Onko ammatillinen kuntoutus harvojen herkku vai todellinen keino pidentää työuria?

Ammatillinen kuntoutus on erinomainen keino pitää työntekijä mukana työelämässä, jos hänellä on työkykyä vielä jäljellä. Nykyisellään työeläkekuntoutus on kuitenkin harvojen herkkua. ”Joko sitä ei tunneta riittävästi tai mahdollisuuteen pysyä työelämässä ei rohjeta tarttua”, sanoi Eläkevakuutusyhtiö Eteran ylilääkäri, dos. Maija Haanpää. Hän aloitti ylilääkärinä toukokuussa.

”Esimerkiksi työkokeilu tarjoaa turvallisen reitin palata työelämään. Näin työntekijä voi säilyttää roolinsa yhteiskunnassa ja työyhteisössä. Työeläkekuntoutuksen tulokset ovat vakuuttavia, vaikkakin kuntoutujia voisi olla enemmän”, Haanpää sanoi.

Työeläkekuntoutukseen on oikeus alle 63-vuotiaalla työntekijällä, joka on ollut pidempään työelämässä ja joka vaarassa menettää työkykynsä sairauden, vian tai vamman vuoksi lähivuosina. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhön valmennus, työhön tai ammattiin johtava koulutus sekä tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen.

Työkyvyttömyyden uhkalla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle tulisi ilman ammatillista kuntoutusta myönnettäväksi täysi työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke lähivuosina.

Työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen. Ennakkopäätöstä voi hakea, vaikka ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma ei vielä ole valmiina. Eläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijat auttavat ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman teossa.

Työeläkekuntoutusta ei tunneta tai oteta todesta

”Yritykset, niiden työterveyshuolto tai työntekijät eivät ehkä tunne riittävästi mahdollisuutta kuntoutua työeläkeyhtiön kustantamana takaisin työelämään. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän”, Haanpää sanoi.

Vuonna 2010 Etera antoi 435 ennakkopäätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Niistä yli puolessa taustalla oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Kuntoutusmahdollisuudet selvitetään jokaisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä, mutta kuntoutukseen valitaan vain joka kymmenes työkyvyttömyyseläkkeenhakija. Kuntoutusmahdollisuutta tarjotaan useammille, mutta kaikki eivät kuntoutusta hae tai aloita.

Kukin tekee työtä kykyjensä mukaan

Ylilääkäri Haanpään mukaan tärkeää on hyödyntää työntekijän jäljellä olevaa toimintakykyä. ”Pääpaino on jäljellä olevassa, ei menetetyssä työkyvyssä. Jos työkyky ei riitä entisessä ammatissa selviytymiseen, etsitään muita vaihtoehtoja. On hyvä, jos se voidaan käyttää hyväksi työelämässä. Työkyvyttömyyseläke on sitten viimeinen vaihtoehto”, Haanpää painotti.

Haanpää puhuu etenkin työkokeilujen puolesta: ”Työkokeilu sopii hyvin esimerkiksi selkäsairauksiin. Jos selkäsairaus oireilee toistuvasti ja ihminen on sen vuoksi vaarassa syrjäytyä työelämästä, työkokeilu helpommassa tehtävässä on hyvä vaihtoehto. Mitä nopeammin toimeen tartutaan, sen parempia tuloksia saadaan aikaiseksi.”

Kun eläkeyhtiössä arvioidaan kuntoutushakemusta, huomiota kiinnitetään toisaalta siihen, että hakija täyttää työeläkekuntoutuksen ehdot, toisaalta siihen, että suunniteltu kuntoutus on tarkoituksenmukaista hakijan kannalta. Esimerkiksi 59 vuotta täyttänyttä ei ole enää tarpeen lähteä kouluttamaan uuteen ammattiin, vaan hänen tapauksessaan voidaan kokeilla kevyempää työtä.

”Jos taas nuori, fyysisesti raskaalla alalla työskennellyt työntekijä vammautuu ja hakee kuntoutusta, eläkeyhtiö voi lähteä tukemaan pitkääkin uudelleen koulutusta. Tällöin on harkittu, että on tarkoituksenmukaista nostaa hakijan koulutustasoa, jotta paluu työelämään varmistuu”, Haanpää painotti.

Kuntoutujista 81 prosenttia palaa työelämään

”Työeläkekuntoutuksella voidaan myöhentää eläkkeelle siirtymistä tai estää se kokonaan, mutta vahvan motivaation kuntoutuminen tietysti vaatii”, Haanpää totesi.

Ammatillinen kuntoutus on tehokasta, ja tulokset ovat parantuneet viime vuosina. Vuonna 2010 vielä työvoimaan kuuluvista Eteran kuntoutujista palasi työelämään peräti 81 prosenttia ja eläkkeellä olleista kuntoutujista 58 prosenttia. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa koko työeläkejärjestelmässä.

Kuntoutus kannattaa, jos kuntoutunut työntekijä pystyy jatkamaan työelämässä puolitoista vuotta pidempään kuin ilman kuntoutusta.

Lisätietoja:

Ylilääkäri, dos. Maija Haanpää p. 040 738 9393 tai 010 553 3951, s-posti etunimi.sukunimi@etera.fi

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera vakuuttaa kaikkien yksityisalojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Se huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien työeläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Vuonna 2010 Etera maksoi eläkkeitä 998 miljoonaa euroa 152 000 eläkkeensaajalle. Sillä on eläkkeensaajia kolmanneksi eniten yksityisalojen eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia sillä on 5,5 miljardia euroa. Etera panostaa työurien pidentämiseen eri keinoin. Lue lisää osoitteesta etera.fi.

Avainsanat:

Yrityksestä

Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, joka vakuuttaa kaikkien toimialojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia.

Tilaa

Liitteet & linkit