Uskontolukutaidolla vihapuhetta vastaan

Uskonto näkyy julkisuudessa ja ihmisten kanssakäymisessä entistä enemmän, vaikka suomalaisten uskonnollinen aktiivisuus on vähäisimpiä länsimaiden kansalaisista. Uskonto on tullut ryminällä takaisin. Toimittajat ovat haastavassa tilanteessa tasapainoillessaan uskontopuheen eri sävyjen kanssa, ja neutraaleihinkin kirjoituksiin saa palautteena usein myös vihapuheiden ryöpyn. Uskontolukutaitoa ja uskonnosta puhumista voi kuitenkin opetella. Syksyllä käynnistyy ensi kertaa myös toimitustyöhön tueksi suunnattu koulutus Uskontolukutaito ja media.

Uskonto on muuttumassa salonkikelpoiseksi keskustelunaiheeksi, mutta samaan aikaan nettikirjoittelun vihapuhe rehottaa ja kansalaispalaute voi olla kipakkaa. Lääkkeeksi Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija, teologian tohtori Esko Kähkönen tarjoaa uskontolukutaitoa.

-        Huomattavaa on, että uskontolukutaidon opetus ei meillä käynnistynyt siitä, kun 30 000 turvapaikanhakijaa saapui Suomeen, vaan olemme rakentaneet koulutuskokonaisuutta ja asiantuntijuutta vuosia kansainvälisten kumppaniemme kanssa, Kähkönen kertoo.

Korkeakoulu on vastikään aloittanut kohdennetut koulutukset uskonto- ja islamlukutaidon teemoista. Vastaanotto on ollut kiinnostunutta. Syksyllä toteutetaan medialle suunnattu uskontolukutaidon kokonaisuus ja pilottikurssina tehty islamlukutaidon kurssi päättyi keväällä. Mukana oli osallistujia monista taustoista.

-        Tavallaan kurssin keskusteluissa esiin tulleet asiat ovat kahvipöytäkeskustelua. Jos vastaavaa, rakentavista lähtökohdista kumpuavaa keskustelua saadaan nettiinkin, se on yksinomaan hyvä asia, Kähkönen pohtii.

Mitä uskontolukutaidolla sitten tarkoitetaan?

-        Uskontolukutaito on pikemminkin kansalaistaitoa ja medialukutaitoa kuin uskonnon harjoittamista, vakaumusta tai vakaumuksettomuutta. Ateismikin on vakaumus. Suomessa uskonto herättää mediasisältönä ristiriitaisia tuntemuksia. Jos katsoo eurooppalaista mediaa, uskonto on siellä paljon luontevampi teema. Se voisi olla sitä myös meillä, eikä vain ääri-ilmiöitä kuvatessa, Kähkönen sanoo.

Samaa pohtii Uskontolukutaito ja media -koulutusta rakentava emerituspäätoimittaja Tapani Ruokanen.

-        Parhaimmillaan eurooppalaisessa mediassa on ihailtavan syvällistä analyysiä, mitä voisi meilläkin vahvistaa, Ruokanen toteaa.

Ruokanen ja Diakin koulutustiimi ovat kevään aikana haastatelleet keskeisiä päätoimittajia. Syksyn kurssilla nähtävistä videohaastatteluista piirtyy kuva tämänhetkisestä suomalaismedian uskonnon ja median suhteesta.

Median pääoma hataraa?

Esko Kähkönen uskoo, että medialle uskontolukutaito on pääomaa, mitä ilman kiireisessä toimitustyössä sattuu virheitä. Toisaalta liiallinen poliittinen korrektius saattaa aiheuttaa erittäin kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvien riveissä yhä syvempää ärtymystä valtamedioita kohtaan.

-        Jos asennoituu, että minäpä esitän asiat neutraalisti, mutta ei ole käynyt mitään prosessia omassa mielessään omista näkemyksistään, voi olla hyvin vaikea suhtautua muiden vakaumukseen.

Uskontolukutaito on myös riittävää tietoa uskonnoista.

-        Jos ei ole minkäänlaista tietoa teemoista, niin on vaikeaa kiireessä tempaista. Tai jos hätäpäissään menee googlaamaan, voivat tiedot jäädä hyvin puutteellisiksi, Kähkönen pohtii.

Tapani Ruokanen kokee niin ikään, että tietoa uskonnoista ei ole suomalaismedioissa riittävästi.

-        Tieto on se, mihin raportointi täytyy perustaa. Vaikka uskontoa ei jutussa edes mainittaisi, se pitää tuntea, samoin kuin logiikka uskonnon takana. Tavoitteenamme on antaa journalisteille välineitä käsitellä uskonnollisuuteen liittyviä kysymyksiä aikana, jolloin se on noussut uudelleen tapetille, Ruokanen sanoo.

Teksti: Niina Mäenpää

KOULUTUSTIEDOT

Neljään kontaktiopetuspäivään sekä verkko-opetukseen rakentuva koulutuskokonaisuus alkaa 4.9.2016, ja ilmoittautuminen on käynnissä 6.8. saakka osoitteessa www.ilmoittaudu.diak.fi. Paikkoja koulutukseen on rajallinen määrä.

Kontaktiopetuspäivät: 6.-8.9., 19.10. ja 26.10.2016.

Koulutuksen hinta: 30 €. Koulutus on Diakin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa.

Lisätietoja: esko.kahkonen@diak.fi

Lataa esite koulutuksesta: Uskontolukutaito ja media (pdf)

********************************

Niina Mäenpää, TKI-viestinnän asiantuntija

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Puh. 040 507 6260, niina.maenpaa@diak.fi

www.diak.fi

Diak sosiaalisessa mediassa:

www.facebook.com/diakamk

www.twitter.com/DiakAmkwww.instagram.com/diakamk

Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalan, kirkon sekä tulkkausalan ammattilaisia. Diak toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä hanketyö ovat olennainen osa korkeakoulun toimintaa.

Yrityksestä

Diak järjestää sosiaalialan, hoitotyön ja tulkkauksen korkeatasoista ammattikorkeakouluopetusta sekä englanninkielisessä koulutusohjelmassa Degree Programme in Social Service. Diakin erityistehtävänä on olla heikoimmassa asemassa olevien auttamisen asiantuntija, kouluttaa moniosaajia yhteiskunnan ja kirkon palvelukseen sekä toimia alansa kansainvälisenä kehittäjänä. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on yksityinen, valtakunnallinen hyvinvointialan ammattikorkeakoulu. Koulutusta järjestetään pääkaupunkiseudulla, Pieksämäellä, Porissa, Oulussa ja Turussa. Diak tarjoaa työelämälle koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita. Opiskelijoita Diakissa on noin 2900 ja päätoimisia työntekijöitä noin 245.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit