Fingrid on kehittänyt viljelysmaata säästävän peltopylväsmallin

Sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa vastaava Fingrid Oyj on kehittänyt uuden pelloilla käytettävän voimajohtopylväsmallin, jonka suunnittelussa on pyritty minimoimaan maanviljelylle aiheutuvat haitat ja parantamaan työturvallisuutta. Uusi peltopylväs helpottaa maan muokkaamista ja viljelyä.

- Uskomme, että maanomistajat ottavat uuden peltopylväsmallin hyvin vastaan. Onhan idea viljelyspinta-alaa vähän vievästä pylväästä saatu suoraan maanomistajilta maatalousmessuilta, joilla olemme olleet mukana jo useana kesänä. Farmarin tärkein merkitys meille onkin saada palautetta maanomistajilta, joiden mailla voimajohtomme kulkevat, kertoo Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela Porissa tänään peltopylvään julkistustapahtumassa.

Pylväsmalli esitellään ensimmäisen kerran maanomistajille Porin Farmari -tapahtumassa esittein ja kuvin. Pylvääseen voi myös tutustua pienoismallin avulla Fingridin näyttelyosastolla Farmarissa 1.-3.7.2011.  

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on kansainvälisesti edelläkävijä muotoilun ja teknisten rakenteiden yhdistäjänä. Yhtiö on aikaisemmin kehittänyt niin sanottuja maisemapylväitä ja peltopylväs jatkaa tätä ennakkoluulotonta kehitystyötä.

Pylväsmallin tuotekehitys käynnistyi pari vuotta sitten yhteistyössä muotoilutoimisto Muotohiomo Oy:n kanssa. Tavoitteena oli kehittää uudenlainen yhdistelmäpylväs 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin voimajohdoille.

Pylväs on korkeudeltaan samaa luokkaa kuin perinteinen 400 kilovoltin pylväs, jossa yläorsi nousee 31 - 35 metrin korkeuteen. Peltopylvään huomattavin ero perinteisiin pylvästyyppeihin nähden on harusten eli tukivaijereiden puuttuminen. Peltopylvään lähellä voi työskennellä koneilla vapaammin kuin perinteisten harustettujen pylväiden läheisyydessä. Monet maatalouskoneet mahtuvat kulkemaan voimalinjan pituussuunnassa 7 metrin ja poikkisuunnassa 14 metrin aukosta.

Pylvään jalustoja ympäröivät suojarakenteet estävät mahdolliset törmäykset jalustaan. Näin maata voidaan muokata aivan pylväiden lähituntumasta. Harusten poistumisen myötä vähenevät merkittävästi myös niiden ympäristöön liittyneet rikkakasviongelmat.

Pylvään perustuksena on kahdesta toisiinsa liitettävästä kappaleesta koostuva betonielementti. Kumpikin osa painaa kolme tonnia. Nelijalkainen pylväs ankkuroidaan maahan 24 tonnin perustuksilla. Erillisiä betonivalutöitä ei tarvita, vaan koko perustaminen on elementtirakentamiseen verrattavaa.

- Pylväsmalli on meille kalliimpi kuin perinteinen tyyppi, mutta vähentyvät haitat maanviljelylle ovat merkittävä parannus.  Arvioimme, että pitkällä aikavälillä myös törmäysvahingot vähenevät, Kuusela kertoo pylvään suunnittelun taustoista.

Osin käytössä Porin ja
Kristiinankaupungin välillä
 
Peltopylväitä käytetään ensisijaisesti uusien voimajohtojen rakentamiseen. Myös vanhoille johdoille niitä voidaan pystyttää johdon tai sen pylvään uusimisen yhteydessä.

Peltopylvästä käytetään Porin Ulvilan ja Kristiinankaupungin Kristinestad sähköasemien välisellä 400 kilovoltin voimajohdolla. Suurin osa uudesta voimajohtoreitistä toteutetaan kuitenkin perinteisillä rakenteilla, koska johto-osuuden maasto on pääosin metsää.

Vuonna 2014 valmistuva, 115 kilometrin pituinen voimajohto korvaa alueen teknisesti ikääntyneen voimansiirtoverkon. Länsi-Suomen alueella on lisäksi varauduttava sähkön siirtotarpeiden merkittävään kasvuun. Sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti muun muassa Vaasan, Kristiinankaupungin ja Seinäjoen alueella. Hankkeella saavutetaan myös merkittäviä säästöjä häviösähkön pienentyessä.

Porin ja Kristiinankaupungin välinen voimajohto on osa kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa, jossa varaudutaan liittämään uutta sähköntuotantoa - tuulivoimaa ja ydinvoimaa - kantaverkkoon. Fingridin vuosittaiset investointikustannukset ovatkin nousseet merkittävästi ollen tänä vuonna jopa yli 260 miljoonaa euroa.

- Fingridin investointiohjelman tarkoituksena on rakentaa yhteensä noin 3000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Uusista siirtoyhteyksistä noin 90 prosenttia rakennetaan kuitenkin vanhoille johtokaduille tai niiden rinnalle. Tällä pyritään vähentämään maanomistajille aiheutuvaa haittaa, painottaa Kuusela.

- Kaiken kaikkiaan tiivis rakentamistahti vaatii meiltä aktiivista vuoropuhelua maanomistajien kanssa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Siksi muun muassa osallistumme Farmari-tapahtumiin, joissa kerromme alueen ajankohtaisista hankkeista. Satakunnassa on Ulvila - Kristinestadin voimajohdon lisäksi muun muassa parhaillaan käynnistymässä Olkiluoto 4:n ydinvoimalaitoshankkeeseen liittyvien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointi. Työssä tarkastellaan voimajohtoreittejä Olkiluodosta Raumalle ja sieltä edelleen Ulvilaan, Forssaan ja Lietoon, Kuusela sanoo.

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333

Kuvamateriaalia: www.fingrid.fi

 

 

Tilaa