ADHD:n Käypä hoito ‑suositusta on täydennetty aikuisten ADHD:n hoidolla

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on yleinen, toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö. Sen tyypillisiä oireita ovat tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä impulsiivisuus. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja moni kärsii ADHD:stä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa.

Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden liikakäytön riskiä. Oireiden aktiivisella hoidolla voidaan tutkimusten mukaan vähentää ADHD:hen liittyviä kielteisiä seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä parantaa elämänlaatua.

Juuri päivitetyn Käypä hoito ‑suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi. Käypä hoito ‑suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.

Suosituksessa todetaan, että ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella. Oireyhtymään liittyy monilla aikuisilla myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD voi olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, mikä tulisi terveydenhuollossa aina huomioida.

Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin niitä ongelmia, joita ADHD-oireet voivat aiheuttaa, ja vastaavasti löytämään keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea.

– Asianmukaisen hoidon ja yksilöllisten tukitoimien avulla yksilön vahvuudet ja voimavarat pääsevät esiin. Onnistumisten myötä itsetunto vahvistuu ja liitännäissairauksien kuten masennuksen riski vähenee, kuvailee Käypä hoito ‑suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi.


Diagnoosi voidaan tehdä lapselle, nuorelle tai aikuiselle

Jos lapsella huomataan toiminta- tai opiskelukykyä haittaavia tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä ongelmia, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa tulisi aloittaa heti. Tämän jälkeen oma neuvola- tai koululääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarvetta.

Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää, että aikuiset käyttävät lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

– Koko perheen toimintakykyä ja jaksamista tulee aktiivisesti tukea, korostaa Puustjärvi. Ohjeita tähän on koottu myös Käypä hoito ‑suosituksen lisätietoartikkeliin ”Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta”.

ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita.

Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito ‑suosituksessa.


Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä

ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Suosituksessa todetaankin, että lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.

– Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kertoo suosituksen laatineen työryhmän jäsen Sami Leppämäki. Siksi hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä ja eri hoitomuotojen tarve ja järjestys tulee arvioida yksilöllisesti.

Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio ja arkea helpottavien taitojen opettelu.

– Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito ‑työryhmän jäsen Maarit Virta.

Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa. Tässä auttavat esimerkiksi erilaiset ajanhallinnan keinot, ympäristön muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen.

Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito ‑suosituksen lisätietoartikkelissa (”Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi”).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) Käypä hoito ‑suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa tiedotustilaisuuden aikaan osoitteessa www.käypähoito.fi


Lisätietoja:

lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri, asiantuntijalääkäri Anita Puustjärvi, KYS, Kela, p. 044 717 2435, anitapuustjarvi@gmail.com

LT, psykiatrian dosentti, psykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri Sami Leppämäki, HYKS ja Diacor Terveyspalvelut Oy, p. 050 427 1099, sami.leppamaki@fimnet.fi

PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti, yliopistonlehtori Maarit Virta, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian osasto sekä Psykologipalvelu Psyyke Oy, p. 040 777 8281, maarit.virta@helsinki.fi

viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5252, anu.koivusipila@duodecim.fi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa

Liitteet & linkit

Pikafaktat

ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella.
Tweettaa
Käypä hoito -suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.
Tweettaa

Lainaukset

Oikea diagnoosi auttaa löytämään keinoja, jotka parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea.
Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi
Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta.
Työryhmän jäsen Sami Leppämäki.
Omia opittuja toimintamalleja on mahdollista muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa.
Käypä hoito ‑työryhmän jäsen Maarit Virta