Rinnakkaislääkkeet tuovat paineita lääketeollisuuteen

Julkisen terveydenhuollon säästöpaineet ja tärkeiden patenttien vanheneminen aiheuttaa paineita lääketeollisuudelle. Samalla uusien lääkkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen kuluva aika on pidentynyt. Tiedot käyvät ilmi luottovakuutusyhtiö Euler Hermesin helmikuussa julkistamasta lääketeollisuutta koskevasta analyysistä. Suomessa lääkekorvauskulut kääntyivät vuonna 2010 laskuun viitehintajärjestelmän lääkkeiden hintakilpailun seurauksena, ja rinnakkaislääkkeiden osuus lääkemyynnistä on noin 15 prosenttia.

Teollisuusmaiden hallitukset suosivat rinnakkaislääkkeitä julkisen terveydenhuollon vajeen kattamiseksi. Samalla suurten lääkeyritysten muutamien tärkeimpien tuotteiden patentit vanhenevat. Vuoden 2012 loppuun mennessä on mahdollista aloittaa rinnakkaistuotteiden valmistus sellaisille lääkkeille, jotka tällä hetkellä tuovat 20 prosenttia ”Big Pharman” eli suurten lääkeyhtiöiden liikevaihdosta. Kopiolääkkeiden esiinmarssi voi pahimmillaan viedä 41 prosenttia lääkeyhtiöiden kokonaisliikevaihdosta. Äkillistä liikevaihdon laskua on vaikea korvata uusilla tuotteilla.

”Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus suurten lääkeyritysten kannattavuuteen. Lääkeyritysten on hyödynnettävä yritysostoja ja todennäköisesti laajennettava toimintaansa rinnakkaislääkkeisiin saadakseen lisää liikkumavaraa, kasvattaakseen tuotteiden markkinoita maailmalla ja varmistaakseen innovaatiokykynsä”, sanoo Euler Hermesin pääekonomisti Karine Berger .

Lääkeala selvisi parin vuoden takaisesta talouskriisistä suhteellisen vähin vaurioin, sillä kehittyneiden maiden terveydenhuoltomenot jatkoivat kasvuaan. Maailman kymmenen suurimman lääkeyhtiön tuottavuus säilyi huomattavan hyvänä vuoden 2009 aikana. Vaikka lääkealan liikevoitot ovat pysyneet noin 25 prosentissa viiden viime vuoden ajan, keskipitkällä aikavälillä on nähtävissä neljä uhkatekijää.  

- Rakenteelliset vajeet teollisuusmaiden julkisessa terveydenhuollossa
Kehittyneiden maiden julkiset terveydenhuoltojärjestelmät eivät kestä enää lääkekulujen kasvua. Ranskan, Ison-Britannian ja Saksan vuoden 2004 jälkeen toteuttamat säästötoimenpiteet ovat johtaneet matalampiin korvaustasoihin ja lääkevalmisteiden jättämiseen korvattavuuden ulkopuolelle. Suomessa KELAn korvaamat lääkekulut kääntyivät laskuun viime vuonna, jolloin KELA korvasi lääkekuluja 1 225 miljoonalla eurolla. Summa oli 19 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lääkekorvausmenojen lasku johtui ensisijaisesti viitehintajärjestelmän lääkkeiden hintakilpailusta. [i]

- Lääkkeiden tutkimus- ja kehityssykli on pidentynyt
Kasvavat tutkimus- ja kehitysbudjetit eivät ole lisänneet markkinoille tulevien lääkevalmisteiden määrää vuoden 2004 jälkeen. Tämä johtuu myyntilupien entistä tiukemmista ehdoista. ”Alalle on syntynyt noidankehä. Kun kehityssykli pitenee ja tulee kalliimmaksi, markkinoille tuodaan entistä vähemmän lääkkeitä. Kun lääkkeiden keskihinta laskee, lääkeyhtiöiden on entistä vaikeampi saada tarpeeksi katetta tutkimus- ja kehitystoimintaa varten,” Euler Hermesin sektoritutkimuksen johtaja Yann Lacroix kertoo.

- Lääkeyhtiöiden tärkeimpien lääkkeiden patentit vanhenevat
Suurten lääkeyritysten merkittävimpien lääkevalmisteiden patentit vanhenevat. Tällaiset erittäin tuottavat lääkevalmisteet tuovat liikevaihtoa yli miljardi dollaria.

- Rinnakkaislääkkeiden käyttö kasvaa teollisuusmaissa
Rinnakkaislääkkeiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 17 prosenttiin maailman lääkemarkkinoista vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2008 osuus oli vain 10 prosenttia. Kasvua vauhdittavat myös teollisuusmaiden hallitusten päätökset, jotka edistävät korvauspolitiikalla rinnakkaislääkkeiden käyttöä. Suomessa rinnakkaislääkkeiden markkinan arvioidaan olevan noin 15 prosenttia lääkemyynnin arvosta. Lääkevaihdon piirissä on Suomessa yli 3700 lääkevalmistetta, noin puolet kaikista ihmisille tarkoitetuista lääkevalmisteista. [ii]

Pitkällä aikavälillä ikääntyminen ja kehittyvät maat kasvattavat kysyntää

Lääkkeiden maailmanlaajuinen kysyntä kuitenkin kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana. Pitkällä aikavälillä lääketeollisuutta suosivia trendejä on kaksi. Ensinnäkin teollisuusmaissa ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa ja lääkkeiden tarve kasvaa. Toiseksi lääkkeiden kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa, joskin hitaasti.

Terveydenhoitomenojen osuus bruttokansantuotteesta on kaksinkertaistunut Länsi-Euroopassa ja Japanissa ja kolminkertaistunut Yhdysvalloissa viimeisen 40 vuoden aikana.

 ” Tämä suuntaus kasvattaa lääkkeiden kysyntää ja käyttöä entisestään. Kasvua voidaan pitää jokseenkin kestävänä, sillä yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa yhdeksällä prosenttiyksiköllä seuraavien 30 vuoden aikana. Samalla aikuisten ja ikääntyneiden lääkkeiden ja hoidon tarve kasvaa,” sanoo Euler Hermesin sektorineuvonantaja Marc Livinec . Esimerkiksi Ranskassa arvioidaan yli 60-vuotiaiden kasvavan lääkekysynnän tuovan 2,4–3,2 prosentin vuotuisen markkinakasvun seuraavien 25 vuoden aikana.

Maailman väestöstä 41 prosenttia asuu BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), joiden lääkekysynnän arvioidaan olevan 16 prosenttia maailman lääkemarkkinoista vuonna 2012. Lääkemarkkinat BRIC-maissa kasvavat noin 15 prosenttia vuodessa. Lääkkeiden käyttö on kuitenkin vielä hyvin vähäistä. Esimerkiksi vuonna 2008 lääkekulut BRIC-maissa olivat vain 22 Yhdysvaltain dollaria, mikä on 20 kertaa vähemmän kuin Euroopassa ja 40 kertaa vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2006 maailman lääkemarkkinoista 85 prosenttia oli kehittyneissä teollisuusmaissa, ja vuonna 2012 osuuden ennustetaan olevan 70 prosenttia.

Yrityskaupat ja kustannussäästöt jatkuvat lääkealalla

Suurten lääkeyhtiöiden liikevoitot ovat pienentyneet kahdella prosenttiyksiköllä kymmenen viime vuoden aikana. Paineiden takia yritykset keskittyvät lähinnä kulujen leikkaamiseen ja yritysostoihin.

Neljässä vuodessa maailman kymmenen suurinta lääkeyhtiötä on vähentänyt työvoimaansa 18 prosenttia suhteessa vuoden 2010 työvoimaan. Työpaikkojen vähenemisen odotetaan jatkuvan alalla.

Lääkealan suurimmat toimijat ovat ostaneet bioteknologiayrityksiä tai solmineet yhteistyösopimuksia monipuolistaakseen tuotevalikoimaansa. Suurten lääkeyhtiöiden ostamat tai niiden kanssa yhteistyötä tekevät amerikkalaiset bioteknologiayritykset saivat kuitenkin vain puolet itsenäisten bioteknologiayritysten hankkimista myyntiluvista. Sitä vastoin niiden epäonnistumisaste myyntilupaprosessin kolmannessa vaiheessa on huomattavasti alhaisempi.

Vuonna 2008 lääkealalla tehtiin 140 yritysjärjestelyä ja vuonna 2010 niitä oli 125. Yrityskauppojen keskimääräinen arvo on noussut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana.

Keskittymistrendi näkyy myös siinä, että viiden suurimman rinnakkaislääkevalmistajan osuus maailman rinnakkaislääkkeiden markkinoista on nyt 40 prosenttia. Rinnakkaislääkkeiden valmistajien liikevoitot ovatkin kasvaneet jyrkästi.

Myyntihintojen laskiessa pysyvästi lääkeyhtiöiden suurin haaste on innovoinnin jatkaminen. Lääkeyhtiöiden on kyettävä pikaisesti palauttamaan tutkimus- ja kehitystyön tuottavuus ennalleen. Lisäksi niiden on jatkettava rankkaa kulujen leikkausta ja kasvatettava nopeasti markkinaosuutta. Yritysostot ja toimintojen rationalisointi ovat yhä järkevin keino ”, pääekonomisti Karine Berger toteaa.

Lisätiedot

Maajohtaja Timo Nisumaa, timo.nisumaa@eulerhermes.com , puh. 010 850 8500

Viestintätoimisto Akvamariini Porter Novelli, lotta.lappalainen@akvamariini.fi , (09) 241 0072

www.eulerhermes.fi


[i] Lähde: KELA

[ii] Lähde: Rinnakkaislääketeollisuus ry www.rinnakkaislääkkeet.fi

Euler Hermes on maailman johtava luottovakuutusalan yritys ja yksi suurimmista takaus- ja perintäpalveluja tarjoavista yrityksistä. Euler Hermeksellä on 6 200 työntekijää yli 50 maassa. Konserni tarjoaa kattavan valikoiman palveluja myyntisaatavien turvaamiseksi yritysten välisessä kaupankäynnissä. Konsernin liikevaihto oli 2,15 miljardia euroa vuonna 2010.

Euler Hermeksen globaalin verkoston ansiosta yrityksellä on tutkittua tietoa 40 miljoonan yrityksen luottokelpoisuudesta. Euler Hermes turvaa liiketoimia 700 miljardin euron arvosta vuosittain.


Euler Hermes on osa saksalaista Allianz-konsernia. Euler Hermes on listattuna Pariisin pörssin Euronext-listalla. Standard & Poor’s on vahvistanut Euler Hermes -konsernille ja sen tytäryhtiöille luottoluokituksen AA-.

www.eulerhermes.fi

Tilaa

Liitteet & linkit