Fortumin Anne Brunila Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa: Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen tiekartan

Lehdistötiedote                                                                 
7.10.2009                                                                

Fortumin Anne Brunila Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa:                        
Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen tiekartan                                  

"Syksyn aikana kiihtynyttä ydinvoima- ja energiakeskustelua on monesti leimannut
tarkoitushakuisuus," sanoi Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen 
johtaja Anne Brunila tänään Energiakolmion Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa.   
Hän peräänkuulutti pitkäjänteisen tiekartan määrittelyä energia-alalle, jotta   
keskustelua voitaisiin käydä ja lopulta myös päätöksiä tehdä mahdollisimman     
realistisilla perusteilla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun energiapolitiikka 
on ennakoivaa ja luo edellytykset markkinaehtoiselle kehitykselle. Erilaisiin   
kansallisiin tukimuotoihin nojaava energiamarkkinoiden kehittäminen ei ole      
kestävällä pohjalla.                                                            

Päätökset tehdään tuleviksi vuosikymmeniksi - Suomi ei ole suljettu             
sähkömarkkina                                                                   

Energia-alalla tänään tehtävät päätökset vaikuttavat useiden vuosikymmenten     
ajan. Siksi katseet on suunnattava pidemmälle kuin vuoteen 2020, joka           
tämänhetkisessä keskustelussa on virstanpylväs. Seuraavan kymmenen vuoden sijaan
energia-alan tiekartan tulisi ulottua 2030-luvulle, jolloin merkittävä osa      
kotimaista sähköntuotantokapasiteettia tulee käyttöikänsä päähän ja
pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat muuttuneet pohjoiseurooppalaisiksi. 

Markkinoilla sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan sekä sähkömarkkinoiden
toimivuuden perusteella. Pohjoismaisilla ja eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla  
tapahtuu seuraavilla vuosikymmenillä merkittäviä muutoksia, joilla on vaikutusta
myös sähkön hintaan ja toimitusvarmuuteen. Tärkeimpiä näistä ovat               
eurooppalaisten sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle, uusi kapasiteetti ja
lisääntyvät siirtoyhteydet markkinoiden sisällä ja niiden välillä.              

Eri tuotantomuotojen kilpailukyky analysoitava realistisesti                    

Julkisessa keskustelussa lupaa rakentaa uusi ydinvoimalaitosyksikkö on verrattu 
lupaan painaa rahaa. Vertaus perustuu oletukseen, että sähkön markkinahinta     
nousee oleellisesti vuoteen 2020 mennessä samalla kun arviot ydinvoiman         
tuotantokustannusten tasosta perustuvat vanhojen ydinvoimaloiden                
investointikustannuksiin. Käsitykset ovat nopeasti muuttumassa ja uusimmat      
arviot ydinvoimaloiden investointikustannuksista ovat tuntuvasti aiempaa        
korkeampia. Todellisiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös              
infrastruktuurin rakentamistarpeet ja ydinjätteiden loppusijoitusratkaisu.      

Käsitykset uusiutuvien energiantuotantomuotojen kustannuksista ja niiden       
vaatimien tukijärjestelmien vaikutuksista kansantalouteen ja sähkön hintaan
ovat myös joutuneet uudelleen arvioitaviksi useissa EU-maissa.
Kustannustehokkaat ratkaisut, jotka eivät vääristä kilpailua markkinoilla,
edellyttävät tukijärjestelmien harmonisointia EU:ssa. Voimayhtiöt eivät voi
perustaa investointejaan toiveajatteluun tai epätäydelliseen tietoon - hyvä
lähtökohta olisi, että kaikkien uusiutuvien energiantuotantomuotojen
tukiratkaisut ovat tiedossa ja vertailukelpoisia. 

Suomeen mahdollisesti rakennettava uusi ydinvoimakapasiteetti valmistuu         
aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella, ja sen tuotanto kilpailee yhdentyvillä    
pohjoiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla kaikkien muiden sähkön tuottajien ja  
tuotantomuotojen kanssa. Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen, vähintään        
2030-luvulle ulottuvan tiekartan, joka huomioi Suomen osana eurooppalaista      
energiamarkkinoiden kehitystä, eri tuotantomuotojen markkinaehtoisen            
kehittämisen ja poliittisen toimintaympäristön, joka ohjaa investoinnit         
yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta edullisimpiin tuotantomuotoihin.     


Fortum Oyj                                                                      
Konserniviestintä                                                               


Lisätietoja:                                                                    

Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja Anne Brunila, 
puh. 010 45 20 973

Yrityksestä

Fortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 8 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Sähköntuotannostamme 62 % on CO2-päästötöntä. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli 3,6 miljardia euroa. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. www.fortum.com/fi

Tilaa