Suurvahingot käyvät yhä kalliimmiksi/Allt högre kostnader för storskador

Viime vuonna sattuneesta 162 suurvahingosta maksettiin vakuutuskorvauksia kaikkiaan noin 122 miljoonalla eurolla. Korvausmäärien kasvu on merkittävä, sillä vuonna 2009 maksettiin 221 suurvahingosta korvauksia vajaat 107 miljoonaa euroa.

Suurvahinkoja aiheutui erityisesti laiterikoista, sähköpaloista ja tulitöistä. Tuhopoltoiksi tunnistettiin 22 suurpaloa.  

Varsinkin suurpaloista aiheutuvat korvaukset ovat kasvaneet. Suurvahingoista, eli yli 200 000 euron vahingoista, peräti 141 kappaletta oli viime vuonna suurpaloja. Niistä maksettiin korvauksia 111 miljoonalla eurolla.

Suuri osa tunnistamattomia suurpaloja

"Suurpaloissa palonsyytä ei löydetty yli 70 tapauksessa. Vaikka poliisin ja pelastusviranomaisen vahinkopaikalla tekemä tutkinta on aiemmasta tehostunut, edelleen liian moni palonsyy jää tuntemattomaksi", kertoo johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta.

Myönteistä kehitystä tutkinnassa edustaa Meron mukaan se, että uudessa pelastuslaissa poliisilla on suurpalojen tutkintavelvoite, mitä aiemmassa laissa ei ollut.

Suurvahinkoihin ja -paloihin voi parhaiten varautua omatoimisesti.

"Sähköpaloja voi torjua määräaikaistarkastusten ja sähkölaitteiden huollon lisäksi lämpökuvaamalla. Lämpökuvauksella löydetään niin sanotut löysät liitokset, jotka kuumentuessaan saattavat aiheuttaa tulipalon", Mero toteaa.

Kun tulityöt tehdään vakuutusyhtiön suojeluohjeen mukaisesti, pienennetään merkittävästi tulitöihin liittyvää paloriskiä.

Merkittävistäkin vuosittaisista vaihteluista huolimatta suurvahinkotrendi on ollut 2000-luvulla kasvava niin kappale- kuin korvausmäärissä.

__________________________________________

Allt högre kostnader för storskador

För de 162 storskador som inträffade år i fjol betalade försäkringsbolagen ca 122 miljoner euro i ersättningar. Det betyder att ersättningsbeloppet har stigit avsevärt. År 2009 uppgick ersättningarna för 221 storskador till knappt 107 miljoner euro .

Storskadorna orsakades främst av trasiga apparater, elbränder och heta arbeten. Av storbränderna visade sig 22 ha varit anlagda.

Särskilt ersättningarna för storbränder har ökat. Av alla fjolårets storskador, det vill säga skador till ett belopp över 200 000 euro, var 141 storbränder och försäkringsersättningarna för dem uppgick till 111 miljoner euro.

Brandorsaken okänd vid många storbränder

"För 70 av storbränderna kunde orsaken inte fastställas. Trots att polisens och räddningsmyndighetens utredningar på skadeplatsen nu görs på ett effektivare sätt förblir brandorsaken fortfarande okänd i alltför många fall", säger ledande specialist Petri Mero på Finansbranschens Centralförbund. 

Vad utredningarna beträffar innebär den nya räddningslagen enligt Mero en positiv utveckling eftersom den ålägger polisen att utreda storbränder, vilket den tidigare lagen inte gjorde.

Bäst är att i förebyggande syfte bereda sig för storskador och storbränder.

"Elbränder kan förutom genom regelbundna kontroller och service förebyggas också med termografi. Med en värmekamera går det att lokalisera s.k. glapp i anslutningarna, som vid överhettning kan orsaka eldsvåda", säger Mero. 

Vid heta arbeten minskar brandrisken betydligt när arbetet utförs enligt säkerhetsföreskrifter från ett försäkringsbolag. 

Även om förekomsten av storskador i hög grad har varierat från år till år har trenden på 2000-talet varit ökande både i fråga om antalet storskador och ersättningsbelopp.

Lisätiedot/ytterligare uppgifter:

Johtava asiantuntija/Ledande specialist  Petri Mero, puh/tel. 020 793 4232

Viestintäpäällikkö/Kommunikationschef Joona Vuorenpää, puh/tel. 020 793 4275

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 460 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Avainsanat:

Tilaa