Mobiililompakko ei vielä korvaa luottokorttia

Älypuhelimesta on tullut tärkeä kumppani, jota käytetään lähes jokaisessa tilanteessa. Maksamisessa älypuhelimen merkitys hiljalleen vahvistuu, vaikka luottokorttia se ei vielä korvaakaan. Mobiilimaksamisessa tietoturva nähdään yhdeksi suurimmista huolenaiheista.

Älypuhelimien kasvava suosio muokkaa maksutapoja. Vaikka älypuhelimen ei nähdä vielä vuosiin korvaavan perinteistä lompakkoa kokonaan, sen osuus maksamisessa lisääntyy. Jo yli puolet suomalaisista älypuhelinten käyttäjistä hyödyntäisi mobiilimaksamista mieluiten pysäköinnissä ja julkisessa liikenteessä. Näihin tilanteisiin on olemassa jo suhteellisen hyvin mobiilisovelluksia, mutta kysyntää mobiilimaksamisen laajemmalle hyödyntämiselle on: 30 % suomalaisista haluaisi esimerkiksi maksaa taksimatkansa älypuhelimellaan. Tiedot selviävät asiantuntijayritys Deloitten vuosittaisesta mobiilikäyttäytymistä kartoittavasta tutkimuksesta.

Tietoturva on yksi suurimmista syistä miksi kuluttajat arastelevat käyttää älypuhelintaan maksamiseen. ”Lähes 40 % suomalaisista kertoi tietoturvan suurimmaksi huolenaiheekseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdään mobiilimaksamisesta miten turvallista tahansa, sitä käytetään vasta, kun se on kuluttajalle helppoa ja yksinkertaista. Mobiilimaksupalveluiden suunnittelussa on kriittistä yhdistää tietoturva ja kokemuksen kitkattomuus esimerkiksi sormenjälkitunnistamista hyödyntämällä. Näin luodaan palveluita, jotka ovat helppokäyttöisiä ja turvallisempia kuin esimerkiksi nyt käytössä olevat lähiluettavat luottokortit”, toteaa Deloitten osakas ja teknologia, media ja telekommunikaatio -toimialan vetäjä Jukka-Petteri Suortti.

Pankeilla selvä luottamukseen perustuva kilpailuetu
Älylaitteiden nopea omaksuminen on pakottanut myös pankit lisäämään digitaaliset kanavat osaksi peruspalveluitaan. Suomalaisista melkein 30 % tarkistaa pankkitilinsä saldon älypuhelimellaan viikoittain. Suortin mukaan perinteistä finanssialaa myllertävät uudet, alan ulkopuolelta tulevat toimijat, jotka omilla mobiilisovelluksillaan tarjoavat kuluttajille yhä saumattomampia mahdollisuuksia rahan siirtämiseen ja hallinnointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi peer-to-peer -maksusovellukset, jotka mahdollistavat rahan lainaamisen omalle vertaisverkostolle.

Vaikka alaa pirstaloi uudet ei-perinteiset toimijat, kuluttajien luottamus pankkeihin on selvää: yli 50 % suomalaisista haluaa pankkien hoitavan älypuhelimien kautta tapahtuvat rahansiirrot. Hyvin pieni osa vastaajista kertoi, että he haluaisivat teknologiatoimittajien tai operaattoreiden käsittelevän rahansiirrot. ”Luottamus pankkeihin on hyvin korkealla ja ne näyttävät selkeästi nauttivan luottamukseen perustuvaa kilpailuetua. Kuitenkin monet muutkin toimijat ovat yhä useammin kiinnostuneita auttamaan kuluttajia rahansiirroissa. Pankkien tulisi nopeasti hyödyntää kuluttajien luottamus ja varmistaa paikkansa mobiilissa rahansiirtokilpailussa”, Suortti toteaa.

