Fortumin osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2016: Toiminnallisesti hyvä neljännes, matalat sähkön hinnat painoivat tulosta edelleen

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2016 20. HEINÄKUUTA 2016 KLO 9.00 EEST

Huhti−kesäkuu 2016, jatkuvat toiminnot
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 122 (143) miljoonaa euroa, -15 %
• Liikevoitto oli 67 (144) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -54 (1) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,13) euroa, jossa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -0,05 (0,00) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 4,98 euroa osakkeelta
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä -5 (229) miljoonaa euroa
• Fortum allekirjoitti sopimuksen Ekokem Oy:n ostamisesta

Tammi−kesäkuu 2016, jatkuvat toiminnot
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 397 (486) miljoonaa euroa, -18 %
• Liikevoitto oli 437 (494) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 40 (8) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,43 (0,46) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 0,03 (0,01) euroa. Tammi-kesäkuussa 2015 osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 5,38 euroa osakkeelta
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 370 (745) miljoonaa euroa
• Fortumin monivuotinen investointiohjelma Venäjällä valmistui
• Uusi liiketoimintarakenne ja johtoryhmä 1.4.2016 alkaen
• Fortum osti puolalaisen sähkön ja kaasun myyntiyhtiön Grupa DUON

Yhteenveto näkymistä
• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2016 tukkumyynnistä on suojattu noin 75 % hintaan noin 29 euroa/MWh ja vuodeksi 2017 on suojattu noin 45 % hintaan noin 27 euroa/MWh
• Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, pyritään saavuttamaan vuosien 2017–2018 aikana. Euromääräinen tulostaso voi vaihdella valuuttakurssimuutoksista johtuen

* Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

“Liiketoimintaympäristömme on edelleen haastava, mutta joitain myönteisiä kehitysmerkkejä oli nähtävissä vuoden toisen neljänneksen aikana. Neljänneksen lopun hyödykemarkkinoita leimasi volatiliteetti, joka osittain selittyy Britannian EU-äänestyksen tuloksella.  

Toiminnallisesti neljännes oli odotustemme mukainen. Laitostemme käyttöasteet olivat hyvät ja meneillään olevat hankkeet etenivät suunnitellusti. Vertailukelpoinen liikevoitto jäi toisella neljänneksellä hieman vertailukaudesta pääosin matalampien saavutettujen sähkönhintojen ja vähäisemmän vesivoimantuotannon vuoksi.

Olemme ottaneet tärkeitä askeleita strategiamme toteutuksessa. Neljänneksen kohokohta oli Ekokemin ostosta sopiminen. Ekokem on Pohjoismaiden johtava kiertotalousyhtiö, joka on erikoistunut materiaalien ja jätteen kierrätykseen, jätteen hyödyntämiseen energiantuotannossa, loppusijoitusratkaisuihin, maaperänkunnostukseen sekä ympäristörakentamisen palveluihin. Ekokemin liiketoiminta on materiaalien kierrätyksen ja luonnonvarojen säästämisen ytimessä, mikä on yksi tärkeimmistä globaaleista megatrendeistä. Yritysosto sopii erinomaisesti Fortumin liiketoimintoihin. Se hajauttaa tulovirtaamme linkittyen samalla vahvasti perinteiseen ydinosaamiseemme – energiajärjestelmään. Fortum sai heinäkuussa vaadittavat kilpailuviranomaishyväksynnät ja odotamme saavamme kaupan päätökseen kolmannen neljänneksen aikana.  

Toisella neljänneksellä saimme päätökseen puolalaisen sähkön ja kaasun myyntiyhtiö DUONin hankinnan osana strategiaamme kasvaa sähkön myynnissä ja siihen liittyvissä asiakasratkaisuissa. DUON tarjoaa meille hyvän kasvualustan Puolan laajalle ja nopeasti kehittyvälle energiamarkkinalle. DUONin integrointi osaksi City Solutions -divisioonaa on meneillään.

Olemme nyt määritelleet aurinkovoiman investointiohjelman laajuuden Intiassa ja suunnitelman mukaisesti olemme allokoineet 200-400 miljoonaa euroa käytettäväksi Intian aurinkovoimaportfolioomme. Olosuhteiltaan se on yksi suotuisimmista maista aurinkovoiman tuotannolle ja Intian valtio tukee voimakkaasti toimialan kehitystä.   

Ruotsissa keskeiset poliittiset puolueet saivat kesäkuussa aikaan energiapoliittisen sopimuksen. Päätöksistä kaksi oli erityisen tärkeitä Fortumille. Ensiksi, ydinvoiman kapasiteettivero päätettiin poistaa asteittain kahden vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen. Toiseksi, vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin laskea neljän vuoden aikana nykyisestä 2,8 %:sta 0,5 %:iin vuodesta 2017 alkaen. Hyvin toimiva pohjoismainen energiamarkkina edellyttää tasavertaista kohtelua energian eri tuotantomuodoille ja nämä päätökset olivat hyvät ensiaskeleet siihen suuntaan.

Uskomme energiasektorin muutosvauhdin kiihtyvän tulevaisuudessa. Ekokem on tärkeä askel jakeluverkkojen myyntitulojen uudelleensijoittamisessa, ja työ jatkuu. Samalla kun laskemme nykyisten toimintojemme kustannustasoa ja parannamme tuottavuutta, etsimme uusia kasvumahdollisuuksia – sekä orgaanisia että yritysostoja.”

Fortumin uusi visio, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet

Fortum julkaisi helmikuussa uuden vision, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet. Tavoitteena on kasvaa ja toimia jatkuvasti kannattavasti. Strategian painopistealueita ovat puhdas energia, asiakkaat ja omistaja-arvon luominen.

Sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) uusi pitkän aikavälin taloudellinen tavoite on vähintään 10 %. Toinen taloudellinen tavoite, vertailukelpoisen nettovelan suhde käyttökatteeseen, on ennallaan, noin 2,5. Myös yhtiön osinkopolitiikka säilyy ennallaan.

Fortumin strategian neljä kulmakiveä ovat: (1) parannamme tuottavuutta ja uudistamme toimialan rakenteita; (2) tarjoamme kaupungeille kestäviä ratkaisuja; (3) kasvamme aurinko- ja tuulivoimassa sekä (4) luomme uusia energialiiketoimintoja.

Uusi liiketoimintarakenne

Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.4.2016 alkaen. Muutoksella mahdollistetaan yhtiön uuden vision ja strategian toteutus. Fortum muodostuu kolmesta liiketoimintadivisioonasta, jotka ovat Generation, City Solutions ja Russia. Lisäksi perustettiin kaksi kehitysyksikköä, jotka keskittyvät uuden liiketoiminnan luomiseen: (1) M&A and Solar & Wind Development ja (2) Technology and New Ventures.

Muutokset Fortumin taloudelliseen raportointiin ovat toistaiseksi vähäisiä, ja yhtiö raportoi jatkossakin toimintansa neljässä segmentissä. Vuoden 2016 toisesta neljänneksestä lähtien raportoitavat segmentit ovat Generation (pääosin entinen Power and Technology), City Solutions (pääosin entinen Heat, Electricity Sales and Solutions), Russia sekä Muut, jonka alla raportoidaan uudet kehitysyksiköt M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot. Uudelleenorganisoinnin seurauksena osa liiketoiminnoista raportoidaan jatkossa eri segmentissä kuin aiemmin. Muutoksen taloudellinen vaikutus on pieni, joten vuoden 2015 vertailutietoja ei muuteta takautuvasti. Uuden rakenteen mukaiset segmenttitiedot vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen osalta julkaistaan Fortumin englanninkielisellä internetsivustolla sijoittajaosion kohdassa Interim Reports.

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitetään lopetettuina toimintoina vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
 

Liikevoitto segmenteittäin
 

Huhti–kesäkuu 2016

Vuoden 2016 huhti-kesäkuussa konsernin liikevaihto oli 768 (794) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui lähinnä vertailukautta matalammista tuotantomääristä ja matalammasta ruplan kurssista. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 122 (143) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli 67 (144) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat -54 (1) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät; myyntivoitot, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 38 (22) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 18 (14) miljoonaa euroa, TGC-1:n 18 (16) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 1 (-7) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n tuloksesta perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 tammi-maaliskuun osavuosikatsauksiin (liite 14).

Tammi–kesäkuu 2016

Konsernin liikevaihto laski tammi-kesäkuussa ja oli 1 757 (1 834) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 397 (486) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 437 (494) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikutti yhteensä 40 (8) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät; myyntivoitot, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus tuloksesta oli tammi-kesäkuussa 105 (80) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 32 (21) miljoonaa euroa, TGC-1:n 27 (28) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 45 (31) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n tuloksesta perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -91 (-81) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 2 (-11) miljoonaa euroa ja tammi-kesäkuussa 2015 Fortum Värmeltä saadun 26 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta.

Tulos ennen veroja oli 451 (493) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 62 (80) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 13,9 % (16,2 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, oli 18,7 % (19,4 %) (liite 10).

Jatkuvien toimintojen kauden tulos oli 389 (413) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,43 (0,46) euroa, josta 0,03 (0,01) liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. (Koko Fortumin osakekohtainen tulos vuoden 2015 tammi-kesäkuussa, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 5,38 euroa.)

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-kesäkuussa 2016 jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta laski 375 miljoonalla eurolla ja oli 370 (745) miljoonaa euroa. Muutos tuli pääosin vertailukautta korkeammista tuloveroista, 163 miljoonaa euroa, ja matalammista toteutuneista valuuttakurssieroista, 75 miljoonaa euroa. Kesäkuussa Fortum maksoi meneillään olevaan verokiistaan liittyen 127 miljoonaa euroa tuloveroja Ruotsissa. Verotuspäätöksen valitusprosessi on meneillään ja lainopillisten lausuntojen perusteella varausta ei ole tehty ja veromaksu on kirjattu saataviin (liite 22). Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 128 miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta tammi-kesäkuussa 2015 lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 899 miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 35 miljoonalla eurolla 244 (209) miljoonaan euroon. Fortumin investointien rahavirta kasvoi 710 miljoonalla eurolla ja oli -641 (69) miljoonaa euroa. Kasvusta 113 (6) miljoonaa euroa tuli hankituista osakkeista ja 576 miljoonaa euroa lainoista ja muista korollisista saamisista. Osakkeiden hankinta liittyi lähinnä puolalaisen sähkön ja kaasun myyntiyhtiö DUONin hankintaan. Osakaslainojen 68 miljoonan euron kasvu tuli lähinnä ruotsalaisille ydinvoimayhtiöille myönnetyistä lainoista. Muiden korollisten saamisten kasvu, 261 miljoonaa euroa, liittyi lähinnä hyödykekaupassa käteisvakuuksina käytettyihin pankkitalletuksiin. Rahavirta ennen rahoitusta oli -271 (7 272) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 457 miljoonaa euroa.

Fortum maksoi huhtikuussa 2016 osinkoja 977 (1 155) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 808 (164) miljoonaa euroa mukaan lukien joukkovelkakirjalainan 750 miljoonan euron takaisinmaksu kesäkuussa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma laski 1 524 miljoonalla eurolla 21 243 (vuoden 2015 lopussa 22 767) miljoonaan euroon.

Likvidit varat kesäkuun lopussa olivat 6 150 (vuoden 2015 lopussa 8 202) miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma laski 1 318 miljoonalla eurolla ja oli 18 552 (vuoden 2015 lopussa 19 870) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 258 (vuoden 2015 lopussa 13 794) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 536 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin vuoden 2015 osingon maksusta, 977 miljoonaa euroa, kauden tuloksesta, 383 miljoonaa euroa, ja valuuttojen muuntoerovaikutuksesta, 125 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Fortum oli raportointikauden lopussa nettokassapositiivinen. Nettokassa pieneni kesäkuun lopussa 1 261 miljoonaa euroa ja oli kesäkuun lopussa 934 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa 2 195 miljoonaa euroa).

Kesäkuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 6 150 (vuoden 2015 lopussa 8 202) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 127 (vuoden 2015 lopussa 76) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,0 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).

Tammi-kesäkuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -91 (-81) miljoonaa euroa sisälten -79 (-76) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 2 (-11) miljoonaa euroa sekä Fortum Värmeltä tammi-kesäkuussa 2015 saadun 26 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta.

Fortum allekirjoitti kesäkuussa 1 750 miljoonan euron syndikoidun lainasopimuksen. Valmiusluottoa tullaan käyttämään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja se korvaa heinäkuussa 2011 allekirjoitetun lainajärjestelyn. Laina-aika on viisi vuotta ja lainaan sisältyy mahdollisuus jatkaa laina-aikaa kahdella vuodella.

Fortumin pitkäaikaisissa luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia raportointikaudella. Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2, näkymät vakaat.

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,9 (-1,7 vuoden 2015 lopussa).

Velkaantumisaste oli -7 % (-16 % vuoden 2015 lopussa) ja omavaraisuusaste 63 % (61 % vuoden 2015 lopussa). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,92 (15,53 vuoden 2015 lopussa) euroa. Viimeisen kahdentoista kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli -0,7 % (22,7 % vuoden 2015 lopussa).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 86 (87) terawattituntia (TWh). Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 203 (197) TWh, kulutuksen kasvu johtui lähinnä vertailukautta viileämmästä säästä.

Vuoden 2016 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 98 TWh eli 15 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 18 TWh korkeammat kuin vuotta aiemmin. Kesäkuun lopussa vesivarastot olivat 1 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon, ja 14 TWh enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Vesivarantoja laski pitkän aikavälin keskimääräistä heikompi sadanta ja korkeampi vesivoiman tuotantomäärä Norjassa. 

Toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 23,9 (20,7) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 30,2 (25,8) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 26,5 (21,1) euroa/MWh. Sekä systeemi- että aluehintoja nosti raaka-aineiden hintavaihtelu ja heikentynyt vesitilanne, jonka vaikutus vahvistui toisen neljänneksen loppua kohden lumen sulamisen myötä. Aluehintoihin vaikutti myös uuden 700 MW:n Ruotsi-Liettua –voimansiirtoyhteyden helmikuussa alkanut testikäyttö. 

Tammi-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 24,0 (24,4) euroa/ MWh, aluehinta Suomessa oli 30,3 (28,9) euroa/MWh ja aluehinta Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 25,3 (24,8) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2016 toisella neljänneksellä oli 24,8 (28,3) euroa/MWh ja tammi-kesäkuussa 25,0 (30,2) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 8,1 euroa/tonni vuoden alussa ja noin 4,5 euroa/tonni kesäkuun lopussa. 

Russia

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden toisella neljänneksellä oli 230 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 176 (178) TWh. Tammi-kesäkuussa Venäjän sähkönkulutus oli 510 (506) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 388 (388) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi noin 3 % vuoden toisella neljänneksellä 1 166 (1 132) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi noin 3 % tammi-kesäkuussa 1 157 (1 127) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 57).

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

Brexitin vaikutus toimintaympäristöön toistaiseksi avoinna

Ison-Britannian erolla EU:sta kesäkuisen kansanäänestyksen tuloksella on suuri vaikutus EU:n toimielimiin ja yhteisön politiikkaan. Brexitin konkreettisia vaikutuksia ei toistaiseksi pystytä arvioimaan, ja ne riippuvat pitkälti eron käytännön toteutuksesta. Tuleva neuvotteluprosessi vaatii väistämättä paljon resursseja, jolloin EU:ssa voidaan todennäköisesti keskittyä vähemmän energia-asioihin seuraavan kahden vuoden aikana.

Poliittinen sopimus energiaverotuksesta Ruotsissa

Ruotsin hallitus ja osa oppositiosta saivat kesäkuussa aikaan laaja-alaisen parlamentaarisen sopimuksen pitkän aikavälin energiapolitiikasta. Sopimuksen keskeisiä asioita ovat energiasektorin verohelpotukset. Ydinvoiman kapasiteettivero poistetaan asteittain vuosien 2017-2018 aikana. Vesivoiman kiinteistöveroa alennetaan neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen. Kiinteistövero laskee nykyisestä 2,8 %:sta 0,5 %:iin, joka on kiinteistöveron yleinen taso Ruotsissa.
 
Yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon (CHP) verotus Suomessa

Suomen hallitus päätti toukokuussa nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta. Kyseisellä toimenpiteellä korvataan alkuperäinen suunnitelma kaksinkertaistaa CHP-tuotannossa lämpöön kohdistuva CO2-vero. Uusi veromalli, joka nostaa sekä CO2- että energiakomponenttia, on selkeästi vähemmän haitallinen CHP:n kilpailukyvylle kuin alkuperäinen veromalli.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.

Maailman, mukaan lukien Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja Pohjoismaiden talouskasvusta.

Tammi-kesäkuussa öljyn ja kaasun hinnat nousivat ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat laskivat. Seuraavien 12:n kuukauden sähkönhinnat nousivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa, mutta ovat edelleen alemmalla tasolla kuin vuoden 2015 kesäkuun lopussa.

