Seminaari kriisi- ja poikkeusolojen terveydenhuollosta 5.11.2015. Mukana Afrikan kriisiasiantuntija Pekka Haavisto.

Toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi kriisi- ja poikkeusoloja käsittelevään seminaariin 5.11.2015 klo 9 Diakonia-ammattikorkeakouluun (Sturenkatu 2, tila 119, Helsinki). Seminaarissa kuullaan kansainvälisen kriisi- ja poikkeusolojen terveydenhuollon koulutuksen rakentamisesta sekä muun muassa Afrikan kriisityön asiantuntijan Pekka Haaviston puheenvuoro. Tilaisuus on CRIPS-hankkeen ( Capacity Building in Crisis Preparedness in Health Care Education ) loppuseminaari. Hankkeessa on luotu master-tason koulutusohjelma syrjäiseen Länsi-Keniaan ja Suomeen valmentamaan terveysalan ammattilaisia esimerkiksi epidemian, sodan tai luonnonkatastrofien aikana. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) koordinoimassa hankkeessa on ollut mukana Itä-Afrikan yliopisto Baraton sekä Suomesta Arcada.

Ensimmäiset opiskelijat Keniassa ja Suomessa ovat juuri valmistumassa ainutlaatuisesta poikkeusolojen terveydenhuollon master-tason koulutuksesta. CRIPS-hanke, jonka puitteissa koulutus on luotu, viettää samaan aikaan loppuseminaariaan. Hanke on saavuttanut tavoitteensa: Itä-Afrikkaan ja Suomeen on rakennettu jatkuva ja yhteneväinen poikkeusolojen terveydenhuollon koulutusohjelma, Master’s Degree in Global Health Care.

-          Suurin saavutus hankkeessa on ollut koulutuksen synnyttäminen sekä yhteisen opetussuunnitelman luominen opiskelijoille Afrikkaan ja Suomeen, kertoo projektin johtaja, yliopettaja Ikali Karvinen Diakista.

Koulutettavia on ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutusohjelmassa tällä hetkellä kolmisenkymmentä Keniassa ja Suomessa. Ryhmät tapasivat toisensa intensiivikurssilla Baratonin yliopistolla Keniassa viime vuonna. Intensiivikurssin kenttätyöstä syntyi konkreettista tietoa alueen terveydenhuoltojärjestelmien varautumisesta poikkeusoloihin sekä suosituksia toimintaohjeiksi.

-          Konkreettisena asiana saavutettiin esimerkiksi kehitysvammaisten lasten koulun turvallisuuden kehittämiseksi annetut suositukset, Ikali Karvinen kertoo.

Pekka Haavisto: ”Koulutus on rauhantyötä”

Hankkeen loppuseminaarissa kuullaan kokemuksia kaikista kolmesta yhteistyökorkeakoulusta – Diakista, Baratonsta ja Arcadasta. Mukana olleiden opiskelijoiden kenttätutkimuksia ja opinnäytteitä esitellään myös päivän aikana.  Seminaarin pääpuhujana kuullaan Afrikan kriisialueiden erityisedustajan, kansanedustaja Pekka Haaviston puheenvuoro ” Crisis and Conflicts – how to build capacity ”. Esityksessään Haavisto valottaa kokemuksiaan kriisialueilla, mikä linkittyy myös Euroopan tämänhetkiseen pakolaistilanteeseen ja koulutuksen voimaan rauhantyössä.

-           Kaikella ennakoivalla rauhantyöllä vältetään tulevaisuuden pakolaiskriisejä. Koulutus on tietenkin henkilökohtaisesti avain työllistymiseen, mutta asialla on myös toinen ulottuvuus: kun koulutetut ihmiset toimivat yhteiskunnan eri sektoreilla, he tuovat ratkaisuvaihtoehtoja jopa kriisien ehkäisyssä, Haavisto toteaa.

Koulutuksen tuoman osaamisen säilyminen paikallisena vahvuutena on ollut myös CRIPS-hankkeen tavoite. Poikkeusolojen tuomia vaatimuksia terveydenhuoltoon ei ole aiemmin otettu etenkään Afrikassa juurikaan huomioon, eikä vastaavaa koulutusta ole aiemmin ollut lainkaan saatavilla.

-           Olemme onnistuneet nostamaan terveydenhuollon tietoisuuteen poikkeusolojen erityispiirteiden olemassaolon ainakin joillain alueilla Keniassa. Lisäksi koulutusohjelmasta valmistuneet terveydenhuollon ammattilaiset voivat jatkossa toimia muutosagentteina yhteisöissään ja viedä sanaa eteenpäin, pohtii Ikali Karvinen.

Koulutus ja yhteistyö jatkuvat

Koulutus ei pääty hankkeen loppumiseen, vaan jatkuu osana korkeakoulujen koulutustarjontaa. Seuraavan kerran koulutukseen haetaan kevään 2016 erillishaussa Suomessa ja korkeakoulun sisäisellä menettelyllä Baratonissa. Uudet ryhmät opiskelijoita aloittavat Suomessa ja Afrikassa opintonsa syksyllä 2016.

-           Koska koulutukselle on saatu infrastruktuuri luotua, haluamme ehdottomasti jatkaa ja kehittää nyt luotua pilottikoulutusta. Poikkeusoloihin varautuminen koulutuksen kautta on jatkossakin tärkeää, Karvinen toteaa.

Myös Pekka Haavisto painottaa toiminnan jatkuvuuden tärkeyttä kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa.

-           On ensiarvoisen tärkeää arvioida projektien kestävyyttä ja jatkuvuutta: miten paikallinen osaaminen vahvistuu ja miten tietotaito saadaan jäämään paikallisille ihmisille projektin loppumisen jälkeenkin. Silloin ihmisillä on motivaatio toimia omassa maassaan, kun heitä koulutetaan paikan päällä, Haavisto sanoo.

Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamassa hankkeessa on koulutusyhteistyön ja kenttätyön lisäksi koottu syrjäiseen Länsi-Keniaan terveystiedon tietovaranto, jota alueen terveysalan toimijat voivat hyödyntää.

-           Tietokanta on työväline paikalliselle terveyssektorille, ja se täydentyy koko ajan poikkeusolojen terveydenhuoltoon liittyvällä materiaalilla, Ikali Karvinen kertoo. 

* * * * * 

Haastattelupyynnöt ja lounasosallistumiset seminaarissa 5.11.2015 pyydetään ilmoittamaan etukäteen: niina.maenpaa@diak.fi / Diakin viestintä.

Seminaariohjelma ja kuvat ovat ladattavissa linkeistä tiedotteen lopussa.

Kuvatekstit:

7, 9 ja 10: Projektiryhmä ja opiskelijat vierailivat paikallisilla terveysasemilla ja sairaaloissa.

14: Hankkeen paikallisena kumppanina toimii Itä-Afrikan yliopisto Baraton.

Kuvaaja: Kimmo Turtiainen.

* * * * *


FAKTA:

MIKÄ                  CRIPS-hankkeen (Capacity Building in Crisis Preparedness in Health Care Education) loppuseminaari 5.11.2015 klo 9–16 Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Sturenkatu 2, tila 119, Helsinki)

AIHE                   Kriisi- ja poikkeusolot Afrikassa sekä CRIPS-hankkeessa luodun poikkeusolojen terveysalan koulutuksen ja tietopankin rakentuminen Itä-Afrikkaan ja Suomeen. Koulutuksen vaikutukset kriisien torjunnassa sekä korkeakoulujen

kapasiteetin vahvistaminen terveyssektorilla Afrikassa.

PUHUJAT         Pääpuhujana Pekka Haavisto , Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriisialueilla: Crisis and Conflicts – how to build capacity. Lisäksi puhujia Diakista sekä yhteistyökorkeakouluista Arcadasta ja Itä-Afrikan yliopistosta Baratonista sekä Ulkoministeriön rahoittaman HEPHS II -hankkeen edustajia.

KUMPPANIT   CRIPS-hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja sen kumppaneina ovat Suomesta Arcada-ammattikorkeakoulu ja Itä-Afrikan yliopisto Baraton. Hanketta on rahoittanut Suomen ulkoasianministeriön HEI ICI -ohjelma.

********************************

Niina Mäenpää, viestinnän asiantuntija

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Puh. 040 507 6260, niina.maenpaa@diak.fi

www.diak.fi

Diak sosiaalisessa mediassa:

www.facebook.com/diakamk

www.twitter.com/DiakAmk www.instagram.com/diakamk

Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalan, kirkon sekä tulkkausalan ammattilaisia. Diak toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä hanketyö ovat olennainen osa korkeakoulun toimintaa.

Yrityksestä

Diak järjestää sosiaalialan, hoitotyön ja tulkkauksen korkeatasoista ammattikorkeakouluopetusta sekä englanninkielisessä koulutusohjelmassa Degree Programme in Social Service. Diakin erityistehtävänä on olla heikoimmassa asemassa olevien auttamisen asiantuntija, kouluttaa moniosaajia yhteiskunnan ja kirkon palvelukseen sekä toimia alansa kansainvälisenä kehittäjänä. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on yksityinen, valtakunnallinen hyvinvointialan ammattikorkeakoulu. Koulutusta järjestetään pääkaupunkiseudulla, Pieksämäellä, Porissa, Oulussa ja Turussa. Diak tarjoaa työelämälle koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita. Opiskelijoita Diakissa on noin 2900 ja päätoimisia työntekijöitä noin 245.