KOTIMAASSA RAHOITUKSEN KYSYNTÄ VILKASTA, VIENTITAKUUTOIMINNASSA HIEMAN HILJAISEMPAA

LEHDISTÖTIEDOTE 1 (5) Julkaistavissa 27.8.2004 klo 10 Finnveran välitilinpäätös 1.1.-30.6.2004 KOTIMAASSA RAHOITUKSEN KYSYNTÄ VILKASTA, VIENTITAKUUTOIMINNASSA HIEMAN HILJAISEMPAA Finnvera Oyj myönsi yritystoimintaan kotimaassa riskirahoitusta yhteensä 525,8 miljoonaa euroa (447,3) eli 18 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuita myönnettiin yhteensä 1 072,9 miljoonaa euroa eli noin kaksi kolmannesta edellisvuoden määrästä. Katsauskauden päättyessä Finnveralla oli 26 000 asiakasta. Alkuvuoden aikana rahoitetuissa kotimaisissa hankkeissa arvioidaan syntyvän noin 6 600 uutta työpaikkaa. Kotimaan rahoituksen voimakkaaseen kasvuun vaikutti pk-yritysten investointien lisääntyminen. Myös yritysjärjestelyt muodostavat keskeisen osan Finnveran rahoitus- hankkeista ja rahoituksen kysynnästä. Finnveran rahoituksen kysynnän kotimaassa arvioidaan pysyvän voimakkaana. On todennäköistä, että yhtiön rahoituksen nykyiset myöntämisvaltuudet pk-yrityksille eivät riitä kattamaan loppuvuoden kysyntää. Kotimaan rahoituksessa takausten ja takuiden osuus kasvoi ollen 57 prosenttia myönnetystä määrästä. Muun muassa omistaja- ja sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen käytettävää yrittäjälainaa myönnettiin 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Finnveran rahoituksella myötävaikutettiin yhteensä 1,32 miljardin euron hankkeiden toteutumiseen. Uusia asiakkaita yhtiö sai edellisvuotta enemmän yhteensä 2 434 (2 161). Uusista asiakkaista 66 prosenttia oli toimintaansa aloittavia yrityksiä. Kaikkiaan Finnveran asiakkaiden määrä kasvoi vuoden alkupuoliskolla. Katsauskauden päättyessä asiakkaita oli 26 000 (25 700). Ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuita myönnettiin kaksi kolmannesta edellisvuoden määrästä, 1 072,9 miljoonaa euroa (1 732,9). Finnveran vientitakuuvolyymin kehitys on riippuvainen suurista yksittäisistä vientikaupoista ja siitä, miten ne rahoitetaan. Kaupalliset rahoittajat ovat aktivoituneet viennin rahoitusjärjestelyissä. Finnveran tehtävänä on viennin rahoituksen markkinapuutteiden kattaminen. Markkinaehtoisten rahoittajien hoitaessa rahoituksessa aiempaa suuremman osuuden Finnveran vientitakuiden kysyntä laskee. Finnvera Oyj:n vastuukanta oli katsauskauden päättyessä 6,0 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana oli 5,7 miljardia euroa. Vastuukannasta kotimaisten luottojen ja takausten osuus oli 2,1 miljardia euroa ja vienti- ja erityistakuiden osuus 3,9 miljardia euroa. Tukialueille puolet kotimaan rahoituksesta Aluepoliittisille tukialueille rahoitusta myönnettiin yhteensä 255,7 miljoonaa euroa (215,5), joka on 49 prosenttia koko myönnetystä rahoituksesta (48). Kehitysalueille myönnetystä rahoituksesta oli aluepoliittisia korkotukilainoja 76,2 miljoonaa euroa. Katsauskaudella Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemia lainoja välitettiin tavoitealueille 1 ja 2 yhteensä 61,9 miljoonaa euroa (60,7). Euroopan investointirahaston tukemia kasvutakauksia myönnettiin 54,0 miljoonaa euroa (39,6). Finnveran rahoitus kasvoi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna voimakkaimmin Varsinais-Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Suhteutettuna alueiden yrityskantaan Finnveran osuus maakuntien yritysrahoituksesta on suurimmillaan Kainuussa, Satakunnassa ja Lapissa. Teollisuudelle myönnettiin katsauskaudella rahoitusta 342,4 miljoonaa euroa (274,5), joka on 65 prosenttia myönnetystä rahoituksesta (61). Euromääräisesti suurinta kasvu oli metalli- ja elektroniikkateollisuudessa. Eniten takuita voimaan Venäjälle, Brasiliaan ja Kiinaan Finnvera sai ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia alkuvuoden aikana kaikkiaan 137 kappaletta (156), yhteisarvoltaan 1 513,1 miljoonaa euroa (1 443,0). Takuita myönnettiin 106 kappaletta (135), yhteensä 1 072,9 miljoonaa euroa eli noin kaksi kolmannesta edellisvuoden määrästä (1 732,9). Euromääräisessä suuruusjärjestyksessä takuita myönnettiin eniten Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Kanadaan ja Brasiliaan suuntautuviin vientihankkeisiin. Takuita tuli voimaan alkuvuonna 414,0 miljoonaa euroa, mikä on viidennes vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana (518,1). Vastuumäärältään eniten takuita tuli voimaan Venäjälle, Brasiliaan ja Kiinaan. Citibank International plc ja ING Bank N.V. ovat järjestäneet Venäjän kolmanneksi suurimmalle matkapuhelinoperaattorille OJSC MegaFonille (MegaFon) kolme vientitakuin katettua luottoa, joiden yhteenlaskettu määrä on 279,7 miljoonaa US-dollaria. Vientiluotot on toteutettu kolmena eri luottojärjestelynä, joihin Finnveran lisäksi osallistuivat Ruotsin ja Saksan vientitakuulaitokset. Finnveran takaaman luoton määrä on 135,0 miljoonaa US-dollaria. Finnvera on tämän rahoitusjärjestelyn suurin yksittäinen riskinottaja. MegaFonilla oli maaliskuun 2004 lopussa noin 7,7 miljoonaa matkapuhelintilaajaa. Helmikuussa 2004 Finnvera ja ABN Amro Bank N.V. allekirjoittivat 130 miljoonan US-dollarin takuusopimuksen, jonka avulla rahoitetaan Nokian verkkovientiä brasilialaiselle TNL PCS:lle. Finnveran takaama luotto on osa aiemmin toteutettua, yhteensä 1,4 miljardin US-dollarin rahoitusjärjestelyä. TNL PCS kuuluu Telemar-konsortioon, joka on Brasilian suurimpia puhelinoperaattoreita. Yhtiöllä on noin 20 miljoonaa asiakasta. Yhtiön taloudellinen kehitys Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 19,4 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava tulos oli 11,1 miljoonaa euroa, joten kasvua edellisen vuoden vastaavaan tulokseen oli 8,3 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos oli 21,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 4,2 miljoonaa euroa. Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkioita 16,4 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 6,9 miljoonaa euroa, lainojen ja takausten toimitusmaksuja 3,1 miljoonaa euroa sekä muita palkkiotuottoja 1,1 miljoonaa euroa. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tuotot laskivat 7,7 miljoonaa euroa, mikä oli seurausta vientitakuupalkkioihin vuoden 2003 alussa tuloutetusta yksittäisestä suuresta luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta. Vastaavia ennenaikaisia takaisinmaksuja ei ole vuoden 2004 aikana ollut. Finnvera Oyj:lle tuleva valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli edellisen vuoden tasolla yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot 1.1. - 30.6.2004 olivat 9,5 miljoonaa euroa, josta valtion korvausosuus oli 4,1 miljoonaa euroa. Luotto- ja takaustappiot 1.1. - 30.6.2003 olivat 10,2 miljoonaa euroa, josta valtion korvausosuus oli 5,0 miljoonaa euroa. Katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kertynyt takaisinperintä oli 0,4 miljoonaa euroa maksettuja korvauksia suurempi. Edellisen vuoden vastaavana aikana vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat 1,5 miljoonaa euroa. Suomen Vientiluotto Oy:n osakkeiden hankintaan liittyen Finnveran osakepääomaa korotettiin 8,4 miljoonaa euroa, jonka valtio merkitsi kokonaan. Nimellisarvon ja hankintahinnan erotus 8,1 miljoonaa euroa kirjattiin ylikurssirahastoon. Osakepääoma 30.6.2004 oli 196,6 miljoonaa euroa ja ylikurssirahasto 51,0 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 301,2 miljoonaa euroa. Takauskanta 30.6.2004 oli 755,4 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin luottokanta oli 1 250,1 miljoonaa euroa ja takauskanta 660,7 miljoonaa euroa. Katsauskaudella takausten määrä on kasvanut selvästi luottokantaa enemmän. Vientitakuulain tarkoittama Finnvera Oyj:n kirjanpidollinen vastuu 30.6.2004 oli 2 623,8 miljoonaa euroa (2 662,9). Vientitakuiden, erityistakuiden ja -takausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli katsauskauden päättyessä 3 899,2 miljoonaa euroa (3825,4). Konsernin tilikauden tuloskehitys Alkuvuonna konsernin tulos oli ennakoitua parempi. Kotimaan rahoitustoiminnassa rahoituksen kysyntä on ollut voimakasta, minkä vuoksi tilikauden loppuosan tuloskehitys jatkunee myönteisenä. Epävarmuutta aiheuttaa vientitakuukysynnän vaikea ennakoitavuus. Alkuvuoden luottotappiokehitys on ollut hyvin maltillinen. Konsernirakenteen muutokset Alueellisen pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyen Finnvera myi huhtikuussa 2004 kaikki omistamansa osakeyhtiömuotoiset alueelliset pääomarahastot 100 prosenttisesti omistamalleen Veraventure Oy:lle. Valtioneuvosto päätti omistusjärjestelystä, jossa Suomen Vientiluotto Oy siirrettiin valtion suorasta omistuksesta Finnvera Oyj:n tytäryhtiöksi. Siirto toteutettiin toukokuussa siten, että Finnvera Oyj:n osakepääomaa korotettiin antamalla valtion merkittäväksi yhtiön uusia osakkeita siten, että valtio maksoi osakkeiden koko merkintähinnan luovuttamalla Finnveralle apporttiomaisuutena Suomen Vientiluotto Oy:n kaikki osakkeet. Muutosten jälkeen konserniin kuului 30.6.2004 kuusi tytäryhtiötä, yksi toimitilapalveluyritys ja 7 omistusyhteysyritystä. Vakavaraisuus ja varainhankinta Konsernin omat varat olivat 384,5 miljoonaa euroa ja vakavaraisuus kauden tulos mukaan lukien 17 (14,8) prosenttia. Finnvera Oyj nosti alkuvuonna Euroopan investointipankilta 50 miljoonan euron lainan. Tulevaisuuden näkymät Talouskehitys Maailmantalouden vahva kasvu jatkuu erityisesti Aasian vetämänä. Talouskasvu myös Suomen tärkeimmissä vientimaissa on hiljalleen alkanut elpyä. Suomessa investointien määrä kasvaa pitkän hiljaiselon jälkeen vientiyritysten toimintaympäristön parantuessa ja sen heijastuessa myös pk-sektoriin. Selviä indikaattoreita euron kurssikehityksen suunnasta ei ole. Öljyn kallistuminen jarruttaa maailmantalouden kasvua. Pk-yritykset investoivat Suurten vientiteollisuusyritysten tilauskantojen viimeaikainen vahvistuminen vaikuttaa välittömästi siihen verkostoituneen pk- teollisuuden kehitysnäkymiin sekä kannattavuuteen. Myös kotimarkkinakysynnän jatkuminen vahvana turvaa edelleen pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Luottotappioiden määrä pysyy edelleen varsin kohtuullisella tasolla. Pk-yritysten rahoituksen kysynnän kohdistuminen tuotannollisten investointien rahoitukseen kasvaa edelleen. Finnveran rahoituksen kysyntää edistävät myös kilpailutilanteen muutoksista sekä yritysten kansainvälistymisestä johtuvat yritysjärjestelyt sekä erityisesti pk-yritysten sukupolvenvaihdokset, joiden turvaaminen kaikilla alueilla liittyy yrittäjyyspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Rahoituksen kysynnän lisääntyessä luotto- ja takauskanta kasvaa edelleen suhteellisen voimakkaasti. Vientihankkeiden koot ja riskipitoisuus kasvavat Vientinäkymät ovat parantuneet, joskin useilla tärkeillä pääomatavaraviennin toimialoilla hintakilpailu on kiristynyt huomattavasti. Näin ollen viennin kasvava tavaravolyymi ei kasvata vientiyritysten liikevaihtolukuja ja kannattavuutta kasvavan volyymin suhteessa. Aasian, Venäjän, Turkin ja Argentiinan talouskriisien väistyttyä kaupalliset rahoittajat ovat Finnveran havaintojen mukaan vähitellen palaamassa viennin rahoituksen. Lisäksi eurooppalaiset ja amerikkalaiset pankit joutuvat hakemaan liiketoiminnalleen kasvua viennin rahoituksesta yritysluottokysynnän ollessa melko vaimeaa niiden kotimarkkinoilla. Koska Finnveran tehtävänä on kattaa viennin rahoituksen markkinapuutteita, markkinoiden hoitaessa rahoituksen Finnveraa ei tarvita. Finnveran takuita edellytetään kuitenkin jatkossakin poikkeuksellisen suurissa tai riskipitoisissa kaupoissa, mikä johtaa väistämättä riskikeskittymiin. Takuukysyntään vaikuttaa alentavasti myös se, että pääomatavaratuotteita valmistava teollisuus on siirtänyt ja siirtää tuotantoaan pois Suomesta halvemman kustannustason maihin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226 tai 040-706 7321 Talousjohtaja Aarno Järvinen, puh. 020 460 7224 Finnvera Oyj:n osavuosikatsaus kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteesta www.finnvera.fi. Videotallenne sekä kaksi yrityshaastattelua ovat katseltavissa osoitteessa www.finnvera.fi klo12 Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vientitakuin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/08/27/20040827BIT00040/wkr0001.pdf

Tilaa

Liitteet & linkit