Älypuhelin löytyy melkein joka taskusta – joka viides käyttää puhelintaan auton ratissa
Älypuhelimien määrä on kasvanut vuodesta 2012 suhteellisen tasaisesti ja nyt 78 %:lla suomalaisista on älypuhelin. Samaan aikaan tablettien suosio kasvaa nopeasti ja ne ovat suosituimpia kuin koskaan aikaisemmin: jo yli puolella alle 44-vuotiaista on tabletti. Vanhemmat ikäryhmät tulevat vahvasti perässä, sillä yli 45-vuotiaiden keskuudessa tabletti löytyy myös yli 40 %:lta.

Älypuhelimia käytetään koko ajan tilanteesta riippumatta. Suosituinta älypuhelimien käyttö on töissä ja julkisessa liikenteessä. ”Älypuhelimesta on tullut tärkeä kumppani erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi lastensa harrastuksia paikan päällä katsellessa monet vanhemmat vaihtavat todellisuuden virtuaaliseen maailmaan ja seuraavat lapsiaan kamerasovellusten läpi. Samanaikaisesti älypuhelimista on tullut kuitenkin myös häiriötekijä, sillä 21 % suomalaisista myöntää käyttävänsä puhelintaan ajaessaan autoa”, toteaa Suortti.

Löytävätkö esineiden internet laitteet suomalaisten kotiin?
Vuonna 2015 myydään globaalisti yli miljardi verkkoon kytkettyä langatonta laitetta, jotka kuuluvat niin kutsuttuun esineiden internettiin (TMT Predictions, Deloitte). Vaikka suurin osa näistä laitteista myydään yrityksille, vähitellen erilaiset esineiden internet -laitteet alkavat kiinnostaa myös kuluttajia.

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisten kuluttajien käyttämistä ”IoT-laitteista” on verkkoon kytkettyjä pelikonsoleita ja älytelevisioita. Vielä tulevanakaan vuonna kuluttajille suunnatut varsinaiset IoT-laitteet, kuten älykkäät pesukoneet tai valaisimet, eivät lyö läpi, mutta erityisesti vanhempia kuluttajia tuotteet kiinnostavat yhä enemmän. Tutkimuksemme mukaan etenkin kotien erilaiset turvallisuuslaitteet herättävät kiinnostusta: vastaajista 9 % kertoo harkitsevansa kodin turvallisuuslaitteiston hankkimista seuraavan 12 kuukauden aikana.

”Kiinnostus esineiden internet -laitteita kohtaan kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Muutos tietyissä tuotekategorioissa saattaa tapahtua hyvinkin nopeasti. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa langattomien kaiuttimien ja verkkoon kytkettyjen autojen kysyntä on noussut äkillisesti”, summaa Suortti.

Lisätietoja:

Jukka-Petteri Suortti
Osakas, Teknologia, media ja telekommunikaatio -toimialan vetäjä, Deloitte
jukka-petteri.suortti@deloitte.fi


Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista. Toimimme yli 150 maassa ja palvelemme asiakkaitamme tilintarkastukseen, verotukseen, liikkeenjohdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Deloitten kansainvälisen verkoston ja vahvan paikallisen osaamisen ansiosta tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia, innovatiivisia ratkaisuja ja autamme heitä menestymään. Suomessa deloittelaisia on yli 400 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000.

www.deloitte.fi

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Global Mobile Consumer Survey on Deloitten vuosittainen kuluttajien mobiilikäyttäytymistä kartoittava tutkimus.
Tweettaa

Lainaukset

Lähes 40 % suomalaisista kertoi tietoturvan suurimmaksi huolenaiheekseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdään mobiilimaksamisesta miten turvallista tahansa, sitä käytetään vasta, kun se on kuluttajalle helppoa ja yksinkertaista. Mobiilimaksupalveluiden suunnittelussa on kriittistä yhdistää tietoturva ja kokemuksen kitkattomuus esimerkiksi sormenjälkitunnistamista hyödyntämällä. Näin luodaan palveluita, jotka ovat helppokäyttöisiä ja turvallisempia kuin esimerkiksi nyt käytössä olevat lähiluettavat luottokortit
Jukka-Petteri Suortti