Työhyvinvoinnin puutteet vetävät rakennustyöntekijöitä eläkkeelle

Raskas työ ja hankalat työolosuhteet heikentävät yli 50-vuotiaiden rakennustyöntekijöiden työhyvinvointia. Ennenaikaisia eläkeaikeita lisäsivät voimakkaimmin huono terveydentila ja työkyky sekä puutteet esimiehen tiedottamisessa.

Tutkimuksen kohteena olevista rakennustyöntekijöistä noin 97 prosenttia kärsi työmaan vaihtelevista lämpöolosuhteista eli kylmyydestä, kuumuudesta tai vedosta. Noin 80 prosenttia vastaajista tunsi itsensä työpäivän jälkeen ainakin joskus kohtuuttoman uupuneiksi. Rakennustyöntekijöiden työhyvinvointia heikensivät myös esimerkiksi kiireestä ja organisoinnin puutteesta johtuva kuormittuminen. Työhyvinvoinnin puutteista johtuen ennenaikaiset eläkeaikeet olivat tutkituilla rakennustyöntekijöillä yleisiä.

Tämä käy ilmi Jarno Pölösen Lahden Ammattikorkeakoululle tekemästä tuoreesta opinnäytetyöstä, joka käsittelee yli 50-vuotiaiden rakennustyöntekijöiden työhyvinvointia ja eläkeaikeita . Opinnäytetyössä käytetty empiirinen tutkimusaineisto koostuu Eläkevakuutusyhtiö Eteran vuosina 2006–2010 suorittamista työhyvinvointitutkimuksista. Tutkimusaineiston muodostavat 875 yli 50-vuotiasta rakennustyöntekijää. Tutkimus tukee Eteran tavoitetta vakuutettujen työntekijöiden työkyvyttömyyseläkeriskin pienentämisestä ja työurien pidentämisestä.

Työkyvyn heikkeneminen ja tiedotuksen puutteet lisäsivät eläkesuuntautuneisuutta

Tutkimuksen mukaan terveydentilansa hyväksi kokevat olivat yli 12-kertaisesti työsuuntautuneempia kuin terveydentilansa huonoksi kokevat. Voimakkaimmin eläkesuuntautuneisuutta lisäsi terveydentilan huononeminen ja työkyvyn heikentyminen. Työkykynsä yli viideksi arvioivat ovat noin 5,8-kertaisesti työsuuntautuneempia kuin työkykynsä viideksi tai sen alle arvioivat.

Myös puutteet esimiehen tiedottamisessa lisäsivät eläkesuuntautuneisuutta. Esimiehen tiedottamiseen melko tyytyväiset ovat yli 6-kertaisesti työsuuntautuneempia kuin erittäin tyytymättömät.

Työpäivän jälkeistä uupumusta tuntevien työntekijöiden eläkesuuntautuneisuus oli selvästi lisääntynyt. Myös huonot työmaan lämpöolosuhteet ja liian vähäinen vapaa-aika lisäsivät ennenaikaisia eläkeaikeita.

Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa

Kaikkiin yllämainittuihin tekijöihin voidaan vaikuttaa työhyvinvoinnin keinoin. Työkyvyttömyyseläkeriskiä pystytään pienentämään työntekijöiden fyysistä kuntoa parantamalla, sillä kunnon paraneminen alentaa työkyvyttömyysriskiä ja vähentää työpäivän jälkeistä uupumusta. Työkyvyttömyysriskiä pienentää myös se, että esimies lisää tiedottamista ja työntekijöiden ikääntyminen otetaan huomioon töiden organisoinnissa. Työn organisointia ja johtamista kehittämällä on mahdollista ohjata työntekijät heille ammattitaidon ja työkyvyn perusteella parhaiten soveltuviin työtehtäviin. Näin työpaikalla on mahdollista saavuttaa hyvä tehokkuus ilman liiallisen kiireen tunnetta.

Lisätietoja: Asiakaspäällikkö Jarno Pölönen, p. 040 867 6565 ja sähköposti: etunimi.sukunimi@etera.fi

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera vakuuttaa kaikkien yksityisalojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Se huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien työeläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Etera tukee suomalaista työelämää ja työkaveruutta tarjoamalla palveluja asiakasyrityksille työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä kanavan kaikille suomalaisille kertoa, kuinka mukavia työkavereita heillä on. Eläkkeensaajia Eteralla on yksityissektorilla kolmanneksi eniten, 152 000. Lue lisää osoitteesta etera.fi

Yrityksestä

Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, joka vakuuttaa kaikkien toimialojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia.

Tilaa