Hyvä tuloskehitys jatkui

  • Vertailukelpoinen liikevoitto 997 (990) miljoonaa euroa, +1 %
  • Osakekohtainen tulos 1,29 (0,93) euroa, +39 %
  • Vahva taloudellinen asema
  • Venäjän investointiohjelma eteni suunnitellusti; toisen uuden yksikön kaupallinen käyttö alkoi 
Tunnuslukuja II/11 II/10 I-II11 I-II/10 2010 Viimeiset 12 kk (LTM)
Liikevaihto, milj. euroa 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404
Liikevoitto, milj. euroa 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 348 339 997 990 1 833 1 840
Tulos ennen veroja, milj. euroa 552 332 1 456 1 045 1 615 2 026
Tulos/osake, euroa 0,53 0,30 1,29 0,93 1,46 1,83
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 410 422 864 943 1 437 1 358
Oma pääoma/osake, euroa     9,93 9,19 9,24  
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    6,783 6,506 6 826  
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta     888 367 888 367 888 367  

 

Tunnuslukuja 2010 LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,6 13,8
Oman pääoman tuotto, % 15,7 19,1
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,5

  

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2011 toisesta neljänneksestä:

”Vuoden 2011 toisen neljänneksen tulos oli odotustemme mukainen ja taloudellinen asemamme säilyi vakaana. Sekä liikevaihto että vertailukelpoinen liikevoitto kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna. Sähkönkulutus väheni Pohjoismaissa hieman, kun taas Venäjällä sähkönkysyntä kasvoi vähän vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Maailmantalouden tila ja Euroopan energiapolitiittinen asenneympäristö ovat herättäneet epävarmuutta markkinoilla.

Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen on ymmärrettävää, että eri puolilla maailmaa lisääntynyt huoli ydinvoiman turvallisuudesta vaikuttaa ydinvoimainvestointeihin ja niiden ajoitukseen. Fortum pitää erittäin tärkeänä, että ydinvoimalla on laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Ydinvoimaloiden turvallisuuden arviointi ja avoin keskustelu riskeistä ovat välttämättömiä alaan kohdistuvan yleisen luottamuksen palauttamiseksi.

Saksa ilmoitti toukokuussa aiemmasta linjastaan poiketen luopuvansa ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös tehtiin Fukushiman onnettomuuden seurauksena, ja ydinvoima on tarkoitus korvata uusiutuvilla energianlähteillä. Ydinvoimasta luopuminen vuosikymmenen aikana on haaste ja saattaa vaikuttaa alaan koko Euroopassa.

Suomen uusi hallitus julkisti ohjelmansa kesäkuussa. Seuraavan nelivuotiskauden uudessa ohjelmassa todetaan, että hallitus ei tee uusia periaatepäätöksiä ydinvoimasta. Lisäksi hallitus esittää mahdollisen windfall-veron ja uraaniveron käyttöönoton selvittämistä. Hallitus aikoo myös arvioida uusiutuvan energian tukimalleja.

Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä, että ilmastonmuutos on nyt ja tulevaisuudessakin vakava maailmanlaajuinen haaste, johon tarvitsemme ratkaisuja. Vastakkain ovat toisaalta päästöjen hillitseminen ja luonnonvarojen niukkuus ja toisaalta väestön- ja talouskasvun vauhdittama energiankulutuksen lisääntyminen. Energiankulutusta on tehostettava samalla, kun yhä useampi ihminen saatetaan sähkön ja modernien energiajärjestelmien piiriin. Toisaalta energiatehokkuuden myötä sähkön rooli korostuu, mikä tarjoaa Fortumille liiketoimintamahdollisuuksia. Investoinnit sähkön ja lämmön tuotantoon ovat hyvin pääomavaltaisia – siksi Fortum painottaa ennakoitavan ja johdonmukaisen energiapolitiikan ja toimintaympäristön tärkeyttä.

Valmistaudumme kasvuun strategiaamme nojautuen. Prioriteettinamme on ylläpitää vahvaa tasetta, jonka avulla voimme joustavasti tarttua kasvumahdollisuuksiin myös pitkällä aikavälillä. Keskeinen osa ydinosaamistamme on päästöttömän vesivoiman tuotanto, jolla on tärkeä asema strategiassamme myös tulevaisuudessa. Vesivoimaa tarvitaan tasapainottamaan tuotantoa ja kulutusta, kun sähköä tuotetaan vähitellen yhä enemmän muun muassa tuuli- ja aurinkovoimalla.

Vesi- ja ydinvoiman lisäksi strategiamme perustuu syvälliseen asiantuntemukseemme sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP), jossa käytetään joustavasti eri polttoaineita. CHP-tuotantoon perustuva kaukolämpö ja -kylmä sekä älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät ratkaisut tukevat kestävän ja modernin kaupunkirakenteen kehittämistä. Lisäämme edelleen paikallisten biopolttoaineiden sekä jätteiden hyödyntämistä tuotannossa, ja tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tehostaa resurssien käyttöä.

Pohjoismaisen ydinliiketoimintamme ohella Venäjän toimintomme kasvavat jatkuvasti. Venäjä on Fortumin nykyisellä markkina-alueella nopeimmin kasