SUOMALAINEN JOHTAMISMALLI SAI KUNNIAA

SUOMALAINEN JOHTAMISMALLI SAI KUNNIAA Tieliikelaitoksen markkinointijohtajan, tekn.tohtori Jukka Ylihervan kehittämä organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli sai INNOSUOMI- kilpailussa kunniamaininnan. Tuottavuus nousee organisaation innovaatiokykyä johtamalla. Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ja talouskasvun perustana on organisaatioiden uudistumis- ja innovaatiokyky. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja monet globalisaatiotekijät aiheuttavat yksittäisille organisaatiollekin kansallisen paineen säilyttää maa innovaatiokehityksen kärjessä. Tuottavuuden parantamisessa on avainasemassa organisaatioiden uudistumis- ja innovaatiokyky. Innovaatiokykyinen organisaatio pystyy jatkuvasti kokoamaan ja kanavoimaan henkilöstön, palveluntoimittajien ja asiakkaiden luovuuden ja osaamisen uusiksi innovaatioiksi. Innovaatiokykyä voidaan merkittävästi tehostaa panostamalla järjestelmällisesti organisaation kumppanuus- ja hankintaosaamiseen ja verkostotaitoihin. Tutkimusten perusteella organisaation innovaatiokyvyn kehittämistä pidetään johdon keskuudessa todella merkittävänä asiana, mutta äärimmäisen vaikeana johtotehtävänä. Panostukset organisaatioiden innovaatiokyvyn määrätietoiseen kehittämiseen ja tietoiseen johtamiseen ovat kaatuneet mittausmenettelyiden ja mittareiden kehittymättömyyteen. Organisaatioissa ei ole asetettu innovaatiokyvyn parantamiselle määrällisiä tavoitteita ja näin innovaatiokyky ei ole saanut sille kuuluvaa painoarvoa johtamis- ja kehittämistyön kokonaisuudesta. Aineeton varallisuus on kehityksen veturi Keväällä 2004 päättyneessä väitöstutkimuksessa on kehitetty organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli, jonka avulla organisaatiot voivat parantaa järjestelmällisesti uudistumis- ja innovaatiokykyään. Malli sisältää mittausmenettelyn ja mittarit innovaatiokyvyn todentamiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi. Mallista tehty työkalu tarjoaa johdolle apuvälineen, joka tuottaa organisaation innovaatiokyvystä analyyseja ja toimenpidesuosituksia. Profiilien avulla organisaatio näkee innovaatiokykyä edistävät ja haittaavat asiat. Lisäksi organisaatioiden johto voi vertailla oman työyhteisönsä innovaatiokyvyn tasoa muihin organisaatioihin tai omien yksiköiden välillä. Uuden mallin avulla yritykset ja valtion virastot sekä kunnat ja kaupungit voivat lisätä tuottavuuttaan ja vahvistaa kilpailukykyään. Kokemusten mukaan malli auttaa ymmärtämään organisaation aineetonta varallisuutta, nostamaan esille oleellisia tekijöitä sen kehittämisessä. Toimenpidesuosituksien avulla organisaatio oppii ymmärtämään innovaatioprosesseja ja -lähteitä. Mittaus- ja arviointimenettelyitä on kolme. Sisäinen itsearviointi innovaatiokyvystä mittaa kumppanuus- ja hankintaosaamista sekä verkostotaitoja. Palveluntoimittajien ja alihankintayritysten arviointi keskittyy tilaajan kykyyn edistää innovatiivista yhteistyötä hankintojen, kumppanuusyhteistyön ja verkostotaitojen alueilla. Kolmantena arviointimenettelynä on asiakkaiden arviointi palveluita tarjoavien yritysten innovaatiokyvystä kumppanuusyhteistyön, tarjoutumisen ja verkostotaitojen alueella. Kaikkien organisaatioiden kannattaa systemaattisesti parantaa omaa innovaatiokykyään. Sen merkitys oman organisaation tuottavuuden parantamisessa on täysin hallitseva. On organisaatiokohtainen valinta, kumpaa mittaus- ja arviointimenettelyä käyttää. Tulokset puoltavat, että mittaus- ja arviointimenettelyitä kannattaa käyttää ristiinkin. Palveluntuottajien ja kumppaneiden valinta yksinkertaistuu Vuorovaikutus ja tiivis yhteistyö tuottaa uusia ratkaisuja ja antaa voimaa uudelle kehitystyölle. Tiivis vuorovaikutus synnyttää tuotteelle tai palveluille uusia kehitysaskelia ja seuraava hankinta on mahdollista toteuttaa entistä kehittyneemmässä muodossa. Innovaatiokyvyn mittari pitää sisällään tuottavuushakuiseen yhteistyökykyyn liittyvät tekijät, joten kerrannaisvaikutukset tuottavuuden parantamiseksi voidaan saavuttaa hankintatoimen valintakriteereitä nykyaikaistamalla. Kun mittaus on vuoden voimassa, innovatiivinen ja tuottavuutta edistävä yhteistyö ei unohdu organisaation toiminnasta. Mallista on rakennettu käytännön työkalu ja se on kaikkien käytössä verkko-osoitteessa: www.innovaatiomittaus.fi . Lisätietoja: Markkinointijohtaja Jukka Yliherva 0400-291 874, jukka.yliherva@tieliikelaitos.fi Viestintäpäällikkö Satu Keiski-Toni 040-505 1860 www.tieliikelaitos.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/10/25/20041025BIT00120/wkr0001.pdf

Yrityksestä

Destia on Suomen suurin infra-alaan keskittynyt yhtiö, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväylien ja ratojen sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Vuonna 2016 yhtiön liikevaihto oli yli MEUR 490. 1 500 tositoimijaamme toteuttavat edistyksellisiä ratkaisuja, jotka edistävät turvallista ja sujuvaa liikkumista, ja tekevät ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampaa. Destia luo toimivampaa Suomea, jotta tulevaisuuden tekijöillä olisi vahva perusta ja väylät avoimina, minne ikinä he haluavatkin mennä.

Tilaa

Liitteet & linkit