Kesäkuun puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 61 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2016 noin 5 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2016 noin 26 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 23 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 29 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 28 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 3 TWh pitkänajan keskiarvotason yläpuolella ja 8 TWh yli vuoden 2015 vastaavan ajanjakson.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Suomessa ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu teknisiin suunnitelmiin ja kustannusennusteisiin, jotka päivitetään joka kolmas vuosi. Viimeisimmät tekniset suunnitelmat julkaistiin vuonna 2015 ja suunnitelmaan liittyvä kustannusarvio päivitettiin vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Kustannusarvion päivityksellä on Fortumille pieni positiivinen vaikutus, joka sisältyy toisen vuosineljänneksen tulokseen.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen merkitystä.

Vuonna 2015 Ruotsin hallitus nosti ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein. Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen. Ruotsissa tehtiin energiapoliittinen sopimus kesäkuussa. Sopimuksen mukaisesti ydinjätehuoltorahasto uudistetaan laitosten kannattavuuden parantamiseksi ja ydinjätemaksun maksuaikaa mahdollisesti pidennetään 40 vuodesta 50 vuoteen.

Sopimuksen mukaisesti myös ydinvoiman kapasiteettivero poistetaan asteittain kahden vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen. Veroa oli aikaisemmin nostettu 17 prosentilla elokuusta 2015 alkaen ja tällä arvioidaan olevan Fortumille noin 15 miljoonan euron vaikutus vuodelle 2016. Vaikutus on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Vesivoiman kiinteistöveron alentamisesta päätettiin. Kiinteistöveroa alennetaan neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen ja se lasketaan nykyisestä 2,8 %:sta 0,5 %:iin. Prosessi nykyisten vesivoimalaitosten lupien uusimiselle uudistetaan, mikä suojaa erityisesti pienten vesivoimalaitosten toimintaa.

OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa pysyvästi sähköntuotanto Oskarshamn 1 -ydinvoimalayksikössä ja Ruotsin viranomaisilta saatavien ympäristölupien jälkeen aloittaa yksikön alasajo. Kaksi alasajoprosessin ensimmäistä vaihetta hyväksyttiin kesäkuussa 2016, ja ajankohdaksi tuotannon pysäyttämiselle ja alasajon aloittamiselle on asetettu 30.6.2017. Laajojen turvallisuusparannusten johdosta kesäkuusta 2013 alkaen suljettuna ollut Oskarshamn 2-yksikkö ei palaa toimintaan. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.

City Solutions

Suomen hallitus päätti toukokuussa nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veron korotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Russia

Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kesäkuussa 2016 saatiin päätökseen lainsäädäntö liittyen kapasiteettihintojen laskennan ajanjaksoon (10 vai 15 vuotta). Päätöksen mukaisesti uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja näin Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.

Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan sääntöihin, jotka koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman kapasiteettisopimusta). Uusien sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan vuosittain. Huutokaupat vuodelle 2016 sekä pitkän aikavälin CCS-huutokauppa vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 257 MW) ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista. Kapasiteettihuutokauppa vuodelle 2020 pidetään vuonna 2016.

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja joillain alueilla vuoteen 2023 mennessä. Venäjän hallitus toimitti toukokuussa 2016 alustavan lakiesityksen lämpöreformista Venäjän duumalle. Ennen tiettyjen pilottialueiden käyttöönottoa laki vaatii alueellisten ja paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Lain käsittely duumassa alkaa syksyllä 2016.    

Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 4,9 % vuonna 2016.

Valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 650 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Suojaukset

Kesäkuun 2016 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 29 euroon/MWh loppuvuodelle 2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017 olivat noin 45 % noin 27 euroon/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities'in termiinejä.

Osingonmaksu

Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2015 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti.

Osingon täsmäytyspäivä oli 7.4.2016, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2016.

Espoo, 19. heinäkuuta 2016
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh 010 453 6555

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Marja Mäkinen, puh. 010 452 3338, Måns Holmberg 010 452 1111 and investors@fortum.com

Media, Corporate Press Officer, Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tulostiedotus ja pääomamarkkinapäivä 2016:

Osavuosikatsaukset 2016:
Osavuosikatsaus tammi-syyskulta julkaistaan 25.10.2016 noin klo 9.00

Fortumin Pääomamarkkinapäivä on suunniteltu pidettäväksi 16.11.2016 Helsingissä.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.