Suomen Lääketieteen Säätiö jakaa 1,77 miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen

Suomen Lääketieteen Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta tänä vuonna 1,77 miljoonalla eurolla. 850 000 euroa jaetaan kliinisen tutkimuksen kolmivuotisina hankeapurahoina, jotka mahdollistavat kliinisen työn ja tutkimustyön yhdistämisen. Hankeapurahan saa seitsemän tutkimusryhmää tänä vuonna. Tutkimusapuraha jaetaan 38 tutkijalle, yhteensä 594 000 euroa. Eka- ja kannustusapurahan saa 96 aloittelevaa tutkijaa, yhteensä 312 500 euroa.

Kolmivuotiset kliinisen tutkijan apurahat jaetaan tänä vuonna psykoosisairauksien syntymekanismien, immuunipuutoksien, glaukoomamuutoksien, rintasyövän kirurgisen hoidon kehityksen, aivoinfarktin liuotushoidon aiheuttaman aivoverenvuodon, verenpaineen ja sokeritasapainon säätelymekanismien sekä tulehduksellisten hengitystiesairauksien tutkimiseen. Kaikki apurahan saajat on lueteltu osoitteessa www.laaketieteensaatio.fi.

Mikä edesauttaa psykoosisairauksien syntyä?
Psykoosisairauksia esiintyy noin 3,5 prosentilla väestöstä. Näihin sairauksiin liittyy laaja-alaista toimintakyvyttömyyttä, häpeäleimaa ja jopa 20 vuotta lyhyempi elinajan ennuste. Psykiatrian erikoislääkäri
Tuukka Raij Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta tutkii psykoosisairauksien syntymekanismeja. Tutkimuksen odotetaan tuottavan psykoosisairauksien syntymekanismeista uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää näiden sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon kehittämisessä.

Mikä aiheuttaa immuunipuutoksia? 
Primaari immuunipuutos on tila, jossa elimistön puolustusjärjestelmä ei geneettisesti pysty puolustautumaan infektioita vastaan. Infektiosairauksien erikoislääkäri Mikko Seppänen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta selvittää Suomessa esiintyvien harvinaisten ja aiemmin tuntemattomien geneettisesti määräytyvien immuunipuutosten genetiikka sekä tutkii todettujen geenimuutosten vaikutusta puolustuskykyyn. Tutkimuksen tuloksien avulla immuunipuutosten diagnosointia ja hoitoa voidaan kehittää sekä tunnistaa mahdollisia uusia mikrobiologisia taudinaiheuttajia.

Tulisiko glaukooman seulonnat ottaa käyttöön?
Glaukooma eli silmänpainetauti on länsimaissa toiseksi yleisin sokeuden syy. Suomessa glaukoomalääkitystä käytti yli 80 000 ihmistä vuonna 2010. Silmätautien erikoislääkäri Ville Saarela Oulun yliopistollisesta sairaalasta tutkii kohorttitutkimuksessa geneettisten ja ympäristötekijöiden suhdetta glaukooman sairastettavuuteen ja oirekirjoon. Tutkimuksen tuloksien avulla voidaan mahdollisesti löytää sellaisia glaukooman tunnusmerkkejä, joiden avulla voidaan kohdentaa sairauksia ehkäiseviä toimenpiteitä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat glaukoomaseulonnan hyödyt ja haitat yksilölle ja yhteiskunnalle sekä tarjoaako glaukooman seulonta kustannushyötyjä.


Rintasyövän kirurgisen hoidon kehitys
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa ja muissa länsimaissa. Rintasyövän hoito perustuu syövän kirurgiseen poistoon rinnasta ja kainalon imusolmukkeista sekä mahdolliseen sädehoitoon ja lääkehoitoihin. Rintasyövän imusolmukelevinneisyyden kartoittamiseksi patologi tutkii, löytyykö vartijasolmukkeeksi kutsutusta imusolmukkeesta syöpäkudosta tai -soluja. Mikäli näitä löytyy, on tämä aiemmin johtanut lähes aina kainalon tyhjennysleikkaukseen. Kuitenkin noin puolella potilaista, joilla löytyy etäpesäke vartijasolmukkeesta, kainalon muut solmukkeet ovat terveet ja nämä potilaat kärsivät turhaan mahdollisesta kainaloevakuaation aiheuttamasta kroonisesta kivusta ja imutieturvotuksesta. Yleiskirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Meretoja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta tutkii ennustemallien soveltuvuutta kainalon imusolmukelevinneisyyden arvioimiseen.

