Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta

Projektista toimivaksi kaivokseksi

Keskeiset tapahtumat 2008

• Kaupallisen mittakaavan kaivostoiminta aloitettiin käynnistämällä malmin räjäytykset 1.4.2008
• Talvivaara tarjosi merkittäväksi 84,9 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan 14.5.2008
• Tuotantomittaiset materiaalienkäsittelyprosessit, murskaus, kasaus ja biokasaliuotus mukaan lukien, käynnistettiin heinäkuussa 2008
• 320 miljoonan dollarin projektilaina nostettiin kokonaisuudessaan vuonna 2008; ensimmäinen erä 3.9.2008
• Ensimmäiset metallisulfidit saostettiin 1.10.2008
• Yhtiö ilmoitti joulukuussa 2008, että sen todetut ja todennäköiset mineraalivarannot kasvoivat 42 prosenttia 642 miljoonaan tonniin
• Tilikauden liiketappio oli 4,3 miljoonaa euroa (2007: liikevoitto 2,3 miljoonaa euroa)
• Yhtiön investoinnit vuonna 2008 olivat 429 miljoonaa euroa (2007: 134 miljoonaa euroa)
• Rahavarat vuoden lopussa 82,7 miljoonaa euroa (2007: 153,5 miljoonaa)

Keskeiset tapahtumat tilikauden jälkeen

• Ensimmäinen 100 tonnin erä nikkelisulfidia toimitettiin Talvivaaran sopimuskumppanille Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 19.2.2009
• Finnvera myönsi Talvivaara Projekti Oy:lle investointi- ja käyttöpääomalainaa 50 miljoonaan euroon asti käytettäväksi vuoden 2009 aikana
• Yhtiö tutkii mahdollisuutta osakkeidensa rinnakkaislistaukseen NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä


Avainluvut
2008 2007
Liikevoitto (tappio) EUR '000 (4,296) 2,332
Tilikauden voitto (tappio) EUR ‘000 5,832 (9,928)
Osakekohtainen tulos EUR 0.03 (0.06)
Oman pääoman tuotto 1.6% -6.3%
Omavaraisuusaste 48.5% 90.0%
Investoinnit EUR '000 429,086 134,139
Korolliset nettovelat EUR '000 285,467 (152,036)
Velkaantumisaste 67.3% -48.3%
Rahavarat 1 EUR '000 82,713 153,466
Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 239 64



1 Sisältää vuoden 2007 osalta myös myytävissä olevat rahoitusvarat.
Kaikki tässä tilinpäätöstiedotteessa olevat luvut ovat tilintarkastamattomia.







Toimitusjohtaja Pekka Perä:

“Vuosi 2008 oli erityisen vaikea vuosi rahoitusmarkkinoilla ja koko maailmantaloudessa, mutta nikkelin hinnan laskusta huolimatta vuosi oli yleisesti ottaen hyvä vuosi Talvivaaralle. Saavutimme kaikki asettamamme tavoitteet aina kaivostoiminnan aloittamisesta huhtikuussa ensimmäisten metallisulfidien tuotantoon aikataulun mukaisesti lokakuussa. Tämän lisäksi vahvistimme taloudellista asemaamme 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjan liikkeellelaskulla toukokuussa.

Kuten kaikilla uusilla projekteilla meilläkin on ollut lastentautimme. Kaivoksen ylösajo, mukaan lukien kaivostoiminta, biokasaliuotus ja metallien talteenotto, on edistynyt erittäin hyvin, mutta murskalaitteiston käyttöönotossa on ollut haasteita. Korjaavie toimenpiteitä on jo tehty, mutta joitakin pullonkauloja murskauksen osalta joudumme vielä poistamaan.

Päätavoitteemme vuonna 2009 on saavuttaa suunniteltu tuotantotaso, mutta metallien hintojen huonon ennustettavuuden takia keskitymme samalla myös yhtiön kassavarojen varmistamiseen. Olemme siksi siirtäneet vuoteen 2010 kaikki sellaiset investoinnit, jotka eivät ole välttämättömiä suunnitellun tuotannon kannalta. Olen kuitenkin iloinen siitä, että voimme jatkaa rekrytointia alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vahvistaaksemme jo muutenkin osaavaajoukkoamme. Kaiken kaikkiaan uskon meidän pystyvän toteuttamaan suunnitelmamme jatkossakin ja etenevän hyvää tahtia tänä vuonna.”


Lisätietoja:


Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä
Saila Miettinen-Lähde


Viestintätoimisto Cocomms
Anna-Mari Tiilikainen Puh. (09) 6689 6925



Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 4.3.2009 klo 15.00

Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora internetlähetys vuoden 2008 tilinpäätöstietojen julkistamisesta pidetään 4.3.2009 klo 15.00 Scandic Simonkenttä -hotellissa, Mansku-kokoushuoneessa, osoitteessa Simonkatu 9, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:

http://qsb.webcast.fi/c/customers/customers_2009_0304_talvivaara_results_2008/

Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Puhelinkokouksen numero: +44 20 7162 0025
Tunnus: 827977

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteessa www.talvivaara.com. 2009. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2009 loppuun.

Talvivaara – projektista toimivaksi kaivokseksi

Vuonna 2008 Talvivaara kehittyi haasteellista rakennusprojektia toteuttavasta projektiyhtiöstä tuotantoaan käynnistäväksi kaivosyhtiöksi. Malmin räjäytykset kaivoksella aloitettiin huhtikuussa, materiaalinkäsittely ja biokasaliuotus aloitettiin heinäkuussa ja ensimmäiset metallisulfidit tuotettiin bioliuotuskasalta saadusta metallipitoisesta liuoksesta lokakuussa. Rakentaminen Talvivaarassa jatkui kiivaana läpi koko vuoden: enimmillään kaivostyömaalla työskenteli lähes 2 000 urakoitsijaa laiteasennusten kiivaimmassa vaiheessa loppukesästä ja alkusyksystä 2008.

Vaikka projektin kaikki vuodelle 2008 asetetut haasteelliset tavoitteet saavutettiin aikataulussa, tuotannon käynnistysvaiheessa materiaalinkäsittelyn käyttöönotossa ilmeni joitakin ongelmia. Näiden seurauksena bioliuotuskasalle ei saatu ennalta suunniteltua määrää malmia, minkä takia Talvivaara joutui alentamaan vuoden 2009 tuotantotavoitteitaan 15 000-18 000 tonniin nikkeliä.

Kuusilammen malmiesiintymällä suoritetuttujen geologisten tutkimusten johdosta yhtiö ilmoitti joulukuussa huomattavasta mineraalivarantojen lisäyksestä. Talvivaaran todetut ja todennäköiset mineraalivarannot kasvoivat 42 prosenttia 642 miljoonaan tonniin ja todetut, todennäköiset ja mahdolliset varannot kasvoivat 76 prosenttia 1 004 miljoonaan tonniin.

Talvivaaran tuotanto ei ollut vielä 2008 kaupallisesti merkittävällä tasolla, joten yhtiöllä ei ollut kuluneena vuonna liikevaihtoa. Yhtiön taloudellinen tilanne heijastaa lähinnä rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia ja rahoitusjärjestelyjä. Yhtiön 429 miljoonan euron investoinnit syntyivät pääasiassa kaivoksen ja Talvivaara-Murtomäki-radan rakentamisesta ja olivat hieman oletettua suuremmat. Tämä johtui joidenkin maanrakennusurakoiden kustannusten noususta ja eräistä metallitehtaalla tehdyistä viime hetken suunnittelumuutoksista. Menot rahoitettiin alkuvuonna 2008 omalla pääomalla ja vuoden viimeisten neljän kuukauden aikana 320 miljoonan dollarin projektilainalla. Toukokuussa 2008 yhtiö laski liikkeelle 84,9 miljoonan euron suuruisen vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan. Yhtiön rahavarat tilivuoden lopussa olivat 82,7 miljoonaa euroa.


Perusmetallimarkkinat kärsivät maailmanlaajuisesti taantumasta ja kysynnän laskusta

Vuoden 2008 ensimmäisten kuukausien ajan nikkelin hinnat olivat kohtuullisen hyvällä tasolla pitkän aikavälin tarkastelussa. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hinnat ja kysyntä laskivat dramaattisesti. Maaliskuun alussa nikkelin käteishinta Lontoon metallipörssissä (London Metals Exchange, LME) oli korkeimmillaan 33 185 dollaria tonnia kohden, mistä se painui vuoden alhaisimpiin lukuihin 8 810 dollariin tonnia kohden lokakuussa. Vuoden loppuun mennessä hinta nousi hieman yli 11 000 dollariin tonnia kohden. Samaan aikaan LME:n nikkelivarastot kasvoivat heinäkuun hieman yli 43 000 tonnista miltei 79 000 tonniin vuoden lopussa. Tämä heijastaa kysynnän rajua pudotusta, joka johtui maailmanlaajuisesti talouskriisistä sekä terästeollisuuden jatkuneesta varastojen purkamisesta.

Maailman nikkelikaivosteollisuus vastasi markkinoiden muutoksiin ilmoittamalla merkittävistä tuotannonleikkauksista, jotka nousevat noin 300 000 tonniin vuonna 2009. Tämä vastaa yli 25 prosenttia vuoden aiemmin ennakoiduista tuotantomääristä. Leikkausten ansiosta markkinoiden arvioidaan pääsevän lähelle tämänhetkistä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.

Heikko kysyntä ja hintojen lasku ovat jatkuneet vuoden 2009 ensimmäisinä kuukausina. LME:n nikkelin käteishinta on on viime aikoina ollut noin 10 000 dollaria tonnia kohden, ja varastossa oli helmikuun lopulla 98 000 tonnia. Vaikka markkinoiden ei oleteta elpyvän äkillisesti lähitulevaisuudessa, useiden valtioiden kokoamien talouden elvytyspakettien ja tarjonnan vähenemisen odotetaan parantavan markkinatilannetta maltillisesti siirryttäessä vuoteen 2010.

Myös muut Talvivaaralle tärkeät metallit – sinkki, koboltti ja kupari – kärsivät markkinoiden tilanteesta. Sinkin hinta oli vuonna 2008 keskimäärin noin 1 880 dollaria tonnia kohden. Alhaisimmillaan sinkin hinta oli 1 040 dollaria tonnia kohden joulukuun alussa. Ylin hinta 2 800 dollaria tonnia kohden saavutettiin maaliskuun alussa. Koboltin hinta putosi maaliskuisesta ylimmästä arvostaan 52,5 dollaria tonnia kohden 12,5 dollariin tonnia kohden joulukuussa. Hinta on jatkanut laskuaan vuoden 2009 alussa. Kuparin tonnihinta on vaihdellut heinäkuisen 8 980 dollarin ja vuoden lopun 2 770 dollarin välillä. Vuoden 2009 ensimmäisinä kuukausina hinta on noussut hieman ja pysynyt yli 3 100 dollarissa tonnia kohden.

Kaiken kaikkiaan markkinatilanne ei ole vaikuttanut Talvivaaran tuotantosuunnitelmiin vuodelle 2009 tai sen jälkeen. Pitkällä aikavälillä yhtiö arvioi toimintojensa olevan kannattavia nykyisillä hintatasoilla. Ensimmäisinä tuotantokuukausina vuonna 2009 kassavirta on kuitenkin negatiivinen, sillä tuotannon yksikkökustannukset ovat kaivoksen ylösajon aikana keskimääräistä suuremmat. Tämä aiheutuu pääosin tuotantoprosessista, etenkin biokasaliuotuksesta: louhinnan ja materiaalienkäsittelyn kulut toiminnan ylösajon aikana ovat käytännössä samat kuin täysimittaisessa tuotannossa, mutta metallisulfideista saatavat tulot kasvavat vain sitä mukaa, kun kasvavista kasoista saatavan metallipitoisen liuoksen määrä nousee.


Taloudellinen katsaus

Koska metallisulfidien tuotanto Talvivaaran kaivoksella ei noussut kaupallisesti merkittävälle tasolle ennen vuoden loppua, yhtiöllä ei ole liikevaihtoa 31.12.2008 päättyneeltä tilivuodelta (2007: 0 euroa). Liiketoiminnan muut tuotot, kaikkiaan noin 29,8 miljoonaa euroa (2007: 13,6 miljoonaa) koostuivat pääosin myytävissä olevien rahoitusvarojen ja valuuttaoptiosopimusten toteutuneista nettotuotoista sekä nikkelin ja sinkin termiinisopimusten käyvän arvon muutoksista.

Yhtiön liiketulos oli tappiolla 4,3 miljoonaa euroa (2007: 2,3 miljoonaa voitolla). Vaihto-omaisuuden ja kulujen nousu huomattavasti edellisestä vuodesta johtui tuotannon käynnistämisestä kuluneen tilikauden aikana. Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vastaanotettua työsuoritusta koskien kirjatut kulut työntekijöiden osakeoptio-ohjelmassa olivat -8,9 miljoonaa euroa (2007: -4,0 miljoonaa). Kasvu johtuu henkilöstömäärän noususta. Poistot olivat -5,8 miljoonaa euroa (2007: -0,8 miljoonaa), missä näkyy suuresta osasta käyttöomaisuutta marraskuussa 2008 aloitetut poistot.

Tilikauden voitto oli 5,8 miljoonaa euroa (2007: -9.9 miljoona euroa). Rahoitustuotot 9,2 miljoonaa euroa (2007: 4,3 miljoonaa euroa) koostuivat pääosin talletusten korkotuotoista ja kurssivoitoista. Rahoituskulut
-13,0 miljoonaa euroa (2007: -11,5 miljoonaa) taas syntyivät valtaosin kurssitappioista ja projektilainaan, vuonna 2013 erääntyvään vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan sekä rautatien rakentamiseen otettuun lainaan liittyvistä kuluista. Tuloverot olivat 13,9 miljoonaa euroa (2007: -5,0 miljoonaa), missä oli huomioitu laskennallisia verosaamisia sillä perusteella, että Talvivaaran kaupallinen tuotanto oli käynnistynyt ja että verotettavien voittojen kertymistä tulevaisuudessa pidetään todennäköisenä.

Taseessa yhtiön lyhytaikaiset varat 31.12.2008 olivat 179,9 miljoonaa euroa (2007: 165,6 miljoonaa) ja pitkäaikaiset varat 694,0 miljoonaa euroa (2007: 184,5 miljoonaa euroa). Kaikkiaan yhtiön varat olivat 874,0 miljoonaa euroa (2007: 350,0 miljoonaa). Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat kaikkiaan 552,5 miljoonaa euroa (2007: 129,7 miljoonaa). Kasvu edellisvuodesta perustuu vuonna 2008 tehtyihin suuriin investointeihin, joihin kuului etenkin Talvivaaran kaivoksen (346,8 miljoonaa euroa) ja Talvivaara–Murtomäki-rautatien (29,6 miljoonaa euroa) rakentamisesta syntyneitä kustannuksia, kalkkikiven käsittelyyn tarkoitettuun laitteistoon liittyviä kustannuksia (19,5 miljoonaa euroa) sekä tietyistä tuotantolaitteista, jotka sittemmin on rahoitettu leasing-järjestelyin, syntyneitä kustannuksia (32,4 miljoonaa euroa). Kalkkikiven käsittelylaitteisto ei sisältynyt kaivoksen rakennussuunnitelmaan, joka oli kuvattu yhtiön kannattavuusselvityksessä maaliskuussa 2007. Kaivoksen rakentamiseen liittyvät investoinnit olivat hieman odotettua korkeammat. Tämän aiheutti joidenkin maarakennusurakoiden kustannusten nousu sekä metallien talteenottolaitoksen suunnitelmiin myöhäisessä vaiheessa tehdyt muutokset.

Merkittävä muutos yhtiön varoissa oli myös johdannaisinstrumenttien käyvän arvon huomattava kasvu, etenkin nikkelin ja sinkin termiinisopimuksissa, joiden pitkäaikainen osa oli arvoltaan 116 miljoonaa euroa (2007: 9,8 miljoonaa) ja lyhytaikainen 40,8 miljoonaa euroa (2007: 0,8 miljoonaa).

Talvivaaran oma pääoma oli yhteensä 423,9 miljoonaa euroa (2007: 315,0 miljoonaa). Yhtiö on soveltanut suojauslaskentaa huomattavaan osaan nikkelitermiinisopimuksista, joten kassavirtasuojausten käypään arvoon tulleet muutokset on otettu huomioon omassa pääomassa. Muutos on 72,3 miljoonaa euroa verottomana (2007: 0)

Yhtiön velat olivat yhteensä 450,1 miljoonaa euroa (2007: 35,0 miljoonaa), josta 368,2 miljoonan euron (2007: 1,4 miljoonaa) lainat edustivat suurinta osaa. Lainojen kasvu johtui enimmäkseen vuonna 2013 erääntyvästä 84,9 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta, 229,9 miljoonan euron projektilainasta sekä rautatien rakentamiseen tarkoitetun lainan osittaisesta, 25,7 miljoonan euron nostosta. Vaihtovelkakirjalainaan sisältyvä 10,9 miljoonan euron oman pääoman osuus on sisällytetty yhtiön omaan pääomaan.

Liiketoiminnan nettorahavirta oli -18,8 miljoonaa euroa (2007: -27,6 miljoonaa), ja investointien nettorahavirta -401,8 miljoonaa euroa (2007: -133,1 miljoonaa). Kun rahoituksen nettorahavirta oli 376,7 miljoonaa euroa (2007: 285,4 miljoonaa), käteisvarojen ja sekkitililuottojen nettovähennys oli -43,8 miljoonaa euroa (2007: 124,7 miljoonaa). Käteisvarat olivat vuoden lopussa 82,7 miljoona euroa (2007: 153,5 miljoonaa).


Rahoitus

Talvivaara sai päätökseen vuonna 2013 erääntyvän 84,9 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan tarjoamisen 20.5.2008. Arvopaperit ovat vaihdettavissa 11,5 miljoonaan Talvivaaran osakkeeseen. Arvopapereille kertyy vuotuista korkoa 5,25 prosenttia, joka maksetaan puolivuosittain takautuvasti. Alkuperäinen vaihtohinta on 5,886 GBP (7,387 EUR) osakkeelta, joka merkitsee 38 prosentin preemiota osakkeen referenssihintaan
4,265 GBP (5,353 EUR). Käytetty GBP-EUR-valuuttakurssi oli 1,255. Arvopaperit lasketaan liikkeeseen nimellisarvostaan, ja ne lunastetaan nimellisarvostaan lopullisena eräpäivänä.

320 miljoonan dollarin (230 miljoonan euron) projektilaina nostettiin kokonaan syyskuun ja marraskuun 2008 välisenä aikana. Lainan korko on LIBOR + 2,75 prosenttia ennen hankkeen tietyin kriteerein määriteltyä valmistumista (economic completion), minkä yhtiö arvioi tapahtuvan vuonna 2010, ja LIBOR + 2,00 prosenttia tämän jälkeen. Lainan lyhennykset on suunniteltu alkavaksi kesäkuussa 2010 ja jatkuvan vuoteen 2016. Lainalla on tiettyjä kovenantteja, jotka liittyvät tiedonantoon, rahoituksen tunnuslukuihin sekä muihin projektirahoitukselle tavanomaisiin määreisiin. Talvivaara täytti kaikki sovitut kovenantit 31.12.2008.

Projektilainasopimuksen ehtojen mukaisesti Talvivaara on suojannut nikkeliä ja sinkkiä termiinisopimuksilla huhtikuusta 2009 joulukuuhun 2011. Nikkeliä on suojattu 15 961 tonnia painotettuun keskihintaan 23 611 dollaria tonnia kohden. Sinkkiä on suojattu 38 017 tonnia 1 949 dollarin keskihinnalla tonnia kohden.

Lokakuussa 2008 Talvivaara Infrastructure Oy teki sopimuksen 45 miljoonan euron projektilainasta Murtomäestä Talvivaaran kaivokselle rakennettavan 25 kilometrin mittaisen rautatien rahoittamiseksi. Talvivaara Infrastructure oli nostanut lainasta 25,7 miljoonaa euroa 31.12.2008 mennessä.

Jos rautatietä pitkin kuljetetut määrät täyttävät sovitut ehdot, Suomen valtio maksaa Talvivaara Infrastructure Oy:lle takaisin rautatien rakennuskulut 48,8 miljoonaan euroon asti (sis. 22 prosentin ALV:n) kahdessa erässä vuosina 2010 ja 2011. Talvivaara Infrastructure aikoo käyttää tämän korvauksen rautatien projektilainan maksuun. Korvausten maksun jälkeen rautatie on Suomen valtion omaisuutta ja osa valtiollista rautatieverkostoa.

Elokuussa 2008 Talvivaara teki rahoitusjärjestelyn, jossa HSH Nordic Finance Talvivaara Ab vuokraa tietyt tuotantolaitteet Talvivaara Projekti Oy:lle, kun Talvivaara Projekti Oy on vastaanottanut laitteet hyväksytysti. Vuokra-ajan arvioidaan alkavan vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. HSH Nordic Finance Talvivaara Ab on nostanut 32 miljoonan euron lainan rahoittaakseen laitteet ja käyttänyt lainan maksaakseen Talvivaara Projekti Oy:lle laitteiden hankintakulut.


Rakennushanke lähestymässä loppuaan, tuotannon ylösajo jatkuu

Huhtikuussa 2007 käynnistynyt kaivoksen rakentaminen jatkui läpi vuoden 2008. Alkuvuonna yhtiö keskittyi louhinnan, materiaalien käsittelyn ja biokasaliuotuksen valmisteluihin. Vuoden toisella puoliskolla painopiste oli metallien talteenottolaitoksen valmiiksi saattamisessa. Projekti eteni aikataulussaan: louhinta alkoi 1.4.2008 ja murskaus, kasaus ja biokasaliuotus kukin vuorollaan heinäkuun aikana. Ensimmäiset metallisulfidit saostettiin liuotusliuoksesta 1.10.2008 suunnitelmien mukaisesti.

Kaivoksella louhittiin vuoden aikana 3,9 miljoonaa tonnia kiveä, josta 2,5 miljoonaa tonnia oli malmia. Kaivososaston kapasiteetti kasvoi suunnitellusti ja ylitti tarpeen, jota pienensi rajoitettu murskauskapasiteetti. Tämä johtui järjestelmän suunnitteluongelmista sekundääri- ja tertiäärimurskauspiireissä.

Murskauspiirin ongelmat ilmenivät ylösajoprosessin alkuvaiheessa, ja ne johtivat siihen, että järjestelmään tehtiin lukuisia muutoksia ja korjauksia vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Vuoden loppuun mennessä kapasiteetti oli saatu tyydyttävälle tasolle, mutta siihen mennessä murskatun malmin määrä kasa-alustalla oli jäänyt jälkeen budjetoidusta tasosta siinä määrin, että Talvivaara joutui laskemaan tuotantotavoitettaan 15 000–18 000 tonniin nikkeliä vuodelle 2009.

Ensimmäiset metallisulfidit tuotettiin onnistuneesti metallipitoisesta liuoksesta lokakuussa, mutta metallin talteenottoon saatavilla olevan liuoksen määrä oli koko loppuvuoden liian pieni kaupallisesti merkittävään tuotantoon. Syynä liuoksen vähyyteen oli liuotuksessa olevan malmin suunniteltua pienempi määrä. Metallitehdasta testattiin kuitenkin suunnitelmien mukaisesti vuoden viimeisinä kuukausina, jotta voitiin varmistaa sen olevan toimintakunnossa kaupallista tuotantoa varten vuoden 2009 alussa sekä laadun että määrän suhteen.

Biokasaliuotusprosessi toimi odotetusti ja pilottitutkimuksen tulosten mukaisesti. Kasan lämpötila nousi nopeasti 90 °C:een ja ylikin, ja liuoksen lämpötila nousi 50 °C:een. Voimakkaat termiset reaktiot sekä liuoksen metallipitoisuus ja bakteerikanta viittasivat vahvasti siihen, että prosessi oli aktiivinen ja toimi hyvin. Prosessin ensimmäisinä kuukausina suurin haaste oli veden liian suuri määrä järjestelmässä. Tämä johtui syksyn rankoista sateista sekä siitä, että kasa-alustan täyttämättömien osien salaojaputket tyhjensivät vetensä keräilyaltaisiin. Ongelma on myöhemmin pienentynyt, kun yhä suurempi osa kasa-alustasta on peittynyt kasvavan kasan alle. Myös järjestelmään ympäröiviltä alueilta virtaavan veden määrä on pienentynyt merkittävästi, kun lämpötila on talvikuukausina laskenut nollan alapuolelle.

Tuotannon ylösajo jatkuu vuoden 2009 ajan, mutta rakennushanke lähestyy loppuaan vuosille 2009 ja 2010 tarvittavan kapasiteetin osalta. Vuodelle 2011 tai sitä myöhemmäksi suunnitellun tuotantotason saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit on siirretty vuoteen 2010.


