Fortumin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta

 FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2016 28.4.2016 klo 9.00

Tammi−maaliskuu 2016, jatkuvat toiminnot

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 275 (343) miljoonaa euroa, -20 %
• Liikevoitto oli 369 (350) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 94 (7) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,37 (0,33) euroa, +12 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 0,08 (0,01) euroa. Tammi-maaliskuussa 2015 osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 0,40 euroa osakkeelta.
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 375 (516) miljoonaa euroa, -27 %
• Fortumin monivuotinen investointiohjelma Venäjällä valmistui
• Fortum osti puolalaisen sähkön ja kaasun myyntiyhtiö Grupa DUON S.A.:n
• Fortum myi Tobolskin 665 MW:n CHP-laitoksen Venäjällä
• Uusi visio, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet
• Uusi liiketoimintarakenne ja johtoryhmä 1.4.2016 alkaen

  Yhteenveto näkymistä

• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa.
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2016 tukkumyynnistä on suojattu noin 60 % hintaan noin 30 euroa/MWh ja vuodeksi 2017 on suojattu noin 30 % hintaan noin 28 euroa/MWh
• Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, pyritään saavuttamaan vuosien 2017–2018 aikana. Euromääräinen tulostaso voi vaihdella valuuttakurssimuutoksista johtuen.

  * Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

“Matala sähkön tukkuhinta on keskeisin Fortumin liiketoimintaan vaikuttava tekijä tällä hetkellä. Tilanne on sama toimialan muilla yrityksillä, joista suurin osa toimii Pohjoismaiden ulkopuolella.

Matalasta sähkön hinnasta huolimatta ensimmäisen neljänneksen tulos oli kuitenkin tyydyttävä. Fortumin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli 275 miljoonaa euroa, laskua oli noin 70 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoden vastaavaan kauteen. Tulos ennen veroja kasvoi 40 miljoonalla eurolla ja oli 390 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,37 euroa osakkeelta - viime vuonna vastaava luku oli 0,33 euroa osakkeelta.

Liiketoiminnassamme neljänneksen kohokohtia olivat ennätyskorkea vesivoiman tuotanto, korkeat käyttöasteet kaikissa ydinvoimaloissamme ja monivuotisen investointiohjelman valmistuminen Venäjällä, missä meillä on nyt 2 226 megawattia (MW) uutta, takuuhintoja saavaa kapasiteettia. Myönteistä oli myös, että Tukholman kaupungin kanssa yhteisesti omistamamme Fortum Värmen osuus tuloksesta kasvoi.

Helmikuussa julkaisimme uuden vision ja strategian kulmakivet. Uudistimme myös toimintamalliamme varmistaaksemme strategian tehokkaan toimeenpanon. Uusi rakenne on ollut voimassa huhtikuun alusta alkaen ja koostuu kolmesta liiketoimintadivisioonasta; Generation, City Solutions ja Russia. Kaksi kehitysyksikköä, M&A and Solar & Wind development ja Technology and New Ventures keskittyvät kasvaviin uusiin liiketoimintoihin.

Samaan aikaan olemme strategiamme mukaisesti kartoittaneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mistä viimeisimpänä liiketoimena puolalaisen sähkön ja kaasun myyntiyhtiö DUONin hankinta sekä investointi tuulivoimaan Ruotsissa. Lisäksi kerroimme huhtikuussa tavoitteistamme ja seuraavista askelista aurinkovoimassa. Osana tuotantorakenteemme optimointia myimme Tobolskin voimalaitoksen Venäjällä.

Tavoitteemme on jatkuvasti vahvistaa asemaamme nykyisillä kotimarkkinoillamme ja laajemmin Euroopassa energiasektorin rakennemuutoksen myötä. Vaikka eräissä Euroopan talouksissa on havaittavissa elpymisen merkkejä, teollinen tuotanto on edelleen heikkoa, hyödykkeiden hinnat matalalla, eikä energian kysyntä ole vielä elpynyt riittävästi, jotta se voisi tukea korkeampia sähkön hintoja. Siksi pyrimme hyödyntämään osaamistamme ja pääomaamme luodaksemme uusia tulovirtoja, jotka perustuvat muihin arvonluonnin ajureihin kuin pohjoismaiseen sähkön tukkuhintaan. Energiateollisuuden investoinnit ovat luonteeltaan pitkän aikavälin investointeja ja muutos ottaa oman aikansa."

Fortumin uusi visio, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet

Fortum julkaisi helmikuussa uuden vision, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet. Tavoitteena on kasvaa ja toimia jatkuvasti kannattavasti. Strategian painopistealueita ovat puhdas energia, asiakkaat ja omistaja-arvon luominen.

Sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) uusi pitkän aikavälin taloudellinen tavoite on vähintään 10 %. Toinen taloudellinen tavoite, vertailukelpoisen nettovelan suhde käyttökatteeseen, on ennallaan, noin 2,5. Myös yhtiön osinkopolitiikka säilyy ennallaan.

Fortumin strategian neljä kulmakiveä ovat: (1) parannamme tuottavuutta ja uudistamme toimialan rakenteita; (2) tarjoamme kaupungeille kestäviä ratkaisuja; (3) kasvamme aurinko- ja tuulivoimassa sekä (4) luomme uusia energialiiketoimintoja.

Tiedot Fortumin pääomarakenteesta ja segmenteistä

Fortumin tavoitteena on varovainen ja tehokas pääomarakenne, joka samalla mahdollistaa strategian toteuttamisen. Vahva tase ja joustava pääomarakenne ovat prioriteetteja. Fortum valvoo pääomarakennettaan perustuen Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) -tunnuslukuun. Nettovelka lasketaan siten, että korollisista veloista vähennetään likvidit varat. Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot liikevoittoon. Vertailukelpoinen käyttökate lasketaan vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus. Fortumin vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate -tavoitesuhde on noin 2,5.

European Securities and Markets Authority (ESMA) on julkaissut uuden ohjeistuksen liittyen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin käytettäväksi viimeistään vuoden 2016 toisen neljänneksen osavuosikatsauksissa. Fortum on määritellyt ja julkistanut vaihtoehtoiset tunnusluvut johdonmukaisella ja kattavalla tavalla vuodesta 2005 asti, joten uuden ohjeistuksen käyttöönotolla on vain vähäisiä vaikutuksia Fortumin julkistamiin tietoihin. Arvioidessaan ESMA:n ohjeistusta Fortum on lisännyt täsmäytyslaskelman liittyen yhteen esittämistään vaihtoehtoisista tunnusluvuista, vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (liite 4).

Segmenttiliitetiedon (liite 4) esitystapaa on uudelleenjärjestelty tiiviimmäksi jotta raportoitavien segmenttien tuloksesta annettaisiin yhtenäisempi kuva. Esittäminen on nyt yhdenmukainen konsernitilinpäätöksen esitystavan kanssa. Lisäksi Fortum esittää Vertailukelpoisen sidotun pääoman Sidotun pääoman sijaan tästä osavuosikatsauksesta eteenpäin.

Uusi liiketoimintarakenne

Fortum uusi liiketoimintarakenteensa 1.4.2016 alkaen. Muutoksella mahdollistetaan yhtiön uuden vision ja strategian toteutus. Fortum muodostuu kolmesta liiketoimintadivisioonasta, jotka ovat Generation, City Solutions ja Russia. Lisäksi perustettiin kaksi kehitysyksikköä, jotka keskittyvät uuden liiketoiminnan luomiseen: M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures.

Muutokset Fortumin taloudelliseen raportointiin ovat toistaiseksi vähäisiä, ja yhtiö raportoi jatkossakin toimintansa neljässä segmentissä. Vuoden 2016 toisesta neljänneksestä lähtien raportoitavat segmentit ovat Generation (pääosin entinen Power and Technology), City Solutions (pääosin entinen Heat, Electricity Sales and Solutions) ja Russia. Uudet kehitysyksiköt M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures raportoidaan Muut-segmentissä. Uudelleenorganisoinnin seurauksena osa liiketoiminnoista raportoidaan jatkossa eri segmentissä kuin aiemmin. Muutoksen taloudellinen vaikutus on toistaiseksi pieni, joten vuoden 2015 vertailutietoja ei tulla muuttamaan takautuvasti.

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti raportoidaan lopetettuina liiketoimintoina vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin  

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Liikevoitto segmenteittäin 

Tammi–maaliskuu 2016

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 989 (1 040) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui lähinnä matalista sähkön hinnoista. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 275 (343) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 369 (350) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikutti yhteensä 94 (7) miljoonan euron vertailukelpoisuuten vaikuttavat erät; myyntivoitot, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus tuloksesta oli tammi-maaliskuussa 67 (58) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 44 (38) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 viimeisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -47 (-57) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 2 (-8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 390 (350) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä -59 (-55) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 15,0 % (15,8 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, oli 18,1 % (19,0 %) (liite 10).

Jatkuvien toimintojen kauden tulos oli 331 (295) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,37 (0,33) euroa, josta 0,08 (0,01) liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. (Koko Fortumin osakekohtainen tulos vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 0,40 euroa.)

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-maaliskuussa 2016 jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta laski 141 miljoonalla eurolla ja oli 375 (516) miljoonaa euroa. Muutos tuli pääosin vertailukautta heikommasta käyttökatteesta (EBITDA), kasvaneista maksetuista veroista ja matalammista toteutuneista valuuttakurssieroista. Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 132 (168) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 375 (603) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 12 miljoonalla eurolla 113 (101) miljoonaan euroon. Fortumin investointien rahavirta kasvoi 333 miljoonalla eurolla ja oli 379 (46) miljoonaa euroa. Kasvusta 104 (1) miljoonaa euroa tuli hankituista osakkeista ja 176 (0) miljoonaa euroa muista korollisista saamisista. Rahavirta ennen rahoitusta lopetetut toiminnot mukaan lukien pieneni 518 miljoonaa euroa ja oli -4 (514) miljoonaa euroa.

