FINNVERAN VÄLITILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-30.6.2002 SEKÄ JULKISUUS- JA YMPÄ-RISTÖPOLITIIKKA

Tiedotusvälineille FINNVERAN VäLITILINPääTöSTIEDOTE 1.1.-30.6.2002 SEKä JULKISUUS- JA YMPäRISTöPOLITIIKKA Oheisena Finnvera Oyj:n välitilinpäätöstiedote 1.1.-30.6.2002. Osavuosituloksen tiedotustilaisuudessa Tampereella Finnveran toimitusjohtaja Markku Mäkinen käsitteli myös Finnveran julkisuus- ja ympäristöpolitiikkaa. Aihe on kansalaisjärjestöjen Suomen Vientiluottokampanjan aloitteesta herättänyt viime kuukausina laajaa julkista keskustelua, valitettavasti osin harhaanjohtavien väittämien pohjalta. Yhteenveto toimitusjohtaja Mäkisen esityksestä on oheisena. Ystävällisin terveisin FINNVERA OYJ Tiedotus Eila Alajoki Viestintäpäällikkö Finnveran välitilinpäätös 1.1.-30.6.2002 FINNVERAN VASTUUKANTA KASVOI 4,6 MILJARDIIN EUROON Finnvera Oyj:n vastuukanta oli katsauskauden päättyessä 4 594,4 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana oli 4 411,5 miljoonaa euroa. Vastuukannasta kotimaisen rahoituksen osuus oli 2 097,1 miljoonaa euroa ja ulkomaisen riskinoton osuus 2 497,3 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä Finnveralla oli 26 400 asiakasta. Katsauskauden aikana rahoitetuissa kotimaisissa hankkeissa arvioidaan syntyvän noin 5 700 uutta työpaikkaa. Finnvera Oyj myönsi yritystoimintaan kotimaassa riskirahoitusta yhteensä 470,1 miljoonaa euroa, josta lainoja 201,0 miljoonaa (197,4), takauksia 231,1 miljoonaa euroa (188,4) ja takuita 38,0 miljoonan euroa (41,4). Takausten ja takuiden osuus myönnetystä rahoituksesta oli katsauskauden päättyessä 57 prosenttia myönnetystä kotimaan rahoituksesta (54). Katsauskaudella rahoitusta haettiin pääasiassa pk-yritysten investointien ja käyttöpääoman sekä yritysjärjestelyjen rahoittamiseen. Finnveran asiakkaiden määrä väheni lievästi vuoden alkupuoliskolla. Katsauskauden päättyessä asiakkaita oli 26 400, kun niitä edellisvuoden vastaavana ajankohtana oli 27 200. Asiakasmäärän laskuun vaikutti lainansa takaisin maksaneiden pienasiakkaiden suuri määrä. Finnvera sai katsauskauden aikana runsaat 2 000 uutta asiakasta. Niistä toimintansa aloittavia uusia yrityksiä oli yli puolet. Syyskuussa vuonna 2001 käyttöönotetun, uuden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen tarkoitetun yrittäjälainan kysyntä on ollut vilkasta. Katsauskaudella lainoja myönnettiin yhteensä 11,6 miljoonaa euroa. Odotettavissa olevien sukupolvenvaihdosten vuoksi yrittäjälainan kysynnän odotetaan kasvavan edelleen. Alueellisia korkotukilainoja, joihin sisältyy myös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea, myönnettiin 63,7 miljoonaa euroa vuoden alkupuoliskolla. Alueellisesti Finnveran rahoituksen kysyntä oli alueen yritysmäärään suhteutettuna vilkkainta Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ulkomaiseen riskinottoon liittyviä vientitakuuhakemuksia Finnvera sai katsauskaudella 134 (162), yhteisarvoltaan 2 026,2 miljoonaa euroa (2 351,0). Vientitakuita Finnvera myönsi katsauskauden aikana yhteensä 538,8 miljoonaa euroa eli runsaan kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna (879,5). Syynä on maailmantalouden kehitys sekä yksittäisten vientitakuuhankkeiden koko ja niiden toteutumisen ajoittuminen. Keski- ja Itä-Euroopan osuus myönnetyistä takuista oli 44 prosenttia eli 235,3 miljoonaa euroa ja Latinalaisen Amerikan 24 prosenttia eli 131,9 miljoonaa euroa. Pk-yritysten vientiin liittyvien takuiden määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen katsauskauteen verrattuna joidenkin suurten yksittäisten kauppojen johdosta. Pk-yrityksille takuita myönnettiin 14,8 miljoonaa euroa (7,9). Takuita tuli voimaan 531,5 miljoonaa euroa, mikä on neljännestä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana (427,1). Tietoliikennetoimialan osuus myönnetyistä takuista oli 69 prosenttia (51). Lisäksi vientihankkeisiin liittyviä vastatakuutarjouksia annettiin 35,7 miljoonaa euroa, mistä tuli voimaan 2,3 miljoonaa euroa. Yhtiön taloudellinen kehitys Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 7,3 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava voitto oli 17,1 miljoonaa euroa, joten tulos laski 9,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos oli 11,8 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta oli 3,8 miljoonaa euroa. Tuloksen lasku johtuu odotettua alhaisemmasta korkotasosta ja valuuttatoiminnan nettotuottojen laskusta 9,2 miljoonalla eurolla. Nettotuottojen muutos aiheutui US-dollarin kurssin voimakkaasta laskusta vuoden toisella neljänneksellä. Finnvera Oyj:lle tuleva valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Suoraan asiakkaille ohjattu, lainakorkojen alentamiseen tarkoitettu korkotuki oli 7,8 miljoonaa euroa (7,0). Muu korkotuki oli 3,1 miljoonaa euroa. Kokonaiskorkotuki väheni edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,6 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä Finnvera Oyj:n koko luottokanta oli 1 213,6 miljoonaa euroa. Takauskanta 30.6.2002 oli 566,4 miljoonaa euroa. Lisäksi erityistakauksiin kuuluvia ympäristötakauksia oli katsauskauden lopussa 4,5 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin luottokanta oli 1 182,2 miljoonaa euroa ja takauskanta 444,1 miljoonaa euroa. Katsauskaudella takausten määrä on kasvanut selvästi eniten. Vientitakuulain tarkoittama Finnvera Oyj:n kirjanpidollinen vastuu 30.6.2002 oli 2 217,5 miljoonaa euroa (1 836,4). Vientitakuiden, erityistakuiden ja -takausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli katsauskauden päättyessä 2 814,4 miljoonaa euroa (2 785,8). Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkioita 17,5 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 5,0 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 2,7 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä palkkiotuotot olivat 26,5 miljoonaa euroa. Takuu- ja takauskannan kasvusta johtuen palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 9,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuu- ja erityistakaustuotteiden vastuukannan hoitamisesta Finnvera Oyj:n Valtiontakuurahastolta saama hallinnointipalkkio 0,4 miljoonaa euroa (1.1. - 30.6.2001; 0,6 miljoonaa euroa). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos osoittaa ylijäämää 3,6 miljoonaa euroa. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot katsauskaudella olivat 11,8 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 5,6 miljoonaa euroa. Tappioihin sisältyy 0,6 miljoonan euron kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys. Luotto- ja takaustappiot 1.1. - 30.6.2001 olivat 9,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 4,5 miljoonaa euroa ja kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys oli 1,7 miljoonaa euroa. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta maksettiin korvauksia 4,5 miljoonaa euroa. Tappiota vähensi vientitakuuvarauksen purkaminen 3,8 miljoonalla eurolla, joten tappiot tuloslaskelmassa olivat 0,7 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavana aikana korvauksia maksettiin 0,7 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehtiin 5,7 miljoonan euroa vientitakuuvarauksen lisäys. Vakavaraisuus ja varainhankinta Konsernin omat varat olivat katsauskauden päättyessä 281,9 miljoonaa euroa ja vakavaraisuus kauden tulos mukaan lukien 14,4 prosenttia (15,3). Finnvera Oyj nosti alkuvuodesta Euroopan investointipankilta 50 miljoonan euron lainan ja Kreditanstalt für Wiederaufbaun myöntämät yhteensä 200 miljoonan euron lainat. Vuoden 2000 joukkovelkakirjalainasta laskettiin vielä liikkeeseen 50 miljoonaa euroa. Rahoitusta hoidettiin myös lyhytaikaisilla yritystodistuksilla, joita oli 30.6.2002 yhteensä 31,9 miljoonaa euroa. Lainojen pääoma käytetään pk-yrityksille myönnettäviin luottoihin. Tulevaisuuden näkymät Hitaan talouskasvun aikana myös pk-yritysten tilanne alkaa heikentyä, mistä on jo merkkejä riskiluokitusten lievänä heikkenemisenä useimmilla toimialoilla vuoden alkupuoliskolla. Pk-yritysten kannattavuus ja vakavaraisuus ovat kuitenkin kohentuneet viime vuosina merkittävästi, joten niillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet kestää kasvun hidastumista. Rahoituksen kysynnän arvioidaan suuntautuvan nykyistä enemmän käyttöpääoma-rahoitukseen ja erilaisiin yritysjärjestelyihin. Yritysjärjestelyistä lisääntyvät eniten yritysten sukupolvenvaihdokset. Maailmantalouden hidastunut kasvu ja epävarmuus tulevan kehityksen suunnasta ovat johtaneet kansainvälisten sijoitusvirtojen vähenemiseen ja lykänneet investointeja. Tämä näkyy myös Suomessa heikentyneinä vientinäkyminä ja vähentää vientitakuiden kysyntää. Finnveralle tarjottavat ulkomaiset riskit ovat aiempaa vaikeammin hallittavissa. Suomessa ja OECD:n teollisuusmaissa olevien riskien kattamiseen kohdistuu entistä enemmän kysyntää. Ulkomaisen riskinoton takuukysynnän odotetaan edelleen painottuvan vahvasti tietoliikennetoimialalle. Toimialan maantieteellisten riskikeskittymien odotetaan kuitenkin pienenevän kysynnän suuntautuessa pääosin Aasian ulkopuolelle. Mikäli telakkateollisuus onnistuu saamaan uusia tilauksia, tulevat myös telakkatoimialan ja alusrahoituksen takuuvastuut kasvamaan. Latinalaisen Amerikan osuuden takuuvastuista odotetaan kasvavan. Myös Venäjälle suuntautuvan viennin takuukysyntä on voimakkaassa kasvussa, ja takuiden kappalemäärillä mitaten Venäjän odotetaan olevan aktiivisin yksittäinen vientitakuumarkkina. Lisätiedot Toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226 Talousjohtaja Aarno Järvinen, puh. 020 460 7224 Finnvera Oyj:n osavuosikatsaus kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteesta www.finnvera.fi. Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, joka kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä tarjoamalla rahoituspalveluja. Finnvera on kokonaan Suomen valtion omistama. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). FINNVERAN YMPÄRISTÖ- JA JULKISUUSPOLITIIKKA Finnveran toiminnan lähtökohtana on Finnveran asema markkinoita täydentävänä, valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä, jolla on kolme elinkeinopoliittista tehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen, yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen sekä valtion aluepoliittisten toimenpiteiden edistäminen. Kestävän kehityksen periaate on perustana Finnveran liiketoimintastrategialle se kaikilla tehtäväalueilla. Kotimaan rahoitustoiminnassa ympäristövaikutusten arviointi sisältyy hankkeiden kokonaisriskiarviointiin. Lisäksi Finnvera pyrkii ympäristölainoja ja -takauksia tarjoamalla omalta osaltaan rohkaisemaan suomalaisia pk-yrityksiä ympäristöinvestointien tekemiseen. Vientitakuutoimintaa ohjaavat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö Lähtökohtana Finnveran vientitakuutoiminnan ympäristöpolitiikassa on yhtiön toiminta Suomen virallisena vientitakuulaitoksena, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Suomen taloutta hyödyttävää vientiä ja kansainvälistymistä. Finnveran on pystyttävä tarjoamaan suomalaisille viejille ja viennin rahoittajille kansainvälisesti kilpailukykyiset vientitakuuehdot. Tästä syystä yhtiö noudattaa ympäristöpolitiikassaan samoja käytäntöjä kuin vientitakuulaitokset Suomen viennin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Finnvera osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötahoista merkittävin on OECD:n kauppakomitean alainen vientiluottotyöryhmä, jonka tavoitteena on estää kilpailua julkisesti tuetuilla vientiluottoehdoilla sekä edistää takuutoiminnan terveitä periaatteita. Näihin periaatteisiin sisältyy myös yhteisten ympäristöperiaatteiden luominen, jatkuva kehittäminen ja noudattaminen. Yhteisistä suuntaviivoista sopiminen on tärkeää, jotta minkään vientitakuutoimintaa harjoittavan laitoksen tai heidän asiakkaansa toiminta ei vaarantuisi. Finnveran edustaja toimii tällä hetkellä sekä vientiluotto- että vientitakuuryhmän puheenjohtajistossa. Kesällä 2001 voimaan tulleessa uudessa vientitakuulaissa edellytetään, että Finnvera ottaa huomioon takaamiensa hankkeiden ympäristövaikutukset osana hankkeen kokonaisriskin arviointia. Lain perusteluissa Finnvera velvoitetaan kiinnittämään asiakasyritystensä huomiota OECD:n monikansallisille yhtiölle antamiin, vastuullista toimintaa koskeviin suosituksiin. Lisäksi Finnvera edellyttää riskiharkinnassaan OECD:n kesällä 2001 hyväksymän julkilausuman mukaisesti, että köyhimpiin, ylivelkaantuneihin maihin (HIPC) suuntautuvien vientihankkeiden tulee edistää maan taloudellista tai sosiaalista kehitystä. Ympäristövaikutuksien arviointi - osa vientitakuuhankkeen kokonaisriskin arviointia Finnveran vientitakuutoiminnan ympäristöperiaatteet ja hankkeiden ympäristöluokittelumenetelmä hyväksyttiin syksyllä 2000. Vientitakuuhankkeiden ympäristöluokittelu, joka tehdään hankkeen kokonaisriskiarvioinnin yhteydessä, on ollut käytössä vuoden 2001 alusta. Vuoden 2002 alussa Finnvera otti käyttöön erityisen ympäristölomakkeen luokituksessa tarvittavien tietojen saamiseksi. Mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään kaikista sellaisista vientitakuuhankkeista, joihin liittyvän luoton takaisinmaksuaika on kaksi vuotta tai enemmän. Finnveran ympäristöarvioinnissa otetaan huomioon paikallisen ympäristölainsäädännön kansainvälisten säädösten, muun muassa Maailmanpankin asettamat vaatimukset. Ympäristöluokitus määrittää ympäristöarvioinnin laajuuden Vientihankkeet luokitellaan kolmeen ympäristöluokkaan. Luokassa A hankkeella voidaan katsoa olevan merkittäviä potentiaalisia ympäristövaikutuksia, kohtalaisia luokassa B ja vähäisiä luokassa C. Ympäristöluokkiin A ja B kuuluvista hankkeista edellytetään päätösesityksen yhteydessä kuvausta hankkeen potentiaalisista ympäristövaikutuksista. Vientihankkeesta vastaava taho - projektiyhtiön omistaja, hankkeen päätoimittaja tai viejä - vastaa ympäristöselvitysten teettämisestä. Vientitakuun hakija vastaa tietojen toimittamisesta Finnveraan. Ympäristöluokkaan A kuuluvassa hankkeessa on kyse huomattavasta teollisen tuotannon