Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty: Suolan käytön vähentäminen tärkein ehkäisevä tekijä

Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi. Lääkehoitoa suositellaan, jos elintapahoidot eivät laske verenpainetta yleiselle tavoitetasolle, joka on alle 140/90mmHg.  Ennen lääkityksen aloittamista verenpainetaso tulee varmistaa kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Hyvin toteutettu yhdistelmälääkehoito alentaa tehokkaasti verenpainetta. 

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpaine kohoaa iän myötä, ja siihen vaikuttavat perinnöllinen alttius sekä elintavat. Suolan ja alkoholin runsas käyttö sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino lisäävät riskiä kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta lähtien. Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut 2000-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla diastolinen paine on kääntynyt uudelleen nousuun. Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. 

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa, ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia. Suosituksessa on tarkennettu verenpaineen tavoitetasoa, joka yleisesti on alle 140/90mmHg, alle 150/90 mmHg jos potilas on yli 80-vuotias ja alle 140/80 mmHg jos potilaalla on diabetes.

Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto
Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat natriumin liiallinen saanti, alkoholin runsas kulutus, vähäinen liikunta ja ylipaino.

 – Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää nykytasolta noin puoleen, eli aikuisten kohdalla alle viiteen grammaan, sanoo LKT, tutkimusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.

Suomalaisten natriuminsaanti on 1970-luvun alusta pienentynyt kolmanneksen ja kasvisten ja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut. Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneet osin pehmeillä kasvisperäisillä rasvoilla. Ruokavalion edullinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla pysähtynyt. Natriuminsaanti on edelleen runsasta ja se on kääntynyt vuoden 2007 jälkeen lievään nousuun. Kovien rasvojen käyttö on lisääntynyt. Ylipainoisuus ja alkoholinkäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti 1970-luvulta alkaen.


Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti

– Lääkehoito tulee aloittaa, mikäli verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Niistä poiketen suomalainen suositus kuitenkin edellyttää, että kohonnut verenpainetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. 

Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, tilalle vaihdetaan toinen lääke. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa.

– Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATR-salpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, Jula sanoo.

Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtyihin mittauksiin. Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.

Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lääkehoidon tehottomuus voi johtua huonosta hoitoon sitoutumisesta, riittämättömästä lääkeannoksesta tai huonosta lääkeyhdistelmästä, puutteellisesta diureettihoidosta ja liian suuresta natriuminsaannista tai yksilöllisistä eroista lääkevasteissa tai lääkeaineinteraktioissa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2001 laaditun ja vuosina 2005 ja 2009 päivitetyn kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Työryhmän jäsenet:

Puheenjohtaja:

Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet:

Ilkka Kantola, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue

Päivi Korhonen, LT, dosentti, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, ma. yleislääketieteen professori; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Turun yliopiston yleislääketieteen laitos

Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri; KYS:n sisätautien klinikka

Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja

Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, sisätautien ja geriatrian klinikka, ja HUS Medisiininen tulosyksikkö: Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos/geriatria ja OYS, yleislääketieteen yksikkö

Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS:n nefrologian klinikka

Mikko Syvänne, LT, dosentti, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Sydänliitto ry.

Lisätietoja:

LKT, tutkimusprofessori Antti Jula, p. 02 9524 6701, antti.jula@thl.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa