Sairaudet rajoittavat työntekoa LEL-aloilla: LEL-työntekijät haluavat kuntoutusta, mutta osallistuvat siihen vähemmän ku

Sairaudet rajoittavat työntekoa LEL-aloilla: LEL-työntekijät haluavat kuntoutusta, mutta osallistuvat siihen vähemmän kuin muut työntekijät Vajaakuntoiset työelämässä -tutkimuksen mukaan LEL-alojen työntekijät (maatalous-,metsä-, rakennus- ja satama) kokivat tarvitsevansa enemmän kuntoutusta, mutta osallistuvat siihen vähemmän kuin muiden alojen työntekijät. "Sairaudet myös rajoittivat LEL-miesten työskentelyä selvästi enemmän kuin muilla aloilla työskenteleviä. Sekä LEL-alojen että muiden alojen työntekijöistä vajaalla kolmanneksella oli lääkärin toteama sairaus tai jokin säännöllinen lääkitys", kertoo tutkija Helena R y t k ö n e n Eterasta. Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera on ollut mukana EU:n työvoimatutkimuksen osana toteutettavassa Vajaakuntoiset työelämässä - tutkimusprojektissa. Loppuvuodesta 2003 valmistuneessa erillisessä tutkimuksessa selvitettiin LEL-työntekijöiden vajaakuntoisuutta. Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 31 000 suomalaista, joista LEL-osioon kuului 4 500 16-64-vuotiasta miestyöntekijää. Näistä LEL-työntekijöitä oli kaikkiaan 1 280 henkilöä. Heistä valtaosa, vajaa 80 prosenttia työskenteli rakennusalalla. Vertailuryhmän muodostivat muiden alojen työntekijät. "Tutkittavat LEL-miehet olivat selvästi vanhempia kuin muiden alojen työntekijät. Täten heidän ilmaisemansa selvästi suurempi kuntoutuksen tarve selittyi osittain ikärakenteella. He myös kokivat oman terveytensä heikommaksi kuin muiden alojen työntekijät. Työkyky oli samaa tasoa vertailuryhmän kanssa, vaikkakin sairaudet aiheuttivat selvästi enemmän rajoituksia työntekoon, kuin muilla tutkittavilla", Rytkönen toteaa. Sairaudet koettiin osaksi työstä johtuviksi LEL-työntekijöistä useampi kuin muiden alojen työntekijöistä koki sairauksiensa ja etenkin työtä rajoittavien sairauksiensa osittain johtuvan työstä. Sairauksien vaatimia tuki- ja erityisjärjestelyjä työssä olevilla oli LEL-aloilla vähän ja selvästi vähemmin kuin muilla aloilla. Viimeisten 12 kuukauden aikana kuntoutukseen osallistuminen oli myös vähäisempää LEL-töissä kuin muissa töissä. Rakennus- ja maatalousalalla lähes 8 %, metsäalalla yli 9 % ja satamassa alle 4 % työssä olevista työntekijöistä oli osallistunut viimeisen vuoden aikana jonkinlaiseen kuntoutukseen. Eniten kuntoutustarvetta ilmoittivat rakennusalan työntekijät, joista joka neljäs toivoi kuntoutusta. Satama- ja metsäalan työntekijöistä joka viides ja maatalousalan työntekijöistä vain kymmenesosa ilmoitti tarvitsevansa kuntoutusta. Työn luonne ja puutteellinen työterveyshuolto vaikeuttavat kuntoutukseen hakeutumista Rytkösen mukaan LEL-työntekijöiden vähäisempi kuntoutukseen osallistuminen selittyy osin puutteellisella työterveyshuollolla. "Joka kolmannelta puuttuu edelleen työnantajan järjestämä työterveyshuolto. Näin heidän mahdollisuutensa saada tietoa ja ohjautua kuntoutukseen saattavat olla heikommat kuin muilla. Toisaalta itse LEL-työn ominaispiirteet kuten urakkaluontoisuus, lyhyet työsuhteet vähentävät mahdollisuuksia osallistua kuntoutukseen", Helena Rytkönen arvioi. Halutumpia kuntoutusmuotoja olivat kuntoutusohjelma tai -kurssi. Toiveet olivat myös selvästi yhteydessä pitkäaikaisiin sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivillä kuntoutustoiveet kohdistuivat pääasiassa sairauden tai vamman hoitoon. Sydän- ja verenkiertosairauksia potevat toivoivat taas useimmin kuntoutusohjelmaa tai -kurssia. Sairauksien yhteys kuntoutustoiveisiin näkyi jo varsin nuorilla. Laaja työhyvinvointitoiminta on paras vaihtoehto Työpaikoilla järjestettävää työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen ja sitä kohtaan esitetyt toiveet olivat vähäisiä. Se kertoo, että kuntoutus mielletään edelleen sairauksien tai oireiden hoitamiseksi tai se koetaan lyhytkestoiseksi tai liikuntapainotteiseksi kurssiksi. Rytkösen mielestä laaja-alainen, kaikkia työntekijöitä koskeva työhyvinvointitoiminta on tällä hetkellä paras vaihtoehto ennaltaehkäistä työkyvyn alenemista. Samalla myös voidaan ylläpitää jo vajaakuntoisten työntekijöiden työkykyä. Lisätietoja: Tutkija Helena Rytkönen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, p. 010 553 3319 tai helena.rytkonen@etera.fi Julkaisu: Helena Rytkönen, Juhani Juntunen, Hanna Kaipainen, Veijo Notkola: Vajaakuntoiset työelämässä, Eteran tutkimuksia 1/2003 Tilaukset: Helena Rytkönen, tutkija, Etera puh. 010 553 3319 tai helena.rytkonen@etera.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/01/14/20040114BIT00370/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/01/14/20040114BIT00370/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, joka vakuuttaa kaikkien toimialojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia.

Tilaa