Päivitetty Käypä hoito -suositus: Alkoholin käytön aiemmat riskirajat liian korkeat, nyt rajoja on tiukennettu

Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista. Suomessa on arviolta noin 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Esimerkiksi vuonna 2007 alkoholinkäyttö aiheutti yhteiskunnalle 0,7–0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2–6,0 miljardin euron välilliset kustannukset. Päivitetty alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositus painottaa alkoholin riskikäytön rajojen tiukentumista ja mini-intervention tehokkuutta hoitomuotona.  

– Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskuulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään, sanoo päivitetyn suosituksen työryhmän puheenjohtaja Hannu Alho .

Alkoholinkäyttöön liittyy monia terveysriskejä ja se on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa kokonaiskuolleisuutta. Se myös suurentaa merkittävästi maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin sekä ylähengitysteiden, ruoansulatuskanavan, maksa-, paksusuoli- ja naisten rintasyövän riskiä. Lisäksi alkoholi suurentaa psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä.

Alkoholin käytön suositeltavia rajoja on tiukennettu

Päivitetyssä alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -suosituksessa alkoholin käytölle on määritetty korkean ja kohtalaisen riskin tasot. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin viimeistään asiaan tulee puuttua. Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Näillä annosmäärillä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi.

– Aiempia alkoholinkäytön riskirajoja on pidetty liian korkeina. Aiemmassa suosituksessa riskirajaksi määriteltiin miehille 24 annosta ja naisille 16 annosta viikossa, Alho kertoo.

Uutta päivitetyssä suosituksessa ovat kohtalaisen riskin tason määritelmät. Kohtalaisen riskin raja on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Jo nämä annosmäärät suurentavat veren GT-arvoja (glutamyylitransferaasi).

– Todennäköisesti naisilla 0–1 ja miehillä 0–2 annosta alkoholia päivässä ei aiheuta riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, mutta vähäisen riskin tasoa ei pidä tulkita turvarajaksi. Sitä pienempikin alkoholinkäyttö voi suurentaa haittariskiä, Alho huomauttaa.

Mini-interventio on tehokas tapa puuttua riskikäyttöön

Alkoholin ongelmakäytön toteamisen tavoitteena on havaita ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia haittoja. Mini-interventio eli lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä. Myös riskikäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio. Mini-interventiossa potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.

Alkoholiongelmaisen hoidossa kuntoutuksen ja jatkohoidon perustana on aina katkaisuhoito. Pelkkä vieroitushoito ilman kuntoutusta johtaa harvoin alkoholiriippuvuudesta toipumiseen. Psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa on tärkeää hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana.

– Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa, sillä hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin. Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa lääkityksellä merkittävästi, eli keskimäärin 15–25 %. Alkoholista riippuvaiset potilaat kuitenkin sitoutuvat usein huonosti lääkehoitoon, Alho sanoo.

Lisätietoja:

Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 8123, hannu.alho@thl.fi

viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo@duodecim.fi

Työryhmän jäsenet:

Puheenjohtaja:

Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet:

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, (kokoava kirjoittaja)

Mauri Aalto, LT, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (psykiatria) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, johtava ylilääkäri; Kelan terveysosasto

Antti Holopainen, ylilääkäri emeritus; Järvenpään sosiaalisairaala

Tiina Kaarne, LL, asiantuntijalääkäri; Kela ja Keva

Jorma Komulainen, LT, lastentautiopin dosentti, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Solja Niemelä, professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri

Onni Niemelä, LT, professori; Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala

Kaarlo Simojoki, LT; A-klinikkasäätiö

Markus Sundqvist; LL, ylilääkäri; A-klinikkasäätiö, Päihdesairaala

Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö

Asiantuntijat:

Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys, asiantuntijalääkäri; Kela

Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Käypä hoito

www.käypähoito.fi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Alkoholiongelmaisen hoito -suositus on laadittu yhteistyössä Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa

Lainaukset

Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen.
professori, tutkimusprofessori Hannu Alho