Aivoinfarktin liuotushoidon aiheuttaman aivoverenvuodon merkitys, ennustetekijät ja geneettinen alttius
Aivoinfarktin vuoksi menetetään enemmän laatupainoitteisia elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia. Liuotushoito on ainoa virallisesti hyväksytty lääkehoito, joka soveltuu noin 40–50 prosentille kaikista aivoinfarktipotilaista. Tästä huolimatta vain 5-6 prosenttia potilaista saa hoidon. Pääsyynä tähän on vakavien komplikaatioiden, erityisesti aivoverenvuodon pelko. Neurologian erikoislääkäri Daniel Strbian Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta tutkii aivoinfarktin liuotushoidon aiheuttaman aivoverenvuodon vaikutusta potilaan toipumiseen, potilaan geneettistä alttiutta tähän komplikaatioon sekä niitä tekijöitä, jotka lisäävät tämän vakavimman komplikaation riskiä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään kehittämään ennusteasteikko, jonka avulla voidaan luotettavasti määritellä potilaan yksilöllinen riski aivoverenvuotoon liuotushoidon aikana ja hoidon jälkeen.

PXR-reseptorin vaikutus verenpaineeseen ja sokeritasapainoon
Pregnaani X reseptori (PXR) on tärkeä lääkeainemetaboliaa eli -aineenvaihduntaa säätelevä reseptori, joka ilmenee ohutsuolessa ja maksassa. Viime vuosina soluviljely- ja eläinkokeet ovat osoittaneet, että PXR:llä on laajasti vaikutuksia myös elimistön muuhun toimintaan ja erityisesti sokeri-, lipidi- ja hormonitasapainoon. Kliinistä tutkimusta PXR:n vaikutuksista ei ole kuitenkaan juuri julkaistu. Sisätautien erikoislääkäri Janne Hukkanen Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta tutkii, miten PXR-reseptorin ilmentymä vaikuttaa verenpaineen säätelyyn ja elimistön sisäiseen sokeri- ja lipiditasapainon rasva-aineenvaihduntaan. Tutkimus tuottaa verenpainetaudin, sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja metabolisen oireyhtymän syntymekanismeista uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää näiden sairauksien hoidon kehittämisessä.

Hengitysteiden pinnan molekyylibiologia allergisessa tulehduksessa
Viime vuosikymmeninä allergisten sairauksien yleistyminen on ollut huimaa. Allergista nuhaa sairastaa Suomessa noin 25 prosenttia väestöstä. Allergian perusmekanismien selvittely on kuitenkin suhteellisen nuori lääketieteen ala. Hengitysteiden pintarakenteilla saattaa olla keskeinen rooli allergisen tulehduksen synnyssä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta on tutkinut yhdessä Professori Risto Renkosen kanssa hengitysteiden pintarakenteita koivun siitepölyallergiassa. Allergista nuhaa sairastavan henkilön nenän pintakerroksen puolustusvaste osoittautui heikommaksi kuin terveen. Tämä saattaa olla syynä ryhmän tekemään havaintoon, että koivuallergeeni kuljetetaan aktiivisesti pintakerroksen läpi ainoastaan allergikolla. Tutkimuksen tarkoitus on löytää hoitomenetelmä, jolla voidaan parantaa allergikon hengitysteiden pinnan puolustuskykyä ja voidaan estää allergeenin pääsy pintakerroksen läpi.

Lisätiedot: 

Psykiatrian erikoislääkäri Tuukka Raij, raijtu@neuro.hut.fi
Infektiosairauksien erikoislääkäri Mikko Seppänen, mikko.seppanen@hus.fi
Silmätautien erikoislääkäri Ville Saarela, ville.saarela@oulu.fi
Yleiskirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Meretoja, tuomo.meretoja@hus.fi
Neurologian erikoislääkäri Daniel Strbian, daniel.strbian@hus.fi
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Salmi, sanna.salmi@helsinki.fi
Sisätautien erikoislääkäri Janne Hukkanen, janne.hukkanen@ppshp.fi

Suomen Lääketieteen Säätiö on perustettu vuonna 1960, jolloin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim lahjoitti sen alkupääomaksi viisi miljoonaa silloista markkaa.  Tämän jälkeen säätiö on kasvanut yksityishenkilöiden ja elinkeinoelämän tekemien lahjoitusten avulla niin, että suurin osa varallisuudesta on nimikkorahastoissa.  Säätiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut erääksi merkittävimmistä lääketieteellisen tutkimuksen tukijoista maassamme.

Lahjoitusten tuotoilla säätiö pystyy jakamaan apurahoja vuosittain noin kahdella miljoonalla eurolla. Apurahat on jaettu eri vaiheissa oleville tukijoille: kannustukseksi nuorille uraansa aloitteleville tutkijoille, päätoimiseen tutkimustyöhön ja kliinisen tutkijan työn tukemiseen tarkoitettuihin hankeapurahoihin.  Apurahat ovat haettavissa vuosittain toukokuun aikana. Säätiö rahoittaa vuosittain noin 130 lääketieteen tutkijaa. Säätiö on jakanut yli 20 miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa