kuntoutujat opettelevat käyttämään jäljellä olevaa keuhkojensa kapasiteettia, parantamaan yleiskuntoaan sekä toiminta- ja työkykyään. Lisäksi siellä etsitään ratkaisuja arkisiin pulmatilanteisiin ja lisätään sairastuneen elämänhallinnan voimavaroja, Riitta Muotka kuvailee. Kuntoutukseen haetaan Kelan kautta ja hakijalla on oltava lääkärinlausunto


Kallis tauti yhteiskunnalle

Keuhkoahtaumataudin ja kroonisen keuhkoputkentulehduksen kokonaiskustannukset ovat Suomessa 840 miljoonaa euroa, epäsuorien kustannusten osuus on 590 miljoonaa euroa. Keuhkoahtaumataudin hoito on kalliimpaa kuin keuhkosyövän ja sepelvaltimotaudin hoito. Astman hoitoon nähden keuhkoahtaumatauti aiheuttaa vuosittain kolme kertaa enemmän kustannuksia.

Kaikista keuhkoahtaumaa sairastavista potilaista 25 prosenttia aiheuttaa 85 prosenttia koko sairausryhmän hoitokuluista. Vaikeimmat tautimuodot aiheuttavat suurimman osan kustannuksista, minkä vuoksi varhaisdiagnostiikan merkitys korostuu entisestään. Mikäli keuhkoahtaumatauti löydettäisiin varhaisessa vaiheessa, olisi myös mahdollisuuksia vaikuttaa sen etenemiseen. Vuonna 2002 Kela maksoi kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkoahtaumataudin vuoksi sairauspäivärahaa 72 000 arkipäivältä.


TAUSTATIETOA

Mikä on keuhkoahtaumatauti?

Keuhkoahtaumatauti (COPD) on hitaasti etenevä, kansantauteihimme kuuluva keuhkosairaus, jonka tärkein aiheuttaja on tupakointi. Kyseessä on hengitysteiden pääosin korjaantumaton ahtauma, jossa keuhkojen rakenne tuhoutuu ja keuhkoputket ahtautuvat. Ensimmäisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat yleensä pahentunut yskä ja yskökset, jotka tulkitaan ”tavalliseksi tupakkayskäksi”, aamuinen limannousu sekä toisinaan myös toistuvat keuhkoputkentulehdukset. Sairauden edetessä oireiden määrä lisääntyy, keuhkojen toiminta heikkenee ja potilas alkaa tuntea hengenahdistusta, aluksi vain rasituksessa ja myöhemmin myös levossa. Jokapäiväiset askareet, kuten käveleminen, pukeutuminen ja peseytyminen vaikeutuvat. Työssäkäyvillä toimintakyvyn heikkeneminen alentaa vähitellen myös työkykyä. Hoitamattomana keuhkoahtaumatautipotilaan toimintakyky ja suorituskyky laskee vääjäämättä ja potilaan elämänlaatu heikkenee.

Keuhkoahtaumataudin oireisiin totutaan, niitä pidetään vaarattomina ja ikääntymiseen liittyvinä. Varhainen diagnosointi parantaa keuhkoahtaumatautipotilaan ennustetta ja elämänlaatua. Diagnoosi tehdään mittaamalla keuhkojen toiminta ns. spirometritutkimuksella. Hoidon kulmakivi on tupakoinnin lopettaminen. ”Oireista keuhkoahtaumatautia hoidetaan lääkkeillä, jotka valitaan potilaan oireiden perusteella. Pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet ovat ensisijaisia”, keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin kertoo. Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävät lääkkeet ovat jauheita tai aerosoleja, jotka hengitetään eli inhaloidaan keuhkoihin.

Lisätiedot:
Keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin, Boehringer Ingelheim Finland Ky, puh. 050 3102 832, timo.helin@kolumbus.fi
Hengitysliitto Heli, järjestöjohtaja Riitta Muotka, puh. 0400 459 400, riitta.muotka@heli.fi
Ylilääkäri Pekka Lampela, Rovaniemen terveyskeskus, puh. 0500-958876, pekka.lampela@rovaniemi.fi

Yrityksestä

Boehringer Ingelheim Finland Ky on yksi maailmanlaajuisen lääkeyrityksen, Boehringer Ingelheim GmbH:n (BI), 145 tytäryhtiöstä. Boehringer Ingelheimin Suomen tytäryhtiö perustettiin kesäkuussa vuonna 2000. Tuotevalikoimaamme kuuluu alkuperäisiä reseptilääkkeitä ja tunnettuja itsehoitolääkkeitä.

Tilaa

Liitteet & linkit