Ylilääkäri, professori Juhani Juntunen: Kolmas ikä on uudenlainen elämänvaihe

Muutama vuosisata sitten tämän hetken eläkeikäkeskustelua ei olisi tarvinnut käydä – yli 60-vuotiaina, saati sitten 68-vuotiaita, olisi ollut harvassa. Nyt on toisin, eläkepäivien koittaessa alkaa virkeä kolmas ikä, jota leimaa vapaus ja vauhdin hurma. Kolmanteen ikään ehtineet muuttavat myös yhteiskuntaa.

Väestötieteilijät jakavat ihmisen iän kolmeen vaiheeseen: lapsuus ja nuoruus, työikä eli keski-ikä ja vanhuus, joka on yhtä kuin eläkevuodet. Eliniän pidentyessä ja ihmisten yleisen terveydentilan kohentuessa nykyihmisen elämänkaareen on tullut uusi vaihe, niin sanottu kolmas ikä.

− Kolmas ikä asettuu keski-iän ja vanhuuden väliin. Tämä aika on yleensä aktiivista aikaa, jota leimaavat harrastukset ja muu mieluinen tekeminen, Eteran ylilääkäri, neurologi Juhani Juntunen valistaa.

Juntunen on itse oiva esimerkki kolmatta ikää aloittavasta aktiivista, sillä hän on parhaillaan jäämässä eläkkeelle 68-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle voi nykyisin lähteä joustavasti 63−68-vuotiaana.

Aivoihin kätkeytyy yllätys

Kolmas ikä on tullut ajankohtaiseksi erityisesti siksi, että ihmiset tulevat eläkeikään entistä terveempinä ja toimintakykyisempinä. Myös ikäluokkaan kuuluvia on entistä enemmän ja heillä on edeltäjiinsä verrattuna aivan uusia odotuksia eläkevuosien suhteen.

− Kolmanteen ikään tulevilla on tilastojen mukaan luvassa runsaasti elinvuosia, sillä elinajanodote kasvaa kaiken aikaa. Tällä hetkellä naisten keskimääräinen elinajanodote on 83 vuotta ja miesten 76 vuotta, näin siis hyvinvointiyhteiskunnissa, Juntunen kertoo.

Rajanveto kolmannen iän ja vanhuuden välillä on vaikeaa. Yksilöllinen vaihtelu on suurta, sillä ikääntyminen ja vanheneminen ovat eri asia. Ikääntyminen tarkoittaa vuosien kertymistä, sitä kukaan meistä ei voi estää, mutta vanheneminen merkitsee biologisia muutoksia ja niiden syihin voimme vaikuttaa.

− Korkein saavutettavissa oleva elinikä on lajiominaisuus ja pitkän evoluutiotapahtuman tulosta. On todettu, että aivojen koon kasvu ja intelligenssi ovat yhteydessä pitkään elinikään. Aivoilla on suuri merkitys, mutta geeneissämme oleva DNA määrää lopulta maksimaalisen elinikämme, mikä ei ole historiassa paljonkaan muuttunut, ylilääkäri toteaa.

Juntunen luettelee vanhenemiseen väistämättä liittyviä piirteitä, joita ovat ruumiin kemiallisen koostumuksen muuttuminen, elinjärjestelmissä tapahtuva palautumaton rappeutuminen, ihmisen mukautumiskyvyn heikkeneminen ja kuolleisuuden lisääntyminen.

− Aivot ovat sikäli mielenkiintoinen elin, että vaikka niidenkin ominaisuudet ikääntyessä muuttuvat, muutokset eivät ole pelkästään negatiivisia. Tietysti lyhytkestoinen työmuisti ja aistit heikkenevät ja reaktioviiveet kasvavat, mutta verbaalisten kykyjen vahvuus lisääntyy. Myös ihmisen oppimiskyky säilyy, vaikka yleensä ajatellaan tapahtuvan juuri päinvastoin, Juntunen vakuuttaa.

Aivokapasiteetti vajaakäytössä

Väestön vanheneminen nähdään pelkästään taakkana ja kustannustekijänä, sillä ikääntyessään ihmiset tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa. Ikääntymiseen kuuluu myös se, että sairaudet lisääntyvät elämänkaaremme loppupuolella.

Ikääntymiseen liittyviä hyviä piirteitä sen sijaan ovat kasautuva muistipääoma eli hiljainen tieto. Tärkein ikääntyvien ihmisten ominaisuus verrattuna nuoriin on kuitenkin kyky hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia.

− Lapsella ei ole vielä paljon muistijälkiä ja ajattelu on yksinkertaista. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä monimutkaisemmaksi aivojen rakenne muuttuu ja ihmisen ajattelu monipuolistuu.

− Tätä asiaa ei ole meillä Suomessa ymmärretty.  Kun vanhuuseläkkeelle on määritetty ylärajaksi 68 vuotta, menetämme runsaasti aivokapasiteettia. Yleensäkin ikääntyvät kelpaavat huonosti työelämään, Juntunen painottaa.

Hän ottaa esimerkiksi Aasian maat, joiden kulttuuriin kuuluu vanhempien ihmisten ja kokemuksen kunnioitus. Tästä syystä suuryhtiöiden johdossa toimii henkilöitä, jotka olisi länsimaissa häädetty johtopaikoilta jo ajat sitten.