Fortum maksoi huhtikuussa 2016 osinkoja 977 miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 328 miljoonalla eurolla 23 095 (vuoden 2015 lopussa 22 767) miljoonaan euroon.

Rahat ja pankkisaamiset olivat viime vuoden lopun tasolla eli 8 228 (vuoden 2015 lopussa 8 202) miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma nousi 468 miljoonalla eurolla ja oli 20 338 (vuoden 2015 lopussa 19 870) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 14 191 (vuoden 2015 lopussa 13 794) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 397 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kauden tuloksesta, 326 miljoonaa euroa, ja valuuttojen muuntoerovaikutuksesta, 100 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Fortumin nettokassa maaliskuun 2016 lopussa oli 2 158 miljoonaa euroa. Nettokassa pieneni vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 37 miljoonalla eurolla (vuoden 2015 lopussa 2 195 miljoonaa euroa).

Maaliskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 228 (vuoden 2015 lopussa 8 202) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 129 (vuoden 2015 lopussa 76) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -47 (-57) miljoonaa euroa sisälten -39 (-39) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 2 (-8) miljoonaa euroa

Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2, näkymät vakaat. Fortumin luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia raportointikaudella.

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -1,9 (-1,7 vuoden 2015 lopussa).

Velkaantumisaste oli -15 % (-16 % vuoden 2015 lopussa) ja omavaraisuusaste 62 % (61 % vuoden 2015 lopussa). Osakekohtainen oma pääoma oli 15,97 (15,53 vuoden 2015 lopussa) euroa. Viimeisen kahdentoista kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli 22,5 % (22,7 % vuoden 2015 lopussa).

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

Maailman, mukaan lukien Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Tulevina vuosina sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa.

Raportointikaudella Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinnat,öljyn ja hiilen hinnat laskivat. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Huhtikuun lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 46 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2016 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2016 noin 21 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 21 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 25 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 25 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 7 TWh pitkänajan keskiarvotason yläpuolella ja 6 TWh yli vuoden 2015 vastaavan ajanjakson

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin savutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Suomessa ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu teknisiin suunnitelmiin ja kustannusennusteisiin, jotka päivitetään joka kolmas vuosi. Viimeisimmät tekniset suunnitelmat ovat vuodelta 2015 ja siihen liittyvät kustannuslaskelmat päivitetään tämän vuoden toisella neljänneksellä. Työ- ja elikeinoministeriö päättää ydinjätehuoltorahaston päivityksestä vuoden 2016 loppuun mennessä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen tärkeyttä.

Vuonna 2015 Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein. Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen. Ehdotus odottaa maan hallituksen hyväksyntää.

Lisäksi Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin 17 %:n veronkorotuksen, joka astui voimaan 1.8.2015. Muutoksen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa. Ydinvoimaveron tulevaisuus Ruotsissa on vireän poliittisen keskustelun kohteena.

OKG AB on tehnyt päätöksen pysyvästi lopettaa sähköntuotanto Oskarshamn 1 -ydinvoimalayksikössä ja Ruotsin viranomaisilta saatavien ympäristölupien jälkeen aloittaa yksikön alasajo. Ruotsissa sijaitsevan voimalaitoksen Oskarshamn 1- ydinvoimayksikkö suljetaan ja siirretään alasajovalmiuteen kesällä 30.6.2017. Laajojen turvallisuusparannusten johdosta kesäkuusta 2013 alkaen suljettuna ollut Oskarshamn 2-yksikkö ei palaa toimintaan. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.

Russia

Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja takuuhinta on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Venäjän hallitukselle on toimitettu alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.

Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan sääntöihin, jotka koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman kapasiteettisopimusta). Uusien sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan vuosittain. Huutokauppa vuodelle 2016 pidettiin vuoden 2015 lopussa samoin kuin pitkän aikavälin CCS-huutokauppa vuosille 2017-2019. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 257 MW) ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista. Kapasiteettihuutokauppa vuodelle 2020 pidetään vuonna 2016.

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä.

Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 4,9 % vuonna 2016.

Valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 650 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Suojaukset

Maaliskuun 2016 lopussa noin 60 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 30 euroon/MWh vuodelle 2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017 olivat noin 30 % noin 28 euroon/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities'in termiinejä.

Osingonmaksu

Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2015 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 7.4.2016, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2016.

Espoo, 27. huhtikuuta 2016
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:

Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh +358 10 453 6555

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150, Marja Mäkinen, puh. +358 10 452 3338 and investors@fortum.com

Lehdistö, Corporate Press Officer, Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tulostiedotus ja pääomamarkkinapäivä 2016:

Osavuosikatsaukset 2016:
- Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 20.7.2016 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi-syyskulta julkaistaan 25.10.2016 noin klo 9.00

Fortumin Pääomamarkkinapäivä on suunniteltu pidettäväksi 16.11.2016 Helsingissä.

Jakelu:

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.