SuomiAreena 2015, Paneelikeskustelu: Brain Food – ruoka ja oppiminen

Hyvä ruoka ja tehokas oppiminen ovat unelmapari. Laadukas ruoka edistää keskittymiskykyä, parantaa muistia ja edistää oppimistuloksia. Tällä hetkellä ruuasta keskustellaan ehkä enemmän kuin koskaan – erikoisruokavaliot, ruokamuodit ja erilaiset ruokatottumukset puhuttavat sekä kodeissa että kouluissa. Miten erottaa ruokamielipiteet aidosta tiedosta? Millä perustein lasten ateriakokonaisuus syntyy? Entä kenen tulisi päättää siitä, mitä kouluissa ja päiväkodeissa ruokatunneilla on tarjolla?  

Panelistit:

·         Jaana Korhola, Fazer Food Services Oy:n toimitusjohtaja

·         Aila Paloniemi, keskustan kansanedustaja vuodesta 2003, koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja on työskennellyt pitkään myös toimittajana, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja 2006-2011

·         Johanna Mäkelä, Helsingin yliopiston ensimmäinen ruokakulttuurin professori.

·         Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija

·         Tommi Laitio, Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen johtaja

·         Moderaattori: Ulrika Romantschuk, Fazer-konsernin viestintä- ja brändijohtaja

YHTEENVETO

Suomalaisen ruokakulttuurin murros

Suomalainen ruokakulttuuri on panelistien mukaan murroksessa, erityisesti sen sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Ruuan yhteisöllisyyden ja kiireettömyyden lisäämisen merkitys korostuu samalla, kun perheiden yhteisten ruokahetkien määrä vähenee. Luodakseen myös positiivisempaa ja nautinnollisempaa suhdetta ruokailuun vanhempien tulisi antaa lapsilleen aikaa ja kokemus yhteisten aterioiden tärkeydestä.

Perhe ei kuitenkaan ole ainoa sosiaalisen aterioinnin yksikkö. Professori Johanna Mäkelän mukaan on tärkeä pystyä esittelemään lapsille ja nuorille syömisen sosiaalisuutta erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Siinä missä perheiden ruokailu olisi kansanedustaja Aila Paloniemen mielestä rauhallinen ja kiireetön yhteishetki, kouluruokailussa elämyksellisyys ja kokemuksellisuus olisivat jopa toivottavia.

Kouluruokailun kasvatukselliset mahdollisuudet

Fazer Food Servicesin toimitusjohtajan Jaana Korholan mukaan suomalainen kouluruoka on maailmalla kiinnostava ilmiö, mutta suomalaiset eivät innostu sen ainutlaatuisuudesta. Koulujen ruokatauot tulisi liittää tiiviimmin osaksi koulujen kasvatustehtävää. Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen johtajan Tommi Laition mukaan ruoka kiinnostaa lapsia ja nuoria; Helsingin nuorisotyössä nuoret toivovat erityisesti kokkauskursseja ja kotitalous on säilyttänyt suosionsa valinnaisten tuntien kärkipaikoilla.

Lapsille ja nuorille tulisi tarjota kouluruokailuun lisää elämyksellisyyttä ja kasvatuksellisuutta ja samalla kasvattaa lasten kiinnostusta ruokaan ja ruokailuun. Panelistien mukaan nuorten omaa toimijuutta ja osallistumista ei voida aliarvioida, mutta erityisesti pedagogisten menetelmien avulla ruokailu voidaan luontevasti kytkeä osaksi oppimista. Nuorten osallistaminen kouluruokailuihin esimerkiksi mahdollistamalla hygieniapassin hankkiminen ja TET-viikon suorittaminen oman koulun ruokalassa, on toiminut Jaana Korholan mukaan valtavan hyvin kouluissa, joissa näin tehdään.

Terveellinen ruokavalio

Erilaisten dieettien määrän kasvaessa suomalaisten suhtautuminen ruokaan muodostuu yhä enemmän kieltojen kuin mahdollisuuksien kautta. Yhä harvempi suomalaisista syö kasviksia ja hedelmiä. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan meidän tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä kannattaa syödä, kuin siihen mitä ei kannata syödä. Ruokailuun liittyvät hyvät fiilikset ovat tärkeitä ja suhtautuminen terveelliseen ruokavalioon syntyy parhaiten positiivisen kautta. Tärkeää on kuitenkin lasten ja nuortenkin kohdalla muistaa, että mikä tahansa kiinnostus ravintoon ja ruokavalioihin synnyttää poikkeuksetta terveellisempiä ruokailutottumuksia. Mitä enemmän ymmärrämme, sitä varmemmin haluamme toimia ymmärryksemme mukaisesti.

Kouluruuan merkitys

Suomalainen kouluruoka on yksi varhaisimmista sosiaalisista innovaatioista ja on edelleen yksi suomalaisen hyvinvointivaltion käyntikorteista. Kouluruokailua pitää kuitenkin pystyä uudistamaan ja nykyaikaistamaan ilman että sen alkuperäinen innovaatio häviää. Aila Paloniemen mukaan on edelleen liian paljon lapsia, joille kouluruoka on ainoa lämmin ateria. Onkin tärkeää, että säästöjen hakemisen sijasta suomalaiskuntien päättäjät pyrkivät takaamaan laadukkaan ruuan ruokaympyrän toteutumisen kouluaterioissa.

Laadukas ja koululaisia inspiroiva kouluruoka ei kuitenkaan välttämättä toteudu vain taloudellisia resursseja lisäämällä. Esimerkiksi koululaisten suosikkiruokia Tommi Laition mukaan ovat edelleen pinaattiohukaiset ja ohrapuuro. Kuntien tulisikin parantaa esimerkiksi kouluruokailukilpailutuksen edellytyksiä, avata laatuperusteita palveluntarjoajille eikä keskittyä pelkästään aterioiden halpuuteen.

Muutosta ilmassa

Jatkossa kouluruokailun merkitystä ja siihen liitettävien mielikuvien ja sisältöjen kiinnostavuutta voidaan parantaa erilaisilla toimenpiteillä. Kouluruokailun kilpailutusedellytyksiä kunnissa tulee kehittää. Kilpailutusten laadullisesti parempiin tuloksiin voidaan päästä vain, jos kuntapäättäjät kasvattavat palveluntarjoajien tietämystä päätösten laadusta ja sitä kautta mahdollistavat sisällöllisesti mielekkäämpiä ja koulujen kasvatustehtäviin soveltuvampia palveluratkaisuja. Kuntien pitää kehittää omaa hankinta- ja kilpailutusosaamistaan, Aila Paloniemen mukaan jopa hankintalakia tulisi kehittää. On myös huomattava, että suomalainen kouluruoka ei ole ilmainen, vaan maksuton. Suomessa voitaisiin luopua ilmaisen kouluruuan mielikuvan ylläpitämisestä ja korostaa kouluruuan olevan verovarojen mahdollistama etuoikeus, joka on monelle lapselle päivän tärkein ateria.

Ruuan ja ruokailun yhteisöllistäminen ja tarinallistaminen – sekä suomalaisesta että globaalista näkökulmasta – on tärkeää. Tommi Laitio esimerkiksi kertoi olevansa inspiroitunut toimittaja Michael Pollanin ”ruokasäännöistä”, joista kuka tahansa voi luoda itselleen sopivat.

Positiivisuus, ilo ja hauskuus nousevat ratkaisevaan rooliin, kun suomalaiset uudistavat suhdettaan ruokaan.

Yrityksestä

Fazer-konserni Fazer on kansainvälinen perheyritys, joka tarjoaa leipomo-, makeis- ja keksi- ja viljatuotteita, kasvipohjaisia aterioita, maidottomia tuotteita, mukaan otettavaa ruokaa ja juomia sekä ruokailu- ja kahvilapalveluita. Fazerin missiona on Ruokaa, jolla on merkitys. Fazerilla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä noin 40 maahan. Fazerin menestys on sen perustamisesta lähtien vuonna 1891 perustunut parhaaseen tuotteiden ja palvelun laatuun, rakastettuihin brändeihin, osaaviin ihmisiin ja vastuulliseen toimintatapaan. Fazer-konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 1,6 miljardia euroa ja yrityksessä työskentelee lähes 15 000 henkeä. Fazer noudattaa liiketoiminnassaan eettisiä periaatteita, jotka pohjautuvat yrityksen arvoihin ja YK Global Compactin periaatteisiin. Kun haluatte hyvää

Yhteyshenkilöt

Tilaa