laajentamisesta tai infrastruktuurihankkeesta, jolla on merkittäviä potentiaalisia vaikutuksia päästömääriin, luonnonvarojen käyttöön tai sosiaalisiin olosuhteisiin. Perusteeksi riittää myös hankkeen sijainti suojelullisesti tärkeällä alueella. Tällaiset hankkeet ovat tyypillisiä energia-, kaivos- ja metsäteollisuudessa ja hankkeilta edellytetään kansainvälisten standardien mukaista ympäristövaikutusten arviointia, johon sisältyy myös paikallisten sidosryhmien kuuleminen. Ympäristöluokkaan B kuuluvassa hankkeessa on kyse ympäristön kannalta herkällä/riskialttiilla toimialalla toteutettavasta, mittakaavaltaan pienehköstä hankkeesta, esimerkiksi tuotannon laajentamisesta. Hankkeesta tarvitaan vientitakuun hakijan toimittamat ympäristöselvitykset. Tarvittaessa pyydetään lisäselvityksiä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Ympäristöluokkaan C kuuluvalla hankkeella katsotaan olevan hyvin vähän, jos lainkaan ympäristövaikutuksia. Tällaisia hankkeita ovat yksittäiset kone-, laite-, varaosa- ja kuljetusvälinetoimitukset. Erillistä ympäristövaikutusten arviointia ei edellytetä, mutta vientitakuun myöntämisen ehtona voi tapauskohtaisesti olla lisäselvitysten toimittaminen. Julkisuuspolitiikan perustana Finnveraa koskeva lainsäädäntö ja kansainväliset säännökset Finnveraa koskevia julkisuussäännöksiä sisältyy sekä vuonna 2001 voimaan tulleeseen vientitakuulakiin (422/2001) että valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettuun lakiin (443/1998). Valtion erityisrahoitusyhtiönä Finnvera noudattaa luottolaitoksiin verrattavaa salassapitovelvollisuutta. Ns. pankkisalaisuuden periaatteen mukaisesti mitään tietoja, joiden perusteella asiakas voidaan yksilöidä, ei anneta julkisuuteen ilman asiakkaan lupaa. Vientitakuutoimintaa ohjaavat periaatteet, kuten Finnveran ympäristöpolitiikka, ympäristöluokitteluperiaatteet samoin kuin maapolitiikka kuuluvat julkisuuslain mukaisen julkisuuden piiriin. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä "Vientitakuutoiminnan ympäristöarvioinnin julkisuudesta" jätti mietintönsä helmikuussa 2002. Työryhmä ehdotti, että A-hankkeiden osalta yva-raportista laaditaan yhteenveto, joka julkistetaan takuunsaajan suostumuksella kauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Mietintöön jätettiin kolme eriävää mielipidettä. Finnvera haluaa toimia OECD:n linjausten mukaisesti. Vientitakuuhankkeiden ympäristöarvioiden julkisuuden käsittely on kesken ja odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Suomen luonnonsuojeluliiton valitukseen. Valitus koskee Finnveran kieltäytymistä antaa Suomen Vientiluottokampanjalle tietoja, jotka Finnveran käsityksen mukaan ovat pankkisalaisuuden alaisia. OECD:n 24 jäsenmaata hyväksyi marraskuussa 2001 periaatteen, jonka mukaan jäsenmaat julkistavat jälkikäteen, vähintään kerran vuodessa, tietoja ympäristöluokkiin A ja B kuuluvista hankkeista. Finnvera kannattaa mahdollisimman suurta avoimuutta vientitakuiden ympäristöasioissa. OECD:n linjausten mukaisesti Finnvera pyrkii saamaan viejiltä ja takuunottajilta suostumuksen ympäristövaikutuksia koskevien tietojen julkistamiseen uusia takuuhakemuksia käsiteltäessä. Lisätiedot Liiketoimintajohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 Apulaisjohtaja Pekka Karkovirta, puh. 020 460 7270 Ympäristöasiantuntija Satu Tuomi, puh. 020 460 7367 ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/08/28/20020828BIT00070/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/08/28/20020828BIT00070/wkr0002.pdf

Tilaa