Suomalainen Sydänohjelma perustuu Pohjois-Karjala-projektin työhön

Sydänliitto on käynnistänyt vuoden 2006 alussa Suomalaisen Sydänohjelman, jonka avulla vaikutetaan sydän- ja verisuoniterveyden sosiaalisiin, taloudellisiin, ympäristöllisiin ja kulttuurisiin taustatekijöihin. Sydänohjelman tavoitteena on, että valtimotaudit eivät 2020-luvulla ole enää merkittävä työikäisen väestön kansansairaus. Suomen Sydänliiton ja Pohjois-Karjalan Sydänpiirin Joensuussa järjestämässä seminaarissa viitoitettiin tietä Pohjois-Karjala-projektista Suomalaiseen Sydänohjelmaan.

Sydänliitto on käynnistänyt vuoden 2006 alussa Suomalaisen Sydänohjelman, jonka avulla vaikutetaan sydän- ja verisuoniterveyden sosiaalisiin, taloudellisiin, ympäristöllisiin ja kulttuurisiin taustatekijöihin. Sydänohjelman tavoitteena on, että valtimotaudit eivät 2020-luvulla ole enää merkittävä työikäisen väestön kansansairaus. Suomen Sydänliiton ja Pohjois-Karjalan Sydänpiirin Joensuussa järjestämässä seminaarissa viitoitettiin tietä Pohjois-Karjala-projektista Suomalaiseen Sydänohjelmaan.

Pohjois-Karjala-projekti perustettiin vuonna 1972 tarkoituksena vähentää ensin Pohjois-Karjalan ja sitten koko Suomen ennätyksellisen korkeaa sydäntautikuolleisuutta. Vuonna 1967 sepelvaltimotautikuolleisuus Suomen 35–64 -vuotiailla miehillä oli 508 henkilöä sataa tuhatta asukasta kohti ja naisilla vastaava luku oli 102.

Huoli väestön synkistä sydäntautiluvuista Pohjois-Karjalassa johti tammikuussa 1971 maakunnan eri tahojen edustajat maaherran johdolla allekirjoittamaan Joensuussa vetoomuksen, jotta valtiovalta ryhtyisi tehokkaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Tästä sai alkunsa valmistelutyö, jonka tuloksena käynnistettiin Pohjois-Karjala-projekti.

Projektin päätavoitteiden suunnitteluun osallistui mm. Maailman Terveysjärjestön WHO:n asiantuntijoita. Kansainvälinen yhteistyö oli tärkeää, koska tieto kroonisten tautien ehkäisystä oli 70-luvun alussa vielä vähäistä. Pohjois-Karjala-projektin käynnistyessä olivat sydän- ja verisuonitaudit teollistuneessa maailmassa jo yleisin kuolinsyy – ja nopeasti yleistymässä myös kehitysmaissa.

Aiemmat tutkimukset olivat vahvasti viitanneet muutaman tekijän keskeiseen osuuteen sydän- ja verisuonitaudin synnyssä. Nämä usein klassisiksi kutsutut riskitekijät olivat tupakointi, veren seerumin suuri kolesterolipitoisuus ja kohonnut verenpaine. Pohjois-Karjala-projektin strategiaan vaikutti olennaisesti havainto väestön riskitekijöiden suuresta määrästä, jolloin tautiriski kosketti hyvin laajaa osaa väestöstä. Muutokset koko yhteisön elintavoissa nähtiin keskeisinä. Näistä lähtökohdista syntyi yhteisötason ehkäisyohjelma, joka oli 1970-luvun alkupuolella varsin uutta. Tavoitteeksi asetettiin sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähentäminen ja välitavoitteeksi riskitekijöiden tason alentaminen Pohjois-Karjalan väestössä, erityisesti työikäisissä.

Pohjois-Karjala-projekti on maailman tunnetuimpia kroonisten tautien väestötason ehkäisyohjelmia, joka todella johti tuloksiin: työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa on vähentynyt lähes 80 prosenttia vuoden 1967 ennätysluvuista ja Pohjois-Karjalassa vielä enemmän. Kuolleisuuden pieneneminen perustui 1970-luvulla elintapojen muutoksesta johtuvaan kolesteroli- ja verenpainetasojen alenemiseen ja tupakoinnin vähenemiseen. 1980-luvulta lähtien sydäntautien vähenemistä on lisääntyvästi vauhdittanut uusien hoitomuotojen käyttöönotto.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailman yleisin kuolinsyy

Sydän- ja verisuonitaudit ovat nousseet koko maailmassa yleisimmäksi kuolinsyyksi. Noin joka kolmas maailman vuotuisesta noin 58 miljoonasta kuolemantapauksesta johtuu näistä taudeista. Valtaosa maailman sydäntautitapauksista löytyy tätä nykyä kehitysmaista. Kohonnut verenpaine on siellä tavallinen, ruokavalio muuttuu, liikunta vähenee, tupakointi lisääntyy ja diabetes yleistyy. Kehitysmaissa ovat myös maailman ylipainoisimmat ihmiset. Kehitysmaissa kuollaan sydän- ja verisuonitauteihin nuorempana kuin kehittyneissä maissa.

Muihin länsimaihin verrattuna sepelvaltimotautikuolleisuus on – taudin vähenemisestä huolimatta – Suomessakin edelleen suuri. Suomalaisten kolesteroli- ja verenpainetasot ovat kansainvälisesti korkeita. Liikkumattomuus ja ylipainon lisääntyminen aiheuttavat meilläkin kasvavia terveysongelmia. Erityisesti lapsena alkava ja koko iän kestävä lihavuus ruokkii sydän- ja verisuonitautien syntymistä ja valtimotautien vaaraa. Tervein elintavoin 80 prosenttia sepelvaltimotaudista olisi ehkäistävissä.

Pohjois-Karjala-projektin käynnistämä hyvä kehitys ei jatku itsestään

Suomen Sydänliitto käynnisti vuoden 2006 alussa Suomalaisen Sydänohjelman, joka käsittää sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn väestötasolla ja riskiryhmissä, varhaisen diagnoosin ja hoidon sekä sairauden pahenemisen ja uuden sairauskohtauksen ehkäisyn. Sydänohjelman tavoitteina ovat, että sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole enää työikäisen väestön merkittävä kansanterveysongelma 2020-luvulla, että ihmisten terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät ja että jo sairastuneet pysyvät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.

Suomalaisella Sydänohjelmalla on Pohjois-Karjala-projektista saatujen kokemusten ansiosta hyvät lähtökohdat väestötason ehkäisylleen. Sydänliitto näkee kuitenkin, että Sydänohjelman tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa pelkästään ehkäisyohjelmalla, vaan sen lisäksi tarvitaan myös riskiryhmiin suunnattuja toimenpiteitä, hoidon tehostamista sekä sairauden pahenemisen estämistä ja kuntoutuksen kehittämistä.

Sydänliiton ja 50 vuotta täyttävän Pohjois-Karjalan Sydänpiirin järjestämässä seminaarissa Suomen Sydänliiton puheenjohtaja, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska puhui Suomalaisen Sydänohjelman kansainvälisestä merkityksestä. Kansanterveyslaitoksen Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Erkki Vartiainen valotti, miten suomalainen sydänterveys on kehittynyt Pohjois-Karjala-projektista Suomalaiseen Sydänohjelmaan.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Pekka Puska, Suomen Sydänliitto, puh. +358 40 771 5571
Tutkimusprofessori Erkki Vartiainen, Kansanterveyslaitos, puh. +358 50 569 1157
Pääsihteeri Tor Jungman, Suomen Sydänliitto, puh. +358 40 558 6901

Yrityksestä

Cocomms on Suomen johtava itsenäinen viestinnän konsultointitoimisto, joka tukee asiakkaitaan erilaisten muutos- ja kriisitilanteiden johtamisessa. Kasvatamme asiakkaidemme omistaja-arvoa sekä autamme heitä rakentamaan tavoiteltua mainetta, työnantajakuvaa ja brändiä. Valtaosa asiakkaistamme on Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita teknologian, talouden sekä terveydenhuollon aloilla.

Tilaa