Infrastruktuuri

25 kilometrin mittaisen rautatieyhteyden rakentaminen Talvivaaran ja Murtomäen välille alkoi helmikuussa 2008. Hankkeen pääurakoitsija on valtion omistama Oy VR-Rata Ab. Rautatien rakentaminen on edistynyt aikataulun mukaisesti ja on pysynyt alkuperäisessä 40 miljoonan euron budjetissa. Radan arvioitu käyttöönottoaika on elokuussa 2009.

Seututien 870 ja maantien 8714 parannustyöt ja osittainen uudelleenreititys on valtaosaltaan viety päätökseen vuoden 2008 aikana. Seututie 870 ohittaa kaivosalueen itäpuolelta, ja maantie 8714 kulkee kaivosalueen läpi itä–länsi-suunnassa.

Prosessiveden ottoputki Kolmisoppi-järvestä otettiin käyttöön ajallaan. Putki on ollut käytössä heinäkuusta 2008 alkaen.

Talvivaaran kaivos liitettiin Suomen kantaverkkoon tammikuussa 2008, jolloin kaivokselle Vuolijoen sähköasemalta rakennettu 110 kV:n sähkölinja otettiin käyttöön.


Merkittävä mineraalivarantojen lisäys

Joulukuussa 2008 Talvivaara ilmoitti Kuusilammen ja Kolmisopen JORC-luokittelun mukaisten todettujen ja todennäköisten mineraalivarantojen kasvaneen 42 prosenttia 642 miljoonaa tonniin. JORC-luokittelun mukaisten todettujen, todennäköisten ja mahdollisten mineraalivarantojen kasvu oli 76 prosenttia 1 004 miljoonaan tonniin. Uusiin varantoihin sisältyy noin 2,2 miljoonaa tonnia (verrattuna aiempaan 1,3 miljoonaan tonniin) nikkeliä ja 5,0 miljoonaa tonnia sinkkiä (aiemmin 2,9 miljoonaa tonnia). Lisäys vahvistaa Talvivaaran asemaa yhtenä tärkeimmistä nikkelikaivoksista maailmassa sekä kansainvälisesti merkittävänä sinkin tuottajana.

Uudet varannot löytyivät kairauksissa, jotka keskittyivät 300 metrin matkalle pohjoiseen Kuusilammen malmion aiemmin tunnetusta rajasta. Kuusilammen alueella on nyt kaikkiaan 505 miljoonaa tonnia todettuja ja todennäköisiä varantoja. Kun näihin lisätään mahdolliset varannot, kokonaismäärä nousee 826 tonniin. Esiintymän jatkeet pohjoiseen, itään ja etelään sekä syvyyssuuntaan ovat vielä tutkimatta.

Kolmisopen mineraalivarannot ovat entisellä tasollaan. Kairauksia tehtiin vain Kuusilammen malmiolla kaivoksen ja sen tukialueiden suunnittelemiseksi.

Mineraalivarantojen kasvettua Talvivaara arvioi uudelleen tuotannon laajentamisvaihtoehdot. Aiemman, joulukuussa 2007 julkaistuun mineraalivarannon kasvuun perustuvan arvion mukaan tuotannon laajennus on luvitettavissa ja taloudellisesti kannattavaa sekä teknisesti mahdollista.


Tutkimus ja kehitys

Talvivaaran ja Outokumpu Oyj:n yhteinen selvitys siitä, onko mangaanin tuotanto Talvivaaran malmista kannattavaa, jatkui Outokumpu Oyj:n kanssa 22.6.2008 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kannattavuustutkimuksessa arvioidaan, onko teknisesti ja kaupallisesti kannattavaa soveltaa elektrolyysiä mangaanimetallin ja/tai mangaanioksidin rikastamiseen Talvivaaran biokasaliuotusprosessissa syntyvästä liuoksesta.

Talvivaaran viimeaikainen tutkimustyö on tuottanut rohkaisevia tuloksia elektrolyysin soveltamisesta erittäin puhtaan mangaanimetallin ja mangaanioksidin rikastamiseen liuoksesta. Uusimpien tulosten mukaan myös esimerkiksi paristoissa käytettävän mangaanisulfaatin tuotanto on mahdollista.

Talvivaaran esiintymissä malmin mangaanipitoisuus on noin 0,3 prosenttia, mikä mahdollistaisi mangaanin yli 30 000 tonnin vuosituotannon yhtiön nykyisten tuotantosuunnitelmien mukaisesti. Biokasaliuotusprosessissa mangaanin saanto malmista on verrattavissa nikkelin ja sinkin saantoon.

Päätökset mahdollisesta investoinnista kaupallisen mittakaavan mangaanin tuotantoon on lykätty perusmetallimarkkinoiden vaikean ennustettavuuden takia sekä rahoitusmarkkinoiden vaikean tilanteen vuoksi.

Mangaanitutkimuksen lisäksi Talvivaara on jatkanut aktiivisesti biokasaliuotusteknologian kehittämistä ja optimointia sekä tutkinut kemiallisia ja biologisia menetelmiä raudan poistamiseen liuoksesta ja kipsijätteen hyötykäyttöä. Monia näistä hankkeista tehdään yhteistyössä Tampereen, Helsingin ja Lappeenrannan teknillisten korkeakoulujen, Oulun yliopiston, Geologian tutkimuslaitoksen ja useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tutkimusta on rahoittanut Tekes.


Luvitus

Talvivaaran 29.3.2007 myönnetystä ympäristö- ja vesitalousluvasta tuli lopullinen ja sitova korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka julkistettiin 24.11.2008.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä hylättiin kaikki valitukset ja pidettiin voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän luvan ehdot Vaasan hallinto-oikeuden 15.2.2008 tekemin muutoksin. Vaasan hallinto-oikeuden lupaan tekemillä muutoksilla ei ollut Talvivaaralle merkittäviä kustannusvaikutuksia.

Talvivaaran työ- ja elinkeinoministeriölle jättämä anomus voimassaolevan kaivosluvan kattaman alueen laajentamisesta hyväksyttiin ministeriössä lokakuussa 2006. Korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa lokakuussa 2007. Laajennuksen maanmittaus- ja lunastusmenettelystä on kuitenkin valitettu sekä määrättyjen korvausten että itse menettelyn osalta. Menettelykysymyksissä päätösvaltainen muutoksenhakuinstanssi on työ- ja elinkeinoministeriö, joka antoi päätöksensä asiassa 15.8.2008 ja hylkäsi kaikki valittajien valitukset ja vaatimukset. Yksi paikallisten yksityishenkilöiden ryhmä valitti ministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä tapaus on vielä ratkaisematta. Korvauksista tehty valitus on vielä käsittelemättä Rovaniemen maaoikeudessa. Yhtiön johto ei odota kummankaan vireillä olevan oikeusjutun vaikuttavan olennaisesti arvioituihin kuluihin, kaivosalueella tapahtuvaan kaivostoimintaan ja metallien talteenottoon tai hankkeen kehitykseen jatkossa.


Ympäristö ja työturvallisuus

Vuonna 2008 Talvivaara noudatti edelleen vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä jatkuvaan kehitykseen ja arviointiin perustuvaa ympäristöhallintalinjaansa. Vuoden aikana kesken olevista mittavista rakennustöistä ja tuotannon käynnistämisestä huolimatta Talvivaaran toimintojen vaikutus ympäristöön oli vähäistä.

Vuoden aikana ympäristöhallinta keskittyi luomaan ympäristöluvan edellyttämää ympäristön valvontajärjestelmää sekä rakentamaan ympäristönsuojausrakenteita ympäristön suojaamiseksi kaivostoiminnan vaikutuksilta. Kattavaan ympäristövalvontaan kuului rakennusvaihe, tuotanto sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten seuranta. Toimintaa valvoi Kainuun ympäristökeskus valvontaviranomaisena.

Alueen mittavat rakennustyöt lisäsivät pintavesien kiinteiden hiukkasten määrää joissakin kaivoksen osissa. Vedenkäsittelytoimenpiteitä on siksi tehostettu lisäämällä patorakenteita ja selkeytysaltaita.

Vuonna 2008 ei maksettu kaivoksen toimintaan liittyviä ympäristökorvauksia. Alueen tulevaa luonnonmukaistamista varten asetettu vakuus oli vuoden lopussa 13,6 miljoonaa euroa.

Työturvallisuus on kaivosalueella avainasemassa sekä Talvivaaralle että sen käyttämille urakoitsijoille. Alueen turvallisuuskäytännöt perustuvat johdon hyväksymiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja ne noudattavat Suomen työsuojelulainsäädäntöä. Vuonna 2008 urakoitsijoiden turvallisuuskäytäntöjä valvottiin viikoittaisissa turvallisuustarkastuksissa, ja paikalliset työturvallisuusviranomaiset kävivät rakennustyömaalla säännöllisesti. Sekä urakoitsijoiden että Talvivaaran omalle henkilöstölle järjestetään työturvallisuuskoulutusta.

Työturvallisuustoimenpiteet ovat olleet tehokkaita, sillä tilikauden aikana tapahtui vain 26 pienehköä työstä poissiaoloa vaatinutta työtapaturmaa urakoitsijoiden työntekijöille ja 9 Talvivaaran omille työntekijöille. Työtapaturmatiheys oli 16 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, mikä on huomattavasti parempi kuin rakennusteollisuuden pitkän aikavälin tapaturmatiheyden keskiarvo, joka on 80, ja kaivosteollisuuden vastaava keskiarvo, joka on 40.


Riskien hallinta

Hyvän hallintotavan riskien hallintaa koskevien ohjeiden mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittavien proaktiivisten riskien hallintaan tähtäävien toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivoslupaan.


Henkilöstö

Uusien, pätevien työntekijöiden rekrytointi oli edelleen suuri haaste yhtiölle vuonna 2008, kun henkilöstömäärä kasvoi 64:stä 239:ään. Rekrytoinnissa Talvivaara teki tiivistä yhteistyötä Kainuun työhallinnon kanssa. Kahdella Talvivaaran tarpeisiin räätälöidyllä kurssilla koulutettiin louhosporareita, murskoperaattoreita ja prosessityöntekijöitä. Kaikille kurssin läpäisseille tarjottiin työpaikkaa Talvivaarassa. Useimmat työntekijät rekrytoitiin paikallisesti Kainuun alueelta.

Talvivaara haluaa edistää moninaisuutta rekrytoinneissaan. Toimintojen kasvaessa suhteellisen nopeassa tahdissa erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että henkilöstössä on mahdollisimman paljon eri ikäryhmiä ja kumpaakin sukupuolta edustavia työntekijöitä, joiden työkokemus vaihtelee laajasti. Samaan aikaan on kuitenkin pidetty kiinni rekrytoitavien pätevyydestä.

Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 38,5 vuotta. Ikävaihtelu vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa.






Hankkeen sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus

Talvivaaralla on ollut merkittävä myönteinen vaikutus koko Kainuun alueeseen. Rakennushanke loi lukuisia uusia työpaikkoja sekä suoraan että epäsuorasti. Rakennushankkeen huippuvaiheessa alueen työttömyysaste laski 11,4 prosenttiin, ennätyksellisen alhaiselle tasolle.

Talvivaara on lisännyt Kainuun alueen vaurautta ja tukenut alueen palvelualoja. Tämän lisäksi Talvivaara on vaikuttanut positiivisesti myös metalli-, kaivos- ja infrastruktuurisektoreilla toimiviin yritysryppäisiin. Rakennushankkeen ansiosta monet yritykset saivat kaikkien aikojen suurimman tilauksensa joko laitteista tai alihankinnasta. Useat urakoitsijat ovat siirtäneet edelleen tehtäviä töitä merkittävässä määrin paikallisille alihankkijoilleen omalla alueellaan. Kaiken kaikkiaan rakennushankkeen on arvioitu luoneen 3 500 henkilötyövuotta vastaavan työmäärän.

Koko projektin ajan Talvivaara on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa muun muassa rekrytoinnissa, koulutuksessa ja lupa-asioissa.


Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikkeellelaskettujen osakkeiden määrä vuonna 2008 oli 222 896 718. 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vuoksi yhtiön täysin laimennettu osakepääoma oli vuoden 2008 lopussa 241 391 018 osaketta.

Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja olivat 31.12.2008 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (25,59 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,57 %) ja Norilsk Nickel Holdings Ltd. (5,46 %).


Osakeoptiot

28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön uutta osaketta yhtiön osakkeen 1:70-jakamisen jälkeen (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta.

Vuoden 2008 aikana hallitus jakoi 2 214 000 kappaletta 2007B-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle (mukana eivät ole hallituksen jäsenten ja yhtiön johtoryhmän saamat optiot). Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 2 214 000 uutta osaketta. Vuosina 2007 ja 2008 jaetuista optioista 56 500 2007A-optiota, jotka oikeuttavat merkitsemään 56 500 osaketta, palautettiin yhtiölle vuoden 2008 aikana. Koska vuoden aikana ei jaettu 2007A- tai 2007C-optioita, jaettavissa olevien optioiden määrä jakautui vuoden 2007 optio-ohjelman mukaisesti vuoden 2008 lopussa seuraavasti: 104 600 2007A-optiota, 119 100 2007B-optiota ja 2 333 100 2007C-optiota. Jaettavien optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,0 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä.


Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ensimmäinen 100 tonnin nikkelierä toimitettiin Talvivaaran sopimuskumppanille Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 19.2.2009. Toimitus merkitsi kaupallisen tuotannon käynnistystä Talvivaarassa. Uusia, jatkuvasti kasvavia toimituksia on suunniteltu tuotannon ylösajon edetessä maaliskuusta 2009 eteenpäin.

Suomen valtion omistama erikoisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj on hyväksynyt enimmillään 50 miljoonan euron yhdeksän vuoden investointi- ja käyttöpääomalainan myöntämisen Talvivaara Projekti Oy:lle. Lainalla on toissijainen panttioikeus Talvivaara Projektin keskeisimpiin omaisuuseriin sekä Talvivaaran Kaivososakeyhtiön omistamiin osakkeisiin Talvivaara Projekti Oy:stä. Vakuutena on myös Talvivaaran Kaivosoakeyhtiön antama emoyhtiötakaus.

Muutostyöt Talvivaaran sekundääri- ja tertiäärimurskauspiiriin ovat jatkuneet vuoden 2009 kahden ensimmäisen kuukauden ajan. Vaikka tämän tuloksena järjestelmän kapasiteetti on noussut edelleen, yhtiö on päättänyt hankkia lisää murskauskapasiteettia, jonka arvioidaan olevan käytettävissä kesällä 2009. Näin varmistetaan riittävä kapasiteetti pitkällä aikavälillä, mikä auttaa yhtiötä saavuttamaan vuoden 2009 tuotantotavoitteensa eli 15 000–18 000 tonnia nikkeliä.

Uusi murskauslaite nostaa suunnitelmien mukaan murskauskapasiteettia 50 prosenttia yli nykyisen suunnitellun tuotantotason tarpeen. Investointia voidaankin pitää ensimmäisenä vaiheena kohti kapasiteetin nostamista nykyisestä 33 000 tonnista nikkeliä vuodessa, joskaan päätöstä kokonaiskapasiteetin nostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ei ole vielä tehty vallitsevan markkinatilanteen takia.

Talvivaaran hallitus on päättänyt tutkia mahdollisuutta Talvivaaran osakkeiden rinnakkaislistaukseen NASDAQ OMX Helsinkiin. Vaikka päätöstä listautumishakemuksen jättämisestä ei ole tehty, yhriö arvioi että listautuminen voisi tapahtua maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa 2009.


Lyhyen aikavälin näkymät

Perusmetallimarkkinoiden näkyvyys pysyy toistaiseksi huonona hintojen ja kysynnän kehittymisen vaikean ennustettavuuden ja maailman talouden laskusuhdanteen takia. Vaikka nikkelin nykyinen hintataso ei todennäköisesti ole kestävä maailman teollisuuden tuotantokustannusten perusteella, Talvivaara ei odota hintojen nousevan merkittävästi vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana etenkään, koska ruostumatonta terästä valmistavan teollisuuden luoma kysyntä ei ole vielä osoittanut huomattavia merkkejä noususta.

Nykyiset nikkelin ja sinkin hinnat sekä euron ja Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssi riittävät pitämään Talvivaaran kannattavana kaivoksen toimiessa sunnitellussa kapasiteetissaan. Varmistaakseen riittävän likviditeetin tuotannon meneillään olevan ylösajon aikana yhtiö on kuitenkin lykännyt kaikkia investointeja, jotka eivät ole tarpeellisia vuosille 2009 ja 2010 suunnitellulle tuotannolle.


Hallituksen esitys voitonjaosta

Hallitus esittää 28.3.2009 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2008.



KONSERNINTASE
(kaikki luvut EUR) 2008 2007
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 552 458 488 129 718 177
Biologiset hyödykkeet 8 151 976 9 048 538
Aineettomat hyödykkeet 7 774 274 6 202 032
Johdannaisinstrumentit 116 004 051 9 830 966
Muut saamiset 9 635 067 29 651 794
694 023 856 184 451 507
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 31 691 267 -
Muut saamiset 24 720 816 11 352 710
Myytävissä olevat rahoitusvarat - 26 965 327
Johdannaisinstrumentit 40 805 085 779 323
Rahavarat 82 712 894 126 500 712
179 930 062 165 598 072
Varat yhteensä 873 953 918 350 049 579

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 000 15 624
Ylikurssirahasto 8 085 842 8 085 842
Muut rahastot 334 019 317 321 777 699
Suojausrahasto 72 331 512 -
Kertyneet voittovarat (26 101 314) (33 422 978)
388 415 357 296 456 187
Vähemmistön osuus omasta pääomasta 35 470 287 18 590 725
Oma pääoma yhteensä 423 885 644 315 046 912

Pitkäaikaiset velat
Lainat 367 955 043 1 405 000
Johdannaisinstrumentit 1 985 292 -
Laskennalliset verovelat 23 069 639 5 326 885
Varaukset 944 174 32 401
393 954 148 6 764 286
Lyhytaikaiset velat
Lainat 224 384 24 600
Ostovelat 45 283 508 25 982 941
Muut velat 8 293 848 2 230 840
Johdannaisinstrumentit 2 278 697 -
Varaukset 33 689 -
56 114 126 28 238 381
Velat yhteensä 450 068 274 35 002 667
Velat ja oma pääoma yhteensä 873 953 918 350 049 579







KONSERNIN TULOSLASKELMA

(kaikki luvut EUR) 2008 2007
Liikevaihto - -
Liiketoiminnan muut tuotot 29 809 709 13 563 766
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 24 006 023 -
Materiaalit ja palvelut (20 407 264) (2 212 618)
Henkilöstökulut (8 909 663) (3 986 882)
Poistot ja arvonalentumiset (5 756 289) (761 404)
Liiketoiminnan muut kulut (23 038 642) (4 270 940)

Liikevoitto/tappio(-) (4 296 126) 2 331 922
Rahoitustuotot 9 219 704 4 265 806
Rahoituskulut (12 956 264) (11 506 191)
Rahoituskulut (netto) (3 736 560) (7 240 385)

Tappio ennen veroja (8 032 686) (4 908 463)
Tuloverot 13 864 869 (5 019 933)
Tilikauden voitto/tappio(-) 5 832 183 (9 928 396)
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille 7 042 651 (9 383 804)
Vähemmistölle (1 210 468) (544 592)
5 832 183 (9 928 396)
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( € /osake)
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu 0,03 (0,06)




LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(kaikki luvut EUR ) Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Suojaus-
rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Vähemmis-tön osuus Oma pääoma yhteensä
1.1.2007 12 715 2 755 433 825 020 - 511 045 (4 991 395) (887 182) 87 538 (799 644)
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset verovaikutus huomioon otettuna - - - - 323 619 - 323 619 - 323 619
Uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta välittömästi johtuvat ulkoiset menot verovaikutus huomioon otettuna - - (16 901 873) - - - (16 901 873) - (16 901 873)
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot/-kulut (-) - - (16 901 873) - 323 619 - (16 578 254) - (16 578 254)
Tilikauden tappio - - - - - (9 383 804) (9 383 804) (544 592) (9 928 396)
Kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 2007 - - (16 901 873) - 323 619 (9 383 804) (25 962 058) (544 592) (26 506 650)
Talvivaara Projekti Oy:n osakkeiden myyntiin liittyvät tapahtumat - - - - - (19 047 779) (19 047 779) (953 820) (20 001 599)
Osakeanti - - 302 056 012 - - - 302 056 012 - 302 056 012
Henkilöstön osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo - - - - 271 383 - 271 383 - 271 383
Vaihdettava pääomalaina
- vaihtaminen osakkeisiin 2 909 5 330 409 - - - - 5 333 318 - 5 333 318
Vaihtovelkakirjalaina
- vaihtaminen osakkeisiin - - 34 692 493 - - - 34 692 493 - 34 692 493
Tytäryrityksestä johtuva vähemmistön osuus - - - - - - - 20 001 599 20 001 599
31.12.2007 15 624 8 085 842 320 671 652 - 1 106 047 (33 422 978) 296 456 187 18 590 725 315 046 912
1.1.2008 15 624 8 085 842 320 671 652 - 1 106 047 (33 422 978) 296 456 187 18 590 725 315 046 912
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset verovaikutus huomioon otettuna - - - - (450 959) - (450 959) - (450 959)
Rahavirran suojausten käyvän arvon muutokset verovaikutus huomioon otettuna 72 331 512 - 72 331 512 - 72 331 512
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot/-kulut (-) - - - 72 331 512 (450 959) - 71 880 553 - 71 880 553
Tilikauden voitto - - - - - 7 042 651 7 042 651 (1 210 468) 5 832 183
Kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 2008 - - - 72 331 512 (450 959) 7 042 651 78 923 204 (1 210 468) 77 712 736
Siirrot oman pääoman erien välillä, yhtiömuodon muutos 64 376 - (64 376) - - - - - -
Vaihtovelkakirjalaina, oman pääoman komponentti - - - - 10 893 654 - 10 893 654 - 10 893 654
Henkilöstön osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo - - - - 1 863 299 - 1 863 299 - 1 863 299
Oikaisu käyttöomaisuuteen, joka kohdistuu edelliseen tilikauteen - - - - - 278 165 278 165 - 278 165
Tytäryrityksestä johtuva vähemmistön osuus - - - - - 848 848 18 090 030 18 090 878
31.12.2008 80 000 8 085 842 320 607 276 72 331 512 13 412 041 (26 101 314) 388 415 357 35 470 287 423 885 644




RAHAVIRTALASKELMA
(kaikki luvut EUR) 2008 2007
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio(-) 5 832 183 (9 928 396)
Oikaisut
Verot (13 864 869) 5 019 933
Poistot 5 756 289 761 404
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa 4 780 348 12 031 672
Korkotuotot (9 219 704) (4 265 806)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset (9 830 966)
Korkokulut 12 956 264 11 506 191
(18 556 051) 5 294 032
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) 4 552 206 (32 049 753)
Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) (30 661 349) -
Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) 23 773 390 25 667 182
Käyttöpääoman muutos (2 335 753) (6 382 571)

(20 891 804) (1 088 539)

Maksetut korot ja muut rahoitusmenot (7 468 121) (30 696 605)
Korkotuotot 9 581 237 4 162 026

Liiketoiminnan nettorahavirta (18 778 688) (27 623 118)

Investointien rahavirrat
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta (427 187 205) (126 547 258)
Biologisten hyödykkeiden hankinta (25 755) (5 688 860)
Aineettomien hyödykkeiden hankinta (1 872 969) (1 903 190)
Biologisten hyödykkeiden myynti 706 871 527 712
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus 203 826 458 824
Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta - (24 000 000)
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti 26 355 923 20 009 281
Johdannaisinstrumenttien hankinta (1 370 918) (951 873)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen hankinta - (104 000 000)
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen myynti 1 439 598 109 000 000

Investointeihin käytetyt nettorahavarat (401 750 629) (133 095 364)
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä - 285 154 139
Korollisten lainojen nostot 396 733 499 20 281 000
Korollisten lainojen takaisinmaksut (20 000 000) (20 000 000)
Vähemmistöosakkaiden pääomasijoitukset 8 000 -

Rahoituksen nettorahavirta 376 741 499 285 435 139

Käteisvarojen ja luotollisten tilien nettovähennys(-)/lisäys (43 787 818) 124 716 657

Käteisvarat ja luotolliset tilit vuoden alussa 126 500 712 1 784 055
Käteisvarat ja luotolliset tilit vuoden lopussa 82 712 894 126 500 712

Konsernin tunnusluvut

Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
(Oma pääoma tilikauden alussa + oma pääoma tilikauden lopussa)/2

Omavaraisuusaste Oma pääoma
Taseen loppusumma

Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat

Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
Oma pääoma

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus tilikauden voitosta (tappiosta)
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä



Yrityksestä

Cocomms on Suomen johtava itsenäinen viestinnän konsultointitoimisto, joka tukee asiakkaitaan erilaisten muutos- ja kriisitilanteiden johtamisessa. Kasvatamme asiakkaidemme omistaja-arvoa sekä autamme heitä rakentamaan tavoiteltua mainetta, työnantajakuvaa ja brändiä. Valtaosa asiakkaistamme on Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita teknologian, talouden sekä terveydenhuollon aloilla.

Tilaa

Liitteet & linkit