Fortumin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016: Pieni vesivoimatuotanto rasitti perinteisesti heikkoa kolmatta neljännestä

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 25. LOKAKUUTA 2016 KLO 9.00 EEST

Heinä−syyskuu 2016, jatkuvat toiminnot

- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 58 (79) miljoonaa euroa, -27 %

- Liikevoitto oli -6 (-682) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -65 (-761) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2015 liikevoittoa heikensi päätös kahden ydinvoimayksikön ennenaikaisesta sulkemisesta Ruotsissa

- Osakekohtainen tulos oli -0,03 (-0,74) euroa, jossa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -0,06 (-0,78) euroa. 2015 vertailukaudella päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen tulokseen -0,80 euroa osakkeelta

- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 101 (151) miljoonaa euroa

- Fortum sai päätökseen Ekokem-yritysoston

Tammi−syyskuu 2016, jatkuvat toiminnot

- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 455 (565) miljoonaa euroa, -19 %

- Liikevoitto oli 430 (-188) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -25 (-752) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2015 liikevoittoa heikensi päätös kahden ydinvoimayksikön ennenaikaisesta sulkemisesta Ruotsissa

- Osakekohtainen tulos oli 0,40 (-0,28) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -0,03 (-0,77) euroa. 2015 vertailukaudella päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen tulokseen -0,80 euroa osakkeelta

- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 471 (896) miljoonaa euroa

- Fortumin monivuotinen investointiohjelma Venäjällä valmistui

- Uusi liiketoimintarakenne ja johtoryhmä 1.4.2016 alkaen

- Fortum osti Grupa DUONin ja Ekokemin

Yhteenveto näkymistä

- Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa

- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2016 tukkumyynnistä on suojattu noin 80 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodeksi 2017 on suojattu noin 50 % hintaan 28 euroa/MWh ja vuodeksi 2018 noin 30 % hintaan 25 euroa/MWh

- Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, pyritään saavuttamaan vuosien 2017-2018 aikana. Euromääräinen tulostaso voi vaihdella valuuttakurssimuutoksista johtuen


Tunnuslukuja*
2015 Edelliset 12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,7 3,2
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) -1,7 -0,1

 

Tunnuslukuja III/16 III/15 I-III/16 I-III/15 2015 Edelliset 12 kk
Liikevaihto, milj. euroa 732 661 2 489 2 495 3 459 3 453
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), milj. euroa            
Jatkuvat toiminnot 151 163 717 787 1 102 1 033
Lopetetut toiminnot - - - 163 163 -
Fortum yhteensä 151 163 717 950 1 265 1 033
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa            
Jatkuvat toiminnot 58 79 455 565 808 698
Lopetetut toiminnot - - - 114 114 -
Fortum yhteensä 58 79 455 678 922 698
Liikevoitto, milj. euroa            
Jatkuvat toiminnot -6 -682 430 -188 -150 468
Lopetetut toiminnot - - - 4 395 4 395 -
Fortum yhteensä -6 -682 430 4 207 4 245 468
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, milj. euroa            
Jatkuvat toiminnot 11 -95 116 -15 20 151
Lopetetut toiminnot - - - 0 0 -
Fortum yhteensä 11 -95 116 -15 20 151
Tulos ennen veroja, milj. euroa            
Jatkuvat toiminnot -40 -818 411 -325 -305 431
Lopetetut toiminnot - - - 4 393 4 393 -
Fortum yhteensä -40 -818 411 4 068 4 088 431
Tulos/osake, euroa            
Jatkuvat toiminnot -0,03 -0,74 0,40 -0,28 -0,26 0,41
Lopetetut toiminnot - - - 4,92 4,92 -
Fortum yhteensä -0,03 -0,74 0,40 4,64 4,66 0,41
Jatkuvien liiketoimintojen rahavirta, milj. euroa 101 151 471 896 1 228 803
Oma pääoma/osake, euroa     14,75 15,54 15,53  
Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa      
-137
-1 936 -2 195  

 

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

“Kolmas vuosineljännes on perinteisesti ollut haasteellinen liiketoimintamme kausiluonteisuuden vuoksi. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. Fortumin tulos laski edelleen pääasiassa merkittävästi vähäisemmän vesivoimatuotannon vuoksi. Russia-segmentin hyvä tulos, vertailukautta selkeästi korkeampi saavutettu sähkön hinta sekä ydinvoimatuotannon suurempi volyymi puolestaan tasoittivat tuloksen laskua.

Sähkömarkkinoilla on kuitenkin havaittavissa joitain myönteisiä merkkejä pääasiassa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintojen nousun myötä. Aivan vuosineljänneksen lopussa hinnat termiinimarkkinoilla nousivat ja ovat nyt selvästi korkeammalla kuin toisen vuosineljänneksen lopussa.

Hyvä uutinen oli myös Ruotsin hallituksen syyskuussa esittelemä budjettiehdotus, jossa vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin laskea ja ydinvoiman kapasiteettivero poistaa asteittain tulevien vuosien aikana. Olemme erittäin tyytyväisiä näihin ripeisiin päätöksiin ja julkaistuun aikatauluun. Toimintaympäristön vakauduttua voimme nyt keskittyä laitosten käyttöön sekä välttämättömien turvallisuutta parantavien investointien suunnitteluun. Ruotsin hallituksen päätökset ovat täysin linjassa näkemyksemme kanssa; olemme aina vahvasti kannattaneet päästöttömien tuotantomuotojen tasavertaista sääntelyä ja verotuskohtelua.

Russia-divisioonan tuloskasvun avaintekijä on ollut OAO Fortumin uusi kapasiteetti, jota on otettu käyttöön keväällä valmistuneen monivuotisen investointiohjelmamme kuluessa.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana saimme päätökseen Ekokem-yritysoston. Ekokem on Pohjoismaiden johtava kiertotalousyhtiö ja kauppa oli merkittävä virstanpylväs strategiamme toteuttamisessa. Se myös hajauttaa tulovirtaamme, sillä Ekokemin liiketoiminta ei ole riippuvainen pohjoismaisesta sähkön hinnasta.

Olemme jatkaneet kiinteiden kustannustemme leikkaamista aiemmin tiedottamamme suunnitelman mukaisesti ja edistyneet siinä hyvin. Pyrimme edelleen kasvattamaan liiketoimintaamme strategiamme mukaisesti ja etsimme jatkuvasti uusia investointimahdollisuuksia, mihin vahva kassamme tarjoaa mahdollisuuden."

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitetään lopetettuina toimintoina vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. euroa III/16 III/15 I-III/16 I-III/15 2015 Edelliset 12 kk
Generation 371 377 1 222 1 282 1 722 1 662
City Solutions 237 185 894 835 1 187 1 246
Russia 175 154 606 627 893 872
Muut 29 28 91 86 114 119
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -66 -57 -255 -240 -336 -351
Eliminoinnit -15 -26 -69 -95 -122 -96
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 732 661 2 489 2 495 3 459 3 453
Lopetetut toiminnot - - - 274 274 -
Eliminoinnit - - - -31 -31 -
Fortum yhteensä 732 661 2 489 2 738 3 702 3 453

 

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa III/16 III/15 I-III/16 I-III/15 2015 Edelliset 12 kk
Generation 77 102 330 419 561 472
City Solutions -16 -13 49 55 108 102
Russia 12 0 125 132 201 194
Muut -15 -10 -49 -42 -63 -70
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 58 79 455 565 808 698
Lopetetut toiminnot - - - 114 114 -
Fortum yhteensä 58 79 455 678 922 698

 

Liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa III/16 III/15 I-III/16 I-III/15 2015 Edelliset 12 kk
Generation 18 -651 261 -332 -396 197
City Solutions -21 -22 60 51 105 114
Russia 12 1 159 134 203 228
Muut -16 -9 -49 -41 -62 -70
Jatkuvat toiminnot, yhteensä -6 -682 430 -188 -150 468
Lopetetut toiminnot - - - 4 395 4 395 -
Fortum yhteensä -6 -682 430 4 207 4 245 468

 

Heinä–syyskuu 2016

Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä konsernin liikevaihto kasvoi ja oli 732 (661) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui lähinnä DUONin ja Ekokemin yhdistämisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 58 (79) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto -6 (-682) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat -65 (-761) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, Ekokem-kauppaan liittyvät transaktiokulut, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liitteet 4 ja 6). Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi liikevoittoa 784 miljoonaa euroa (liitteet 4 ja 6).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 11 (-95) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 10 (10) miljoonaa euroa, TGC-1:n 7 (6) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen -4 (-8) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 toisen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14). Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi osakkuusyritysten tulosta 104 miljoonaa euroa (liite 6). Fortum Värmen vertailukauden 2015 tulos heikkeni lähinnä Fortumille takaisinmaksettujen lainojen jälleenrahoitukseen liittyvien korvausten vuoksi (liite 14).

Tammi–syyskuu 2016

Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 2 489 (2 495) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 455 (565) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto 430 (-188) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -25 (-752) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, Ekokem-kauppaan liittyvät transaktiokulut, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4). Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi liikevoittoa 784 miljoonaa euroa (liitteet 4 ja 6).

Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-syyskuussa 116 (-15) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 42 (31) miljoonaa euroa, TGC-1:n 34 (34) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 40 (23) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 neljännen vuosineljänneksen sekä vuoden 2016 ensimmäisen ja toisen vuosineljännesten osavuosikatsauksiin (liite 14).Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi osakkuusyritysten tulosta 104 miljoonaa euroa (liite 6). Fortum Värmen vertailukauden tulosta heikensi lähinnä Fortumille ennenaikaisesti maksettujen lainojen jälleenrahoitukseen liittyvät korvaukset.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-syyskuussa olivat -135 (-123) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät 0 (-14) miljoonan euron rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen. Vertailukaudella 2015 nettorahoituskulut sisälsivät Fortum Värmeltä saadun 38 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta (liite 14).

Tulos ennen veroja oli 411 (-325) miljoonaa euroa. Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi tulosta 888 miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä -54 (80) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 13,1 % (24,5 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, oli 19,0 % (25,6 %) (liite 10).

Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli 357 (-246) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,40 (-0,28) euroa, josta -0,03 (-0,77) liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen tulokseen -0,80 euroa osakkeelta.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-syyskuussa 2016 liiketoiminnan rahavirta jatkuvista toiminnoista laski 425 miljoonalla eurolla ja oli 471 (896) miljoonaa euroa. Muutos syntyi pääosin 70 miljoonaa euroa matalammasta vertailukelpoisesta käyttökatteesta, 136 miljoonaa euroa vertailukautta korkeammista tuloveroista ja 137 miljoonaa euroa matalammista toteutuneista valuuttakurssieroista. Kesäkuussa Fortum maksoi meneillään olevaan verokiistaan liittyen 127 miljoonaa euroa tuloveroja Ruotsissa. Verotuspäätöksen valitusprosessi on käynnissä ja Fortum on lainopillisiin arvioihin ja lausuntoihin perustuen kirjannut veromaksun saataviin eikä ole tehnyt osavuositulokseen verovarausta (liite 22). Toteutuneet valuuttakurssierot olivat 112 miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat vertailukaudesta 20 miljoonalla eurolla ja olivat 367 (347) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta kasvoi 1 439 (0) miljoonaan euroon. Kasvu syntyi lähinnä Ekokemin sekä DUONin 667 (6) miljoonan euron osakehankinnoista. Muiden korollisten saamisten kasvu, 376 miljoonaa euroa, liittyi lähinnä hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyihin pankkitalletuksiin. Vertailukaudella 301 miljoonan euron osakaslainojen kasvu sisälsi 376 miljoonaa euroa Fortum Värmeltä saatuja lainan hyvityksiä.

Rahavirta ennen rahoitusta oli -968 (6 303) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 457 miljoonaa euroa.

Fortum maksoi huhtikuussa 2016 osinkoja 977 (1 155) miljoonaa euroa. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 962 (919) miljoonaa euroa sisältäen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan sekä 115 miljoonan euron Ekokemin lainojen takaisinmaksun. Likvidit varat pienenivät yhteensä 2 887 (kasvu 5 318) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma laski 1 429 miljoonalla eurolla ja oli 21 338 (vuoden 2015 lopussa 22 767) miljoonaa euroa.

Likvidit varat syyskuun lopussa olivat 5 322 (vuoden 2015 lopussa 8 202) miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma laski 1 508 miljoonalla eurolla ja oli 18 362 (vuoden 2015 lopussa 19 870) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 100 (vuoden 2015 lopussa 13 794) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 694 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin maksetuista osingoista, 977 miljoonaa euroa, ja kauden tuloksesta, 352 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Fortum oli raportointikauden lopussa nettokassapositiivinen. Nettokassa pieneni 2 058 miljoonalla eurolla ja oli 137 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa 2 195 miljoonaa euroa).

Syyskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 5 322 (vuoden 2015 lopussa 8 202) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 110 (vuoden 2015 lopussa 76) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,0 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).

Tammi-syyskuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -135 (-123) miljoonaa euroa sisälten -132 (-156) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 0 (-14) miljoonaa euroa sekä Fortum Värmeltä tammi-syyskuussa 2015 saadun 38 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta.

Kesäkuussa 2016 Fortum allekirjoitti 1 750 miljoonan euron syndikoidun lainasopimuksen. Valmiusluottoa tullaan käyttämään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja se korvaa heinäkuussa 2011 allekirjoitetun lainajärjestelyn. Laina-aika on viisi vuotta ja lainaan sisältyy mahdollisuus jatkaa laina-aikaa kahdesti vuoden mittaisella jaksolla.

Fortumin pitkäaikaisissa luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia raportointikaudella. Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2, näkymät vakaat.

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,1 (vuoden 2015 lopussa -1,7).

Velkaantumisaste oli -1 % (vuoden 2015 lopussa -16 %) ja omavaraisuusaste 62 % (vuoden 2015 lopussa 61 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,75 (vuoden 2015 lopussa 15,53) euroa. Viimeisen kahdentoista kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli 3,2 % (vuoden 2015 lopussa 22,7 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 80 (81) terawattituntia (TWh). Tammi-syyskuussa sähkön kulutus kasvoi 5 TWh ja oli 283 (278) TWh. Kulutuksen kasvu johtui lähinnä talviajan kylmemmästä säästä.

Vuoden 2016 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 98 TWh eli 15 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 18 TWh korkeammat kuin vuotta aiemmin. Syyskuun lopussa vesivarastot olivat 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 12 TWh enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Vesivarantoja laski tavallista pienempi sadanta vuonna 2016.

Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 25,2 (13,3) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 31,6 (30,1) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 29,6 (15,5) euroa/MWh. Keskimääräinen systeemihinta oli korkeampi kuin vertailukaudella 2015, jolloin hinnat pysyttelivät poikkeuksellisen matalalla suuren tulovirtaaman ja myöhäisen lumen sulamisen vuoksi.

Tammi-syyskuussa 2016 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 24,4 (20,7) euroa/MWh, aluehinta Suomessa oli 30,8 (29,3) euroa/MWh ja aluehinta Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 26,7 (21,7) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä oli 28,3 (32,8) euroa/MWh ja tammi-syyskuussa 26,1 (31,1) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 8,1 euroa/tonni vuoden alussa. Kolmannen neljänneksen aikana hinta vaihteli ja oli 4-5 euroa/tonni päätyen 4,9 euroon/tonni syyskuun 2016 lopussa.

Russia

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä oli 231 (225) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 179 (174) TWh. Tammi-syyskuussa 2016 Venäjän sähkönkulutus oli 740 (731) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 567 (561) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi noin 10 % vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 1 298 (1 184) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Tammi-syyskuussa 2016 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi noin 5 % 1 204 (1 146) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

Ruotsin energiaverotus

Ruotsin hallitus ja osa oppositiosta esittelivät kesäkuussa laaja-alaisen parlamentaarisen sopimuksen pitkän aikavälin energiapolitiikasta. Sopimuksen keskeisiä asioita ovat energiasektorin verohelpotukset. Syyskuussa Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa, joka sisälsi verohelpotusten aikataulun. Ehdotus vaatii parlamentin virallisen päätöksen keväällä 2017.

Pariisin sopimuksen ratifiointi

Pariisissa joulukuussa 2015 solmitun kansainvälisen ilmastosopimuksen ratifiointi on edennyt odotettua ripeämmin ja sopimus astuu voimaan jo 4. marraskuuta. Euroopan Unioni sai ratifiointiprosessinsa päätökseen 5. lokakuuta. Tällä hetkellä 77 osapuolta, jotka edustavat yli 60 % maailmanlaajuisista päästöistä, ovat ratifioineet sopimuksen.

Komission kesäpaketti

Euroopan komissio julkisti heinäkuussa joukon ehdotuksia, joilla vauhditetaan Euroopan siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen. Paketin keskeisiä osia ovat sitovat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet jäsenmaille päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esim. liikenne, rakennukset, maatalous ja jätehuolto) vuosille 2021-2030, maankäytön ja metsäsektorin päästöjen sisällyttäminen 2030 lainsäädäntökehikkoon ja Euroopan strategia vähäpäästöisestä liikenteestä. Jälkimmäinen painottuu vahvasti liikenteen sähköistymiseen, joskin myös biopolttoaineet nähdään keskeisinä. Komission kesäpaketti yhdessä vuonna 2015 annetun päästökauppadirektiivin uudistusehdotuksen kanssa toteuttavat EU:n tavoitetta vähentää päästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä. 

Suomen budjettiehdotus 2017

Suomen hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 sisälsi keskeisiä energia-alaan vaikuttavia ehdotuksia koskien polttoaineverotuksen korotusta (ns. CHP verokompromissi) sekä päätöstä arvioida, kuinka tuulivoima saadaan voimalaitosten kiinteistöverotuksen piiriin. Tällä hetkellä tuulivoimaan sovelletaan alempaa veroastetta. Uutta verokohtelua sovellettaisiin vuoden 2018 alusta lähtien. Budjettineuvotteluissa vahvistettiin myös jo aiemmin keskustelussa esillä ollut mekanismi EU:n päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnista energiaintensiiviselle teollisuudelle. Eduskunnan tulee hyväksyä tähän liittyvät budjettilait syksyn 2016 kuluessa.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.

Maailman, mukaan lukien Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja Pohjoismaiden talouskasvusta.

Tammi-syyskuussa öljyn ja kaasun hinnat nousivat ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat laskivat. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle nousivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa ja ovat korkeammalla tasolla kuin vuoden 2015 syyskuun lopussa.

Lokakuun puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 78 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2016 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2016 noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 30 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 4 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 14 TWh ali vuoden 2015 vastaavan ajanjakson.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Suomessa ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu teknisiin suunnitelmiin ja kustannusennusteisiin, jotka päivitetään joka kolmas vuosi. Viimeisimmät tekniset suunnitelmat julkaistiin vuonna 2015 ja suunnitelmaan liittyvä kustannusarvio päivitettiin vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Kustannusarvion päivityksellä on Fortumille pieni positiivinen vaikutus, joka sisältyy toisen vuosineljänneksen tulokseen.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen merkitystä.

Vuonna 2015 Ruotsin hallitus nosti ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein. The Swedish Nuclear Fuel and Waste Management Co (SKB) päivittää uuden teknisen suunnitelman tammikuussa 2017 Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM on kuitenkin laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen.

Ruotsissa keskeiset poliittiset puolueet, 75 % eduskunnasta, saivat kesäkuussa aikaan energiapoliittisen kehyssopimuksen. Sopimuksen mukaisesti (1) ydinvoiman kapasiteettivero poistetaan asteittain vuosien 2017-2018 aikana, (2) lainsäädäntö liittyen ydinjätehuoltorahastoon uudistetaan laitosten kannattavuuden parantamiseksi, (3) ydinjätemaksujen elinkaarta mahdollisesti pidennetään 40 vuodesta 50 vuoteen ja (4) kolmannen osapuolen vastuita ydinvoimalaonnettomuuksien varalle kasvatetaan ja otetaan käyttöön. Ydinvoiman tuotannon lopettamiselle ei määritelty ajankohtaa, mutta tavoite 100 %:sti uusiutuvaan voimantuotantoon siirtymiselle asetettiin vuoteen 2040.

Syyskuussa Ruotsin hallitus esitteli budjettiehdotuksensa, joka sisälsi energiapoliittisen kehyssopimuksen verohelpotusten aikataulun tuleville vuosille. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Fortumin ydinvoiman kapasiteettiveron määrä on arviolta noin 84 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 vero pienenee noin 32 miljoonalla eurolla alemman verokannan ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä.

Vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin myös laskea neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjettiehdotuksen mukaan veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Fortumin vesivoiman kiinteistöveron määrä on arviolta noin 115 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 vero pienenee arviolta noin 20 miljoonalla eurolla.

Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa päätettiin tarkistaa kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna olisi verotusarvo vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi.

Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosessia päätettiin uudistaa, jolla pyritään turvaamaan erityisesti pienten vesivoimalaitosten toiminta.

Verohelpotukset on ajateltu rahoittaa kasvattamalla sähkön kulutusveroa, mikä vaikuttaa pääasiassa kotitalouksiin. Paljon sähköä käyttävä teollisuus vapautetaan verosta.

Lokakuussa Ruotsin energiaviranomaiselta odotetaan konkreettista ehdotusta siitä, miten uudistuvan energian tuotantoa lisätään 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana.

Toimenpiteet siirtokapasiteetin lisäämiseksi Ruotsissa jatkuvat niin kotimarkkinoille kuin naapurimaihinkin. Myös hyvin toimivan pohjoismaisen vähittäismarkkinan tukemista jatketaan.

Päätökset ovat myönteinen ja oikea askel kohti eri sähkömuotojen tasapuolista verotuskohtelua. Vihreiden sertifikaattien käyttöönottoon vuosina 2020-2030 kuitenkin liittyy joitain avoimia kysymyksiä. Nämä päätökset eivät vaikuta jo aikaisemmin Ruotsissa päätettyihin ydinvoiman sulkemisiin.

OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn 1 -ydinvoimalayksikössä ja aloittaa yksikön alasajon, kun ympäristöluvat Ruotsin viranomaisilta on saatu. Alasajoprosessin kaksi ensimmäistä vaihetta hyväksyttiin kesäkuussa 2016, ja tuotannon pysäyttämisen ja alasajon aloittamisen ajankohdaksi on asetettu 30.6.2017. Mittavien turvallisuutta parantavien uudistustöiden vuoksi kesäkuusta 2013 suljettuna ollut Oskarshamn 2 -yksikkö ei palaa toimintaan. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.

City Solutions

Suomen hallitus päätti toukokuussa nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veron korotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Russia

Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kesäkuussa 2016 saatiin päätökseen lainsäädäntö liittyen kapasiteettihintojen laskennan ajanjaksoon (10 vai 15 vuotta). Päätöksen mukaisesti uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja näin Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.

Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan sääntöihin, jotka koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman kapasiteettisopimusta). Uusien sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan vuosittain. Huutokaupat vuodelle 2016 sekä pitkän aikavälin CCS-huutokauppa vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Pitkän aikavälin CCS-huutokauppa vuodelle 2020 pidettiin syyskuussa 2016. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 214 MW) ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja joillain alueilla vuoteen 2023 mennessä. Venäjän hallitus toimitti toukokuussa 2016 alustavan lakiesityksen lämpöreformista Venäjän duumalle. Ennen tiettyjen pilottialueiden käyttöönottoa laki vaatii alueellisten ja paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Lain käsittely duumassa alkaa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä.

Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Fortum arvioi kaasun hinnan nousevan Venäjällä 3,6 % vuonna 2016, mikä on vähemmän kuin aikaisemmin arvioitu 4,9 %. Muutos johtuu siitä, että kaasutariffien indeksikorotuksia ei ole odotettavissa vuonna 2016.

Valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 650 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Suojaukset

Syyskuun 2016 lopussa noin 80 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan29 euroa/MWh loppuvuodelle 2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017 olivat noin 50 % hintaan28 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 30 % hintaan 25 euroa/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities'in termiinejä.

Espoo, 24. lokakuuta 2016

Fortum Oyj

Hallitus

Lisätietoja:

Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112

Timo Karttinen, talousjohtaja, puh 010 453 6555

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Marja Mäkinen, puh. 010 452 3338, Måns Holmberg 010 452 1111 and investors@fortum.com

Media, Corporate Press Officer, Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tapahtumakalenteri 2017

- Tilinpäätöstiedote 2016 julkaistaan 2.2.2017 noin klo 9.00.

-Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 27.4.2017 noin klo 9.00

-Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 20.7.2017 noin klo 9.00

-Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 26.10.2017 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2016 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2017 ja mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

- osingon irtoamispäivä 5.4.2017

- osingon täsmäytyspäivä 6.4.2017

- osingon maksupäivä 13.4.2017

Pääomamarkkinapäivä 2016:

Fortumin Pääomamarkkinapäivä pidetään 16.11.2016 Fortumin pääkonttorissa, Keilaniementie 1, Espoo. Kutsu on nähtävissä yhtiön verkkosivuilla www.fortum.com/sijoittajille.

Jakelu:

Nasdaq Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.

Yrityksestä

Fortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 9 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 4,5 miljardia euroa. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. www.fortum.fi

Tilaa

Liitteet & linkit