Esimerkki kannustaa jatkamaan työssä

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta keski-ikäiset työssäkäyvät olisivat tyytyväisempiä elämäänsä ja erityisesti työhönsä? Muutenhan työurien pidentämispyrkimykset tuskin toteutuvat ainakaan vapaaehtoisesti.

− Hyvä johtaja saa työntekijät jaksamaan työssä pidempään. Ei pidä myöskään väheksyä esimerkin voimaa. Jos johtajat lähtevät eläkkeelle jo 60-vuotiaina, miten työntekijöiden voisi odottaa pinnistelevän vielä kahdeksan vuotta pidempään, itse 68-vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyvä Juntunen kysyy.

Aivoja ei pidä ripustaa naulakkoon

Neurologina Juntunen korostaa myös aivojen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja työkykykyvyn ylläpitäjänä.

− Aivoja pitää käyttää, suojata, säästää ja hoitaa. Aivot eivät käytössä kulu. Aivoja pitää suojata kolhuilta, mutta ei elämyksiltä.

Aivoja ei pidä ripustaa naulakkoon kolmanteen ikään tultaessakaan, vaan aktiivinen aivotyö voi hyvin jatkua takana olevan työputken jälkeenkin. Jotta elämänmuutos eläkkeelle siirryttäessä ei muodostuisi liian rajuksi, Juntunen neuvoo aloittamaan henkisen valmistautumisen jo muutama vuosi ennen h-hetkeä.

− Perhe ja ystävät ovat tärkeitä, mutta myös erilaiset vapaaehtoistyöt ja järjestötoiminta tuovat virikkeitä elämään harrastusten lomassa. Uusimpia mahdollisuuksia pysyä aktiivisesti mukana elämänmenossa ovat esimerkiksi sijaismummoksi tai kouluvaariksi ryhtyminen, sehän on vain itsestä kiinni! Monet vanhuuseläkeläisistä myös jatkavat osa-aikaisesti työelämässä. 

Ikääntyvät ihmiset tuottavat, kuluttavat ja ovat usein onnellisia

Kolmanteen ikään ehtineet muuttavat myös yhteiskuntaa. Ikääntyvien kulutustottumukset ovat toiset kuin aiemmilla sukupolvilla ja heidät otetaankin nykyään jo vakavasti markkinoinnin kohderyhmänä. Omaishoitajina ja ”mummolapalveluiden” tuottajina heidän varaansa lasketaan hyvin paljon.

− Kulutuksen ja vapaa-ajan maisema muuttuu kolmannessa iässä, koska vapaa-aika lisääntyy. Tarvitaan uudenlaisia asumisratkaisuja ja kaupunkien keskustojen sekä joukkoliikenteen merkitys kasvaa. Tietysti myös terveydenhoitoa ja kuntoa kohottavien palvelujen kysyntä kasvaa, Juntunen luettelee.

Hän kertoo aina vierastaneensa kronologista iän määritystä ja halusi siksi tutkia, kuinka suuri joukko vanhuusiän alarajan saavuttaneista käy edelleen töissä.

− Tehtävä osoittautui erittäin vaikeaksi, koska mistään ei tähän asiaan tunnu löytyvän vastausta. Eläketurvakeskuksen tilastoista löysin tiedon eläkkeellä olevista henkilöistä ja niistä, jotka eivät ole eläkkeellä. Tilastokeskus seuraa työikäisen väestön työllisyysastetta, mutta siinä se. Tässä olisi hyvä tutkimusaihe vielä käyttämättä.

Kolmatta ikää edustavat ihmiset ovat suvereeneja yhteiskunnan toimijoita, kelpo kuluttajia ja hyviä veronmaksajia. Myös ihmisten onnellisuuden tunteen on todettu lisääntyvän ikävuosien karttuessa.

− Luin juuri erään onnellisuustutkimuksen, jossa vastaajat arvioivat omaa onnellisuuttaan asteikolla 1-10. Tulokset ovat hämmästyttäviä, sillä nuoruusvuosien korkealla oleva onnellisuuskäyrä laskee keski-iässä pohjalukemiin, mutta nousee jälleen vanhuusvuosia kohden. Onnellisimpia ovat yllättäen yli 80-vuotiaat.

Osoitteessa etera.fi on Eteran eläkeseminaarin muita artikkeleita vapaasti käytettävissä

Lisätietoja:

Eteran ylilääkäri, professori Juhani Juntunen, Etera, puh. 010 553 3324 tai 0400 441 330

Viestintäpäällikkö Riitta Heinonen, Etera, puh. 050 553 8409

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera vakuuttaa kaikkien yksityisalojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Se huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Vakuutettuja Eteralla on 212 000. Vuonna 2010 sen vakuutusmaksutulo oli 570 miljoonaa euroa. Eläkkeitä se maksoi 998 miljoonaa euroa 152 000 eläkkeensaajalle. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on 5,5 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi.

Yrityksestä

Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, joka vakuuttaa kaikkien toimialojen työntekijöitä ja yrittäjiä. Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia.

Tilaa