Kuitu vauhdittaa vatsantoimintaa
Lähes puolet suomalaisista aikuisista kärsii ruoansulatuskanavan alueen oireista ja vaivoista. Lääkärin vastaanotolle saapuvista potilaista noin neljännes valittaa vatsavaivoja. Useimmilla ne ovat hyvälaatuisia vaivoja, joita voidaan onneksi hoitaa kotikonstein: lisäämällä päivittäistä kuidunsaantia ja liikuntaa.
Lähes puolet suomalaisista aikuisista kärsii ruoansulatuskanavan alueen oireista ja vaivoista. Lääkärin vastaanotolle saapuvista potilaista noin neljännes valittaa vatsavaivoja. Useimmilla ne ovat hyvälaatuisia vaivoja, joita voidaan onneksi hoitaa kotikonstein: lisäämällä päivittäistä kuidunsaantia ja liikuntaa.
”Vatsavaivoja ei pidä kuitenkaan vähätellä, sillä täysin vaarattomatkin suolisto-ongelmat vaikuttavat hyvinvointiin. Monissa tutkimuksissa vatsavaivojen on todettu heikentävän elämänlaatua. Erilaiset toiminnalliset vatsavaivat aiheuttavat kipuja sekä vuoroin ummetusta ja vuoroin ripulia. Tällaiset epämääräiset ja kiusalliset oireet voivat rajoittaa ratkaisevasti ihmisen päivittäistä elämää ja valintoja”, ylilääkäri Sinikka Kyrönpalo Tampereen Hatanpään lääkäriasemalta toteaa.
Varsinkin miehet lykkäävät hoitoon hakeutumista turhan pitkään. Naisilla erilaiset vatsavaivat lisääntyvät vaihdevuosissa.
”Vatsa toimii normaalisti, jos ulostetta tulee yhdestä kolmeen kertaan vuorokaudessa. Ummetuspotilaan suoli toimii harvemmin ja kivuliaasti, hän ulostaa korkeintaan kolme kertaa viikossa. Joillakin taas vatsantoiminta on niin vilkasta, että vessassa pitää käydä yli kolme kertaa päivässä”, Kyrönpalo sanoo.
Vatsantoiminnan häiriöiden syynä ei aina ole stressi. Lääkärin vastaanotolla suljetaan pois tiettyjen sairauksien, lääkeaineiden tai vääränlaisen ruokavalion mahdollinen vaikutus ongelmaan. Hidastuneen vatsantoiminnan taustalta voi silloin löytyä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai voimakkaiden kipulääkkeiden käyttö. Yksipuolinen ja liian vähän kuituja sisältävä ruokavalio altistaa myös ummetukselle.
Pitkittyessään ummetus pahenee ja voi johtaa jopa suolen umpipussitaudin kehittymiseen. Paksusuolen heikkoon seinämäkohtaan syntyy vuosien kuluessa pullistumia, jotka pahimmillaan tulehtuvat ja puhkeavat. Pullistumia havaitaan jo alle 50-vuotiailla henkilöillä, vaikka ne ovat yleisempiä vasta yli 60-vuotiailla.
Paksusuolen paineen yksi syntipukki on vähäkuituinen ruoka. Sinikka Kyrönpalo neuvookin ummetukseen taipuvaisia potilaitaan huolehtimaan riittävästä kuidunsaannista.
”Säännöllinen elämä kaikin puolin helpottaa vatsanongelmia. Jos on taipumusta vatsavaivoihin, ulostetta ei pitäisi pantata. Kuitupitoinen ruokavalio ja säännöllinen, päivittäinen liikunta helpottavat oireita.”
Kuidun lisäksi Kyrönpalo kehottaa nauttimaan nestettä pari litraa vuorokaudessa. Sokerisia virvoitusjuomia kannattaa kuitenkin välttää, sillä ne saattavat lisätä ilmavaivoja
Maitotuotteista kuitulisää
Suolen toimintaa vilkastuttavia ruoka-aineita tulee lisätä vähitellen ruokavalioon, sillä nopeat muutokset voivat herkkävatsaisilla pahentaa tilannetta. Parhaita kuidunlähteitä ovat perinteisesti olleet viljatuotteet, leseet, kasvikset, marjat ja hedelmät, mutta nyt suolentoimintaa voi vauhdittaa myös maitovalmisteesta saatavalla kuidulla.
Valion tuotekehityksen kehittämää GOS-kuitua tuotetaan maitovalmisteisiin laktoosista eli maitosokerista valmistusprosessin aikana. GOS-kuitua on luontaisesti äidin- ja lehmänmaidossa, mutta niiden galakto-oligosakkaridipitoisuudet ovat hyvin pieniä.
GOS on liukoinen kuitu, joka lisää suolen bakteeriaineenvaihduntaa. GOS-kuitua sisältävässä jogurtissa on myös tarpeellista D-vitamiinia ja kalsiumia.
