Rasitushengenahdistus on yleinen ja epämiellyttävä vaiva, mutta sen taustalla ei aina ole sairaus

Miksi hengästyn, vaikka olen terve? Mitä haittaa hengästymisestä voi olla? Pitääkö hengenahdistuksesta huolestua?

Terveydenhuollossa joudutaan usein selvittämään rasituksessa alkavan hengenahdistuksen syitä. Arvion mukaan joka neljännen sisätautipoliklinikkaan tulevan potilaan yhtenä oireena on hengenahdistus. Väestötutkimuksen mukaan kävelynopeutta rajoittavaa hengästymistä tai hengenahdistusta esiintyy yli 10 %:lla alle 70-vuotiaista aikuisista helsinkiläisessä väestössä.

Hengästyminen ja rasitushengenahdistus ovat tyypillisiä sydän- ja keuhkosairaiden oireita. Lisäksi keskivartalolihavat hengästyvät usein normaalia herkemmin, mikä on todellinen elämänlaatua heikentävä ongelma. Vähäisestä liikkumisesta eli huonosta fyysisestä kunnosta johtuva hengästyminen on myös yleistynyt.

Kirjassa Miksi hengästyn? kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kuvailee kattavasti ja ymmärrettävästi, mistä kaikista syistä hengästyminen voi johtua ja mitä asialle voi tehdä.

– Ilmiö on ajankohtainen, koska kansalaisten painoindeksi jatkaa kasvuaan ja lihavuudesta on tullut epidemia. Myös suomalaisten liikkuminen on vähentynyt, millä on hengästymisen ja nopean väsymisen lisäksi hyvin paljon muitakin terveydelle haitallisia vaikutuksia, Sovijärvi muistuttaa.

Kirjassa on kuvattu, millä mekanismeilla huonokuntoinen hengästyy ja miten elimistö kokee hengästymisen. Yksi keskeinen viesti on, että terveen ihmisen hengästyminen raskaassa rasituksessa on kuntokysymys. Lisäksi kirjassa on kerrottu, millä tavoin liikuntaharjoittelu korjaa ongelman.

– Liikkumista ei tule lopettaa hengenahdistuksen pelossa. Sen sijaan kannattaa harjoitella sopivasti niin, että kynnys saada hengenahdistusta nousee, Sovijärvi korostaa. Liikuntaharjoittelulla on lukuisia edullisia vaikutuksia elintoimintoihin, mutta oikein mitoitettuna haitallisia ei lainkaan, hän lisää.

Kirja pyrkii kannustamaan kaikkia terveysliikuntaan sekä sydän- ja keuhkopotilaita kuntouttavaan liikuntaan. Pysyvää painonpudottamista tavoitteleville on kuvattu ruokavalion ja liikunnan yhdistämisen merkitys ja vaikutukset.

– Hengästymisestä tai rasitushengenahdistuksesta kärsivä voi tutkituttaa itsensä tai alkaa tutkia omaa tilaansa yksinkertaisista asioista: olenko vyötärölihava, onko painoni noussut nopeasti, liikunko liian vähän tai onko minulla jokin sydän- tai keuhkosairaus, kuvailee Sovijärvi.

Miksi hengästyn? ‑kirja tarjoaa neuvoja ja lisätietoja siitä, miten hengästymisestä huolestuneen kannattaisi edetä ja mitä tehdä, kun hengästymisen syy selviää. Kirja voi auttaa myös terveydenhuollon ammattilaisia ymmärtämään hengästymisoireen syitä ja mekanismeja ja tarvittavien hoitotoimenpiteiden merkitystä.

Lisätietoja:

Kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi, p. 0400 423 211, anssi.sovijarvi@welho.com

Viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila@duodecim.fi

Arvostelukappalepyynnöt: kirjat@duodecim.fi

Miksi hengästyn?
Anssi Sovijärvi
Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2017
n. 120 sivua
ISBN 978-951-656-953-9
sh. 29 euroa

 

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa

Liitteet & linkit

Pikafaktat

Terveydenhuollossa joudutaan usein selvittämään rasituksessa alkavan hengenahdistuksen syitä.
Tweettaa
Terveen ihmisen hengästyminen raskaassa rasituksessa on kuntokysymys.
Tweettaa

Lainaukset

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt, millä on hengästymisen ja nopean väsymisen lisäksi hyvin paljon muitakin terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi
Liikuntaharjoittelulla on lukuisia edullisia vaikutuksia elintoimintoihin, mutta oikein mitoitettuna haitallisia ei lainkaan.
Kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi