Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2007 päättyneeltä tilikaudelta

Kaivoksen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti

Vuoden 2007 keskeiset tapahtumat

• Talvivaaran kaivoksen kannattavuusselvitys valmistui 23. maaliskuuta.
• Yhtiö sai ympäristöluvan ja siihen liittyvän aloitusluvan 29. maaliskuuta.
• 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin projektilainasopimus allekirjoitettiin 7. toukokuuta.
• Listautuminen Lontoon pörssin päälistalle toteutettiin 1. kesäkuuta, ja listautumisannin tuotot olivat 302 miljoonaa euroa. Listautumistuotot ja projektilaina varmistivat projektin täyden rahoituksen.
• Talvivaara otettiin mukaan FTSE 250 -indeksiin 24. syyskuuta.
• Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien todetut ja todennäköiset mineraalivarannot lisääntyivät 26 prosentilla 336 miljoonaan tonniin. Uusista löydöistä ilmoitettiin 4. joulukuuta.
• Rakennustyöt Talvivaaran kaivoksella etenevät aikataulun mukaisesti. Näillä näkymin tuotanto päästään aloittamaan suunnitellusti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
• Suunniteltuja investointi- tai käyttökuluja ei ole ylitetty olennaisesti.


Talvivaaran avainluvut (avainlukutaulukko liitteenä)

Kaikki tässä tilinpäätöstiedotteessa olevat luvut ovat tilintarkastamattomia.
1 Sisältää vuoden 2006 osalta myös muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
2 Osakekannan markkina-arvo on laskettu käyttäen Euroopan keskuspankin 31.12.2007 julkaisemaa EUR/GBP vaihtokurssia 0,73335.

Toimitusjohtaja Pekka Perä:

”2007 oli merkittävä vuosi Talvivaaralle. Saavutimme kaikki kaudelle asetetut tärkeimmät tavoitteet. Näihin lukeutuvat projektin menestyksekäs rahoittaminen listautumisannin ja projektilainan avulla, rakennustöiden käynnistäminen ajallaan ympäristöluvan saamisen jälkeen maaliskuun lopulla sekä rakennustöiden eteneminen aikataulun ja budjetin mukaisesti koko loppuvuoden ajan.

Tiesimme, että Talvivaaran kokoisessa hankkeessa vastaamme tulisi odottamattomia haasteita, mutta tiimimme kokemus ja taidot ovat auttaneet meitä ryhtymään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin ja pitämään projektin oikeilla raiteilla. Kaikki työntekijämme ovat ylittäneet itsensä lukuisia kertoja viime vuoden aikana. Olen erityisen ylpeä heidän ponnistuksistaan sekä yhdessä että yksilöinä.

Listautumisen jälkeen Talvivaaran osakkeen hinta pysyi hyvällä tasolla markkinoiden epävakaudesta ja raaka-aineiden hintojen volatiliteetista huolimatta. Uskon, että sijoittajamme arvostivat kovaa työtämme ja kykyämme pitää lupauksemme.

Vuonna 2008 kova työ jatkuu tiiviissä yhteistyössä toimittajiemme ja alihankkijoidemme kanssa, jotta saavutamme ensisijaisen tavoitteemme: saada tuotanto kaivoksessa käyntiin ennen vuoden loppua. Nyt tuotannon aloittaminen on jo näkyvissä, ja olen innokas pääsemään tositoimiin tuottamaan nikkeliä.

Nikkelin kysynnän uskon pysyvän vahvana maailmalla.”



Ratkaiseva vuosi Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kehityksessä

Vuonna 2007 Talvivaara kehittyi nikkelikaivoksen kannattavuusselvitystä viimeistelevästä projektiyhtiöstä FTSE 250 -yhtiöksi, joka on käynnistämässä tuotantoaan suunnitelmien mukaisesti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Tänä aikana yhtiö saavutti useita virstanpylväitä toiminnassaan. Näitä ovat muun muassa ympäristöluvan saaminen maaliskuussa 2007 sekä kaivoksen rakentamiseen tarvittavan rahoituksen varmistuminen 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin projektilainasopimuksella toukokuussa sekä menestyksekkäällä, 302 miljoonaa euroa tuottaneella listautumisannilla kesäkuussa.

Vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana kaivoksen ja metallien jalostuslaitoksen rakentaminen eteni rivakasti. Vuoden lopussa hankkeen todettiin pysyneen aikataulussaan ja budjetissaan koko tilikauden ajan. Lisäksi Kuusilammen esiintymän alueella tehty geologinen työ lisäsi tiedossa olevien mineraalivarantojen määrää merkittävästi. Uusista mineraalivarannoista raportoitiin joulukuussa 2007.

Yhtiön taloudellinen kehitys heijastaa lähinnä yllä esitettyjä rahoitustapahtumia ja hankkeeseen liittyvää rahankäyttöä. Kauden 134 miljoonan euron investoinnit ovat linjassa kehityssuunnitelman kanssa, ja ne on rahoitettu täysin listautumisannin tuotoilla. Projektilainan ensimmäisen noston odotetaan tapahtuvan keväällä 2008. Koska tuotannon arvioidaan alkavan vuoden 2008 lopulla, yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa vuonna 2007.

Volatiliteettia markkinoilla

Perusmetallien markkinoilla vuosi 2007 muistetaan nikkelin hintojen erittäin suuresta volatiliteetista: Lontoon metallipörssin (London Metals Exchange, LME) nikkelin kurssinoteeraukset vaihtelivat kevään ennätyksellisen korkeasta yli 54 000 dollarista tonnia kohden elokuun 25 000 dollariin tonnilta. Kesäkuukausien merkittävän hintojen alenemisen jälkeen nikkelin hinta on loppuvuonna pysynyt melko vakaana ja päätyi joulukuun lopussa 26 000 dollariin tonnilta.

Muiden Talvivaaralle tärkeiden metallien – sinkin, koboltin ja kuparin – volatiliteetti oli myös huomattavan suurta vuoden aikana. Talvivaaralle tärkeimmän sivutuotteen eli sinkin hintatrendi oli enimmäkseen laskeva kevään hintahuipun jälkeen, jolloin hinta ylitti 4 000 dollaria tonnilta. Vuoden lopussa sinkin hinta oli noin 2 400 dollaria tonnilta. Kuparin hinta vuoden alussa oli 6 200 dollaria tonnilta ja vuoden lopussa hiukan yli 6 600 dollaria tonnilta. Kuparin hinta vaihteli näistä metalleista tilikauden aikana vähiten. Koboltin hinta puolestaan nousi tammikuun 23 dollarista paunaa kohden 39 dollariin paunalta joulukuun lopussa. Hintatrendi oli hyvin vahvasti nouseva etenkin vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana.

Nikkeli- ja sinkkimarkkinoiden näkymät ovat hyvät. Nykyhinnat – nikkelin noin 29 000 dollaria ja sinkin noin 2 500 dollaria tonnilta – ovat suunnilleen 2,5 kertaa korkeammat kuin hinnat, joita käytettiin Talvivaaran kannattavuusselvitykseen liittyneessä taloudellisessa suunnittelussa.


Taloudellinen katsaus

Talvivaara on projektiyhtiö, jonka tuotannon arvioidaan alkavan vuoden 2008 lopulla. Tämän vuoksi yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa 31.12.2007 päättyneen tilivuoden aikana (2006: 0 euroa). Kaiken kaikkiaan yhtiön taloudellisessa kehityksessä merkittävimpiä osatekijöitä olivat 285 miljoonan euron varainhankinta listautumisannilla, kehityssuunnitelman mukaiset 134 miljoonan euron investoinnit sekä liiketoimintakustannukset, joiden nousu vuoteen 2006 verrattuna oli linjassa yhtiön kasvun kanssa.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 13,6 miljoonaa euroa (2006: 0.2 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat lähinnä biologisten hyödykkeiden (kasvavien puiden) arvonnoususta sekä nikkelin termiinisopimusten käyvän arvon muutoksista. Liiketulos oli 2,3 miljoonaa euroa (2006: -34,6 miljoonaa euroa) ja kauden tappio -9,9 miljoonaa euroa (2006: -36,1 miljoonaa euroa), missä yksi huomattavimmista osatekijöistä olivat vuonna 2006 liikkeelle lasketun 33 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan rahoituskustannukset. Vuoteen 2006 verrattuna on otettava huomioon, että -36,1 miljoonan euron tappio edellisellä tilikaudella johtui enimmäkseen Outokumpu Mining Oy:n 20 prosenttiin Talvivaara Projekti Oy:n osakkeista oikeuttavan option uudelleenarvostuksesta, ei niinkään yhtiön toimintoihin liittyvistä kuluista. Outokumpu Mining Oy käytti tämän optio-oikeuden 14.5.2007.

Taseessa yhtiön lyhytaikaiset varat 31.12.2007 olivat 165,6 miljoonaa euroa (2006: 30,0 miljoonaa euroa). Niiden määrä vuoden lopussa muodostui suurelta osin listautumisannin tuottojen ja kaivoshankkeen investointien erotuksesta. Yhtiön oma pääoma oli 315,0 miljoonaa euroa (2006: -0,8 miljoonaa euroa) ja kokonaisvarallisuus 350,0 miljoonaa euroa (2006: 39,7 miljoonaa euroa).

Talvivaaran velat olivat kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa (2006: 38,0 miljoonaa euroa). Muutos edelliseen tilikauteen verrattuna johtui vuonna 2005 nostetun 5,3 miljoonan euron pääomalainan ehtoisen vaihtovelkakirjalainan vaihtamisesta sekä vuonna 2006 nostetun 33 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan vaihtamisesta ja osittaisesta lunastamisesta listautumisen yhteydessä. 320 miljoonan dollarin projektilainasta ei ole vielä nostettu varoja.

Kaivoshanke edistynyt merkittävästi

Talvivaara sai kaivoksen kannattavuusselvityksen valmiiksi maaliskuussa 2007. Tutkimuksessa kuvatut tekniset ratkaisut perustuivat suurelta osin menestyksekkäisiin biokasaliuotuksen ja metallien talteenoton pilot-tutkimuksiin, joissa sekä metallien saanto malmista liuokseen että saostettujen metallisulfidien saanto liuoksesta osoittautuivat korkeiksi. Kaiken kaikkiaan tutkimusten tulokset vahvistivat hankkeen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden käyttäen laskelmien pohjana suhteellisen varovaisia arvioita tärkeimmistä muuttujista, kuten saannoista ja metallien hinnoista.

Kaivoksen rakentaminen alkoi huhtikuussa 2007 heti ympäristöluvan saamisen jälkeen. Tuolloin kaivosalue oli enimmäkseen asuttamatonta metsää. Heinäkuuhun 2007 mennessä alueelle oli rakennettu ajotiet, suuria alueita oli raivattu ja tasoitettu biokasaliuotuksen kasojen pohjia varten, ja tuotantolaitos alkoi hahmottua rakennusten perustusten rakennustöiden myötä.

Lokakuuhun mennessä liuotuskasojen pohjarakenteiden kaltaiset tärkeät maarakennustyöt, joita ei voida jatkaa talvikuukausien aikana, olivat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Kaikki oleelliset tuotantolaitteet oli tilattu, ja irtomaiden poisto malmin päältä oli alkanut hieman edellä aikataulua.

Vuoden 2008 tärkeimmät tavoitteet ovat louhinnan aloittaminen huhtikuussa, biokasaliuotuksen käynnistäminen heinäkuussa ja ensimmäisten metallisulfidien tuotanto lokakuussa. Näiden saavuttaminen edellyttää sitä, että tärkeimmät tuotantolaitteet toimitetaan ajallaan ja saadaan asennettua varsinkin kesä- ja heinäkuun aikana.

Tiukan aikataulun takia suurin osa tuotantolaitteiden mekaniikka-, sähkö- ja automaatioasennuksista ja laitteistojen kokoamisista tehdään rinnakkain kesäkuukausien aikana, mikä asettaa haasteita hankkeen johtamiselle ja miehittämiselle. Tämän tiedotteen julkaisemisen aikaan yhtiölle ei ole ilmoitettu merkittävistä viiveistä laitteiden toimituksissa. Talvivaaran henkilöstö valvoo säännöllisesti kaikkia tärkeimpiä toimitusprosesseja.


Tuotantolaitteet tilattu johtavilta toimittajilta

Suurin osa tuotantolaitteiden tilauksista tehtiin vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Toimitusajat ovat tyypillisesti 12–18 kuukautta tilauksesta. Kaikki merkittävät toimitussopimukset tehtiin kansainvälisesti tunnettujen yhtiöiden kanssa, kuten Sandvik (murskauspiirit), Outotec (reaktorit), Mahler (happi- ja vetytehtaat); FAM (kasauslaitteet ja kasojen purkulaitteet), Metso Minerals (agglomerointirummut), Larox (suodattimet), Hitachi (luoheenkuljetusajoneuvot ja kaivinkoneet), Siemens (sähköjärjestelmät) ja Metso Automation (automaatio).

Maaostot

Talvivaara on hankkinut maata kaivosalueelta vuoden 2006 lopusta lähtien saadakseen laillisen omistusoikeuden alueisiin, joita se tarvitsee toimintansa käynnistämiseen maaliskuussa saamiensa kaivostoiminnan aloittamiseen oikeuttavien lupien sekä ympäristöluvan mukaisesti. Useimmat ostot tehtiin vuoden 2007 alkupuoliskolla. Talvivaara on hankkinut yhteensä noin 53 neliökilometriä maata, joka vastaa noin 90 prosenttia laajennetun kaivospiirin alueesta.

Infrastruktuuri

Kesäkuussa 2007 eduskunta teki päätöksen, että Suomen valtio tukee Talvivaaran infrastruktuurin kehittämistä 53,2 miljoonan euron tuella. Tuki koostuu 40,0 miljoonasta eurosta (ALV 0 %) rautatieyhteyden rakentamiseen, 7,2 miljoonasta eurosta teiden parantamiseen ja 5 miljoonasta eurosta muihin kaivokseen liittyviin infrastruktuurikuluihin. Varat näihin menoihin varataan valtion budjettiin 2008–2011.

Kaivosalueen länsipuolelta Murtomäestä Talvivaaraan kulkevan 26 kilometriä pitkän rautatien suunnittelu alkoi vuonna 2007. Rakennusurakka on annettu Oy VR-Rata Ab:lle. Radan arvioidaan olevan käyttövalmiina elokuussa 2009.

Suomen valtion budjettipäätöksen mukaisesti Talvivaara rahoittaa aluksi rautatien rakennuksen täysin omistamansa tytäryrityksen Talvivaara Infrastructure Oy:n kautta. Edellyttäen että rautatietä käytetään kaivoksen ensisijaisena kuljetusreittinä, Suomen valtio korvaa kustannukset Talvivaaralle vuosina 2010–2011. Kun Suomen valtio on korvannut rakennuskustannukset täysin, rautatien omistusoikeus siirtyy Ratahallintokeskukselle.

Suunnitelmat tienrakennustöille teki Destia Oy. Tietyöt vaikuttavat maantiehen 870, joka ohittaa kaivosalueen sen itäpuolelta, sekä paikallistiehen 8714, joka kulkee kaivosalueen poikki itä–länsi-suunnassa. Teiden parannustyöt ja osittainen siirto tehdään vuosina 2008 ja 2009 yhteistyössä Tiehallinnon kanssa.

Talvivaaran länsipuolelta Vuolijoen sähköasemalta on rakennettu 43 kilometrin pituinen voimalinja kaivosalueelle ja liitetty kaivos näin suoraan valtakunnan kantaverkkoon. Voimalinja otettiin käyttöön tammikuussa 2008.

Prosesseissa käytettävä vesi saadaan aluksi Kolmisoppi-järvestä kaivosalueen pohjoispuolelta tätä tarkoitusta varten rakennetun putkiston kautta. Putkiston rakennus käynnistyi vuonna 2007, ja sen arvioidaan olevan käytössä alkukesästä 2008.

Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin

Joulukuussa 2007 Talvivaara ilmoitti 26 prosentin lisäyksestä todettuihin ja todennäköisiin mineraalivarantoihin ja 23 prosentin lisäyksestä (77 miljoonaa tonnia) todettuihin, todennäköisiin ja mahdollisiin mineraalivarantoihin Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä. 26 prosentin lisäys nosti todetut ja todennäköiset varannot 336 miljoonaan tonniin ja koko mineraalivarannon 414 miljoonaan tonniin. Lisääntyneihin varantoihin sisältyy 1,1 miljoonaa tonnia nikkeliä (aiemmin 0,88 miljoonaa tonnia) ja 2,2 miljoonaa tonnia sinkkiä (aiemmin 1,6 miljoonaa tonnia). Tämä vahvistaa Talvivaaran mahdollisuuksia nousta yhdeksi tärkeimmistä nikkelikaivoksista maailmassa sekä kansainvälisesti merkittäväksi sinkin tuottajaksi.

Lisävarannot sijaitsevat jo tunnetun esiintymän alueella, eikä niihin sisälly mahdollisesti lähialueilta löytyviä varantoja. Mineraalivarantojen lisäys perustuu kairauksiin, joiden tarkoituksena on ollut tarkentaa Kuusilammen esiintymän rajat suunnitelman mukaan vuonna 2008 alkavaa tuotantoa varten.

Näistä kairauksista saatujen tulosten jälkeen Talvivaara on aloittanut selvitystyön, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisuudet kasvattaa rakenteilla olevan kaivoksen tuotantokapasiteettia. Selvitys jatkuu todennäköisesti läpi vuoden 2008, ja siinä keskitytään teknisiin, taloudellisiin ja ympäristöluvitukseen liittyviin seikkoihin.

Tutkimus ja kehitys

Talvivaara jatkoi aktiivista biokasaliuotusteknologian kehittämistä pilottimittakaavassa sekä lukuisissa sitä pienemmissä tutkimuksissa. Kaivosalueella syksystä 2005 toiminnassa ollut koetoimintakasa toimi edelleen hyvin vuonna 2007 ja osoitti myös toimivuutensa sekundäärivaiheen liuotuksessa, jossa suurin osa myyntikelpoisesta kuparista ja koboltista otetaan talteen. Nikkelin ja sinkin talteenottoaste nousi reilusti yli 90 prosentin, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin yhtiön taloudellisissa ennusteissa käytetty 85 prosentin talteenottoaste.

Tilivuoden aikana tutkimuksen painopisteisiin kuuluivat biokasaliuotuksen pilottitutkimuksen lisäksi raudan kemiallinen ja biologinen talteenotto kasalta saatavasta liuoksesta, muiden metallien ja etenkin mangaanin talteenotto liuoksesta sekä kipsijätteen hyötykäyttö.

Tutkimus- ja kehitysyhteistyö Tampereen, Helsingin ja Lappeenrannan teknillisten korkeakoulujen, Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuslaitoksen kanssa jatkui aktiivisena. Talvivaaran kaivosalueen ja koetoimintakasan mikrobiologiaa on tutkittu perusteellisesti koko koetoiminnan ajan Walesin ja Warwickin yliopistoissa osana Euroopan unionin rahoittamaa Bioshale-hanketta. Tutkimustoimintaa on rahoittanut myös Tekes.

Luvat

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Talvivaaran kaivokselle ympäristöluvan ja aloitusluvan 29.3.2007. Kymmenen henkilöä jätti valituksia näitä vastaan Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksensä valituksista 15.2.2008: se piti alkuperäiset luvat voimassa ja hylkäsi kaikki vaatimukset lupien peruuttamisesta. Hallinto-oikeus teki korjauksia ja muutoksia ympäristöluvan ehtoihin, mutta Talvivaaran johto ei usko niillä olevan merkittävää vaikutusta arvioituihin kuluihin tai alueella tapahtuvaan kaivostoimintaan ja metallien talteenottoon. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 17.3.2008 mennessä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa.

Talvivaara jätti anomuksen 24.3.2005 työ- ja elinkeinoministeriölle voimassaolevan kaivosluvan kattaman alueen laajentamisesta. Laajennusta haettiin käyttöoikeuden varmistamiseksi aluetta ympäröiviin maa- ja vesialueisiin sekä luvan saamiseksi tarvittavan teollisuusinfrastruktuurin rakentamiseksi projektialueelle. Ministeriö hyväksyi hakemuksen 3.10.2006 ja antoi paikalliselle maanmittaustoimistolle tehtäväksi toimilupa-alueen laajentamisen Talvivaaran hakemuksen mukaisesti. Ministeriön päätöksestä jätettiin kaksi valitusta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus antoi 15.10.2007 asiassa lopullisen päätöksensä, josta ei voi valittaa, ja hylkäsi molemmat valitukset kokonaisuudessaan. Kaivoksen toimilupa-alueen maanmittaus- ja lunastusmenettely saatiin päätökseen 11.12.2007; toimilupa-alueella vielä maata omistaneille sekä lähialueiden maanomistajille määrättiin maksettavaksi korvauksia kaikkiaan 924 358,07 euroa. Sekä Talvivaara että osa maanomistajista oli 11.2.2008 mennessä valittanut määrätyistä korvauksista Rovaniemen maaoikeuteen. 28.1.2008 mennessä vain yksi valitus oli jätetty työ- ja elinkeinoministeriölle maanmittaus- ja lunastusprosessista. Talvivaaran johto ei odota kummankaan vireillä olevan oikeusjutun vaikuttavan olennaisesti arvioituihin kuluihin, kaivosalueella tapahtuvaan kaivostoimintaan ja metallien talteenottoon tai hankkeen kehitykseen jatkossa.


Ympäristö ja työturvallisuus

Vuonna 2007 Talvivaara noudatti edelleen vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä jatkuvaan kehitykseen ja arviointiin perustuvaa ympäristöhallintalinjaansa. Kesken olevista rakennustöistä huolimatta Talvivaaran toimintojen vaikutus ympäristöön oli vähäistä. Vuoden tärkeimpiin ympäristötehtäviin kuuluivat raportointi luonnonympäristöstä, ympäristön seuranta ympäristöluvan ehtojen mukaisesti sekä kaivostoimintojen ympäristönsuojausrakenteiden suunnittelu ja rakennus.

Työturvallisuus on kaivosalueella avainasemassa sekä Talvivaaralle että sen käyttämille urakoitsijoille. Alueen turvallisuuskäytännöt perustuvat johdon hyväksymiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja ne noudattavat Suomen työsuojelulainsäädäntöä. Vuonna 2007 urakoitsijoiden turvallisuuskäytäntöjä valvottiin viikoittaisissa turvallisuustarkastuksissa, ja paikalliset työturvallisuusviranomaiset kävivät rakennustyömaalla säännöllisesti. Sekä urakoitsijoiden että Talvivaaran omalle henkilöstölle järjestettiin työturvallisuuskoulutusta.

Työturvallisuustoimenpiteet ovat olleet tehokkaita, sillä tilikauden aikana tapahtui vain kuusi pienehköä työtapaturmaa. Noin 60 neliökilometrin alueella työskenteli lukuisten urakoitsijoiden palveluksessa useita satoja työntekijöitä, joten tätä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena.

Riskien hallinta

Hyvän hallintotavan riskien hallintaa koskevien ohjeiden mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittavien proaktiivisten riskien hallintaan tähtäävien toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien kehitykseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, teollisoikeuksiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivoslupaan.

Henkilöstö

Talvivaara onnistui rekrytoinneissaan vuoden aikana ja miltei kolminkertaisti henkilöstönsä 25:stä 64:een vuoden 2007 loppuun mennessä. Suurin osa kauden aikana rekrytoiduista työntekijöistä oli johtoa ja toimihenkilöitä. Noin 200 työntekijän hankkiminen ensimmäiseen tuotantovaiheeseen jäi haasteeksi vuodelle 2008.

Työntekijöiden rekrytoinnin valmistelut käynnistettiin vuonna 2007 kolmella räätälöidyllä koulutusohjelmalla, jotka oli suunniteltu ja toteutetaan yhdessä Kainuun työhallinnon kanssa. Kursseille osallistuu kaikkiaan 65 opiskelijaa, jotka koulutetaan poraajiksi, murskaimen käyttäjiksi ja prosessin hoitajiksi. Kaikki vuoden 2008 aikana kurssin läpäisseet opiskelijat saavat työpaikan Talvivaarassa. Lisää koulutusohjelmia on suunniteltu vuodelle 2008.

Talvivaaran henkilöstöhallinnon ydinperiaatteisiin kuuluu, että henkilöstössä on eri-ikäisiä työntekijöitä ja heidän työkokemuksensa vaihtelee laajasti.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiön listautuessa Lontoon pörssiin liikkeelle laskettiin kaikkiaan 84 252 638 osaketta. Tähän lukuun sisältyy 10 921 939 osaketta, jotka Outokumpu merkitsi 20 prosentin alennuksella 250 pencen (2,50 puntaa) listautumisannin hinnasta, sekä 5 457 219 osaketta, jotka on annettu Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle ja Suomen Teollisuussijoitukselle maksuna näiden vuonna 2007 myöntämistä 15 miljoonan euron ja 5 miljoonan euron tilapäisluotoista. Lisäksi kaikkiaan 48 811 050 osaketta annettiin vuonna 2006 otetun 33 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan haltijoille sekä vuonna 2005 otetun 5,3 miljoonan euron vaihdettavan pääomalainan haltijoille. Vuonna 2007 liikkeelle ja merkittäväksi laskettujen osakkeiden määrä oli keskimäärin 168 213 011, ja osakkeiden määrä vuoden lopussa oli 222 896 718.

31.12.2007 yli 5 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä omistavat Pekka Perä (27,1 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %), Norilsk Nickel Holdings Ltd. (5,5 %) ja Eton Park Capital Management LP (5,0 %).

Listautumisannissa 30.5.2007 osakkeen hinta oli 2,50 puntaa. Tämän jälkeen keskimääräinen kaupankäyntihinta 31.12.2007 mennessä oli 2,65 puntaa (3,84 euroa). Tilikauden aikana osakkeen alhaisin hinta oli 2,05 puntaa (2,96 euroa) ja korkein 3,13 puntaa (4,53 euroa) . Kaupankäyntihinta vuoden lopussa oli 3,00 puntaa (4,09 euroa) . Kaupankäyntivolyymi listautumisesta vuoden loppuun oli 26 783 000 osaketta, joka suhteessa painotettuun osakkeiden määrän keskiarvoon vuoden aikana edusti 15,9 prosenttia osakkeista.

Osakeoptiot

28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta 99 990 osakeoptiota yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön uutta osaketta yhtiön osakkeen 1:70-jakamisen jälkeen (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta.

Vuoden 2007 aikana hallitus jakoi 32 643 kappaletta 2007A-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle (mukana eivät ole hallituksen jäsenten ja yhtiön johtoryhmän saamat optiot). Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 2 285 000 uutta osaketta. Jaettavien optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 1,0 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Talvivaaran länsipuolelta Vuolijoen sähköasemalta rakennettu 43 kilometrin pituinen voimalinja kaivosalueelle otettiin käyttöön 18.1.2008.

Vaasan hallinto-oikeus julkisti päätöksensä Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvasta ja aloitusluvasta 15.2.2008. Päätöksessä hylättiin kaikki vaatimuksen lupien peruuttamisesta ja luvat myöntäneen viranomaisen tekemät päätökset korvauksista ja lunastuksista jätettiin ennalleen. Lupien ehtoihin tehtiin neljässä kohdassa tiettyjä tarkennuksia, mutta niiden ei odoteta vaikuttavan olennaisesti kaivoksen kustannuksiin. Päätöksen jälkeen valitusaikaa on 30 päivää, jolloin valituksen voi tehdä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Lyhyen aikavälin näkymät

Yhtiön näkymät lyhyellä aikavälillä ovat hyvät. Talvivaaran kaivoksen rakennushanke etenee suunnitelman mukaisesti, ja kaivoksen odotetaan aloittavan tuotannon vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Markkinanäkymät yhtiön päätuotteille – nikkelille ja sinkille – pysyvät vakaina: markkina- ja termiinihinnat sekä kysyntäennusteet ovat kaikki hyvällä tasolla. Koska yhtiön kulut ovat enimmäkseen euroissa ja allekirjoitettu projektilaina on Yhdysvaltain dollareissa, yhtiö on dollarin viimeaikaisen heikkouden takia suojannut valuuttaoptioilla euromääräiset saatavansa lainaa nostettaessa. Tämän suojauksen ansiosta yhtiö luottaa siihen, että käytettävissä oleva rahoitus on riittävä Talvivaaran kaivoksen rakentamiseen.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Hallitus esittää 14.3.2008 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2007.

Varsinainen yhtiökokous 2008

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 14.3.2008 klo 10.00 alkaen Sotkamossa, osoitteessa Lahnasjärventie 73, 88120 Tuhkakylä.



Konsernitase, konsernin tuloslaskelma, laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ja konsernin rahavirtalaskelma liitteenä.

Yrityksestä

Cocomms on Suomen johtava itsenäinen viestinnän konsultointitoimisto, joka tukee asiakkaitaan erilaisten muutos- ja kriisitilanteiden johtamisessa. Kasvatamme asiakkaidemme omistaja-arvoa sekä autamme heitä rakentamaan tavoiteltua mainetta, työnantajakuvaa ja brändiä. Valtaosa asiakkaistamme on Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita teknologian, talouden sekä terveydenhuollon aloilla.

Tilaa

Liitteet & linkit