• news.cision.com/
  • EY/
  • Terveystoimialalla Suomessa neljä vahvuutta ja kasvumahdollisuutta – nämä sudenkuopat vältettävä

Terveystoimialalla Suomessa neljä vahvuutta ja kasvumahdollisuutta – nämä sudenkuopat vältettävä

Report this content

Terveystoimiala on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Esimerkiksi lääketeollisuuden on kansainvälisesti arvioitu kasvavan vuoden 2015 noin 1 500 miljardista dollarista 2 000 miljardiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Terveystoimiala on merkittävässä murroksessa myös Suomessa. Pelkästään lääke- ja terveysteknologia toimialan arvo viennin arvolla mitattuna Suomessa on lähes 2,8 miljardia euroa. Hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia kuitenkin löytyy. Terveystoimialan asiantuntijana konsulttiyhtiö EY selvitti Finpron toimeksiannosta ja yhdessä alan toimijoiden kanssa, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta Suomi pääsisi osalliseksi alan globaaleista kasvumahdollisuuksista. Kyseessä on ensimmäinen koko toimialan kattava selvitys Suomessa. Sen tuloksia esiteltiin tänään EY:n ja Ilmarisen järjestämässä Fokus-seminaarissa, jonka aiheena oli hyvinvoiva ihminen.

Jokaista suomalaista koskettaa lähitulevaisuudessa kaksi merkittävää terveyssektorin megatrendiä: kasvavat terveydenhuollon kustannukset sekä uusi terveysteknologia ja sen tuomat mahdollisuudet. Nämä maailmanlaajuiset trendit käyvät ilmi muun muassa EY:n The upside of disruption Megatrends shaping 2016 and beyond -raportista.

- Tuhannen taalan kysymys on, miten uusi terveysteknologia voisi ennaltaehkäisevästi edistää ihmisen hyvinvointia ja hillitä tulevaisuudessa entisestään kasvavia kuluja. Toiseksi pitäisi ratkaista, miten Suomessa yhdessä pystyttäisiin hyödyntämään terveystoimialan osaamista globaalilla tasolla ja edistää toimialan sekä sille panoksensa antavien pienten teknologiayritysten kasvua. Tähän asiaan saimme näkyvyyttä EY:n toteuttaman selvityksen myötä, kertoo EY:n Pohjoismaiden terveystoimialan asiantuntijoiden johtoryhmän jäsen, partner Sakari Helminen. 

Neljä vahvuutta ja kasvumahdollisuutta

Konsulttiyhtiö EY:n Finpron Team Finland Healthille vuoden 2016 aikana laatiman selvityksen tavoitteena oli tarjota pohja keskustelulle, jossa arvioidaan, mitä Suomessa pitäisi tehdä vuoteen 2021 mennessä, jotta Suomi saavuttaisi globaalisti tunnetun aseman terveystoimialan innovaatiokeskuksena. Selvityksessä kartoitettiin yli sadan terveystoimialaa edustavan yrityksen ja toimijan näkemyksiä. Sen tuloksena hahmottuivat Suomen terveystoimialan vahvuudet ja tulevaisuuden neljä toisiinsa linkittyvää kasvumahdollisuutta: lääketieteellinen huippututkimus, terveysteknologian ratkaisut ja vahva insinööriosaaminen, terveysdata sekä kliininen tuotekehitysyhteistyö.

EY:n toteuttaman selvityksen mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa korkealle ensinnäkin tietyillä lääketieteellisen huippututkimuksen alueilla, kuten syövän ja neurologisten sairauksien tutkimuksessa. Raportin yhtenä suosituksena oli perustaa kansallinen keskus soveltavaan lääketutkimukseen. Toiseksi projektin loppuraportista selviää, että Suomesta löytyy huippuosaamista myös eritoten terveysteknologian alalta.

- Teknologialla tulee olemaan yhä suurempi merkitys terveydenhuollon alueella tulevaisuudessa, esimerkiksi mobiiliteknologiaa, biosignaali- ja sensoriteknologiaa sekä data-analytiikka ja tekoälyosaamista tullaan hyödyntämään yhä laajemmin ja monipuolisemmin. Tätä kaikkea Suomesta löytyy muun muassa Nokian perintönä. Terveysteknologia-alan kansainvälinen markkina on satojen miljardien eurojen suuruinen. Suomen osuus on tällä hetkellä kuitenkin vain noin 2 miljardia, olkoonkin, että ala on Suomen suurin korkean teknologian vientiala. Kasvua olisi haettavissa esimerkiksi kuluttajaystävällisemmän laitemuotoilun kautta, selvityksestä EY:n päässä vastannut Helminen näkee.

Kolmanneksi selvitys osoittaa, että terveydenhoitoalan terveystietojen digitalisoinnissa Suomea pidetään maailmassa mallimaana. Suomi sijoittui vertailussa ykköseksi: terveydenhoidon tiedoista on digitalisoitu Suomessa 100 prosenttia niin sairaala- kuin poliklinikkapuolellakin. Sen sijaan, jos verrataan vaikka Euroopan suurimpaan maahan Saksaan, sen sairaalapuolen terveystiedoista on digitalisoitu vain 67% ja poliklinikkapuolella 42%.

- Parempien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittäminen vastaamaan merkittävimpiin terveyshaasteisiimme edellyttää kliinisen ja muun terveys- ja hyvinvointidatan aiempaa parempaa hyödyntämistä. Suomen korkealaatuiseen ja kattavaan terveydenhuoltojärjestelmään pohjautuva kansallinen terveystietovarantomme on potentiaalinen kultakaivos terveyttä edistävien innovaatioiden kehittämisessä. Kohdennetuilla kansallisesti koordinoiduilla toimenpiteillä tämä voi houkutella Suomeen merkittäviä tutkimusinvestointeja, sanoo Helminen.

Neljäntenä vahvuusalueena selvityksessä nousi esiin maassamme tehtävä kliininen tuotekehitystyö.

- Suomen terveydenhuoltojärjestelmä sijoittuu laatuvertailussa maailman kärkeen ja meillä on pitkät perinteet terveydenhuollon ja yksityisten yritysten tutkimus- ja kehitysyhteistyössä. Toimintatapojen kansallisen tason harmonisointi ja kynnyksen madaltaminen pk-yrityksille luo mahdollisuuksia sekä hoitoinnovaatioiden nopeammalle käyttöönotolle että suomalaisten innovaatioiden kansainvälistymiselle ja kaupalliselle menestykselle.

Sudenkuoppina epäonnistuminen yhteistyössä ja regulaatiossa

Kansainvälisesti terveystoimialan muutoksen taustalla ovat muun muassa ihmisten ikääntymisestä johtuvien kroonisten sairauksien yleistyminen ja sitä kautta merkittävä taloudellinen kustannuspaine yhteiskunnalle sekä painopisteen siirtyminen sairauksien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi vaatimukset kasvavat potilaiden hoitamisessa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä edellyttää digitaalisten terveydenhuollon palvelujen kasvua. Myös ihmisten kiinnostus ja mahdollisuus hallita ja mitata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan lisääntyy.

- Suomella on tekemämme selvityksen valossa paljon annettavaa esimerkiksi ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, täsmähoitomenetelmiin sekä etähoidon ratkaisuihin, jotka ovat keskeisessä asemassa kroonisten sairauksien kasaaman terveydellisen ja taloudellisen taakan purkamisessa. Raporttia laatiessa kävi myös selväksi, että yliopistot, keskussairaalat ja muut alan toimijat ovat valmiita ylittämään rajoja ja tekemään laajaa yhteistyötä, jotta Suomi saavuttaisi globaalisti tunnetun aseman terveystoimialalla. Myös valtio on vahvasti mukana, mikä on hienoa. Valtion osallistuminen onkin Suomen kokoisessa maassa edellytys menestykselle ja ekosysteemitoimintaympäristön riittävän nopealle syntymiselle alalla, jolta puuttuu selkeä markkinaveturi, Helminen toteaa. 

EY:n Sakari Helminen muistuttaa kuitenkin, että vuosituhannen vaihteessa Suomessa vallitsi terveysalalla vastaavantyyppinen positiivinen momentum, jota ei tuolloin osattu parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää. Nyt 15–20 vuotta myöhemmin käsillä olevassa uudessa aallossa sudenkuopiksi voivat globaalissa kilpailussa muodostua epäonnistuminen ekosysteemiajattelussa tai kansallisesti soteuudistus. Lisäksi Helminen kannustaisi erityisesti teknologiapuolen start up -yrityksiä, diagnostiikkayrityksiä ja laitevalmistajia kiinnittämään huomiota terveystoimialan haastavaan ja muuttuvaan regulaatioon sekä tietosuoja-asioihin.

- Ilman ajantasaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa näkemystä vireillä olevista lainsäädäntöhankkeista, kuten EU:n lääkinnällisten laitteiden ja in vitro -diagnostisten laitteiden asetusehdotuksista, monet hyvät tuotteet voivat törmätä lupa- ja sääntelyviidakkoon. Tällöin lopullisen tuotteen todellista kaupallista potentiaalia ja arvoa ei lopulta pystytä muuttamaan rahaksi, Helminen varoittaa. 

Suomi maailman mittakaavassa pieni, toimialayhteistyö kaiken avain

Helmisen mukaan EY:n Finprolle tekemä selvitys osoittaa, että Suomella on käsissään valtava potentiaali. Tärkeimpänä hän peräänkuuluttaa ekosysteemiajattelua.

- Maailmalla Suomen terveys- ja teknologia-alan monipuolista osaamista ei vielä tunneta. Erilaiset allianssit sekä yhteistyöhankkeet ovat merkittävässä asemassa kansainvälisessä kilpajuoksussa. Suomi on aivan liian pieni maa hajottamaan voimavarojaan niin, että pienet yksiköt tutkivat samaa asiaa eri puolella Suomea ja kilpailevat keskenään muutoinkin jo niukoista resursseista. Tarvitsemme nyt yhteen hiileen puhaltavaa ekosysteemiajattelua. Jos pitäisi selvitystyön perusteella ennustaa, niin uskon lujasti siihen, että Suomi on vahvoilla globaalissa kilpailussa ja tulee kasvattamaan merkittävästi osuuttaan globaalista markkinasta seuraavan kymmenen vuoden sisällä, Helminen sanoo.

Lisätietoja:
Sakari Helminen, partner, EY 040 5454 683, sakari.helminen@fi.ey.com
Katriina Puro, viestintäpäällikkö, EY, 0400 791 537, katriina.puro@fi.ey.com 

Selvitys: Team Finland Healthin Way Forward -projektin Executive Summary täällä

EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija sekä liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.

Tilaa

Multimedia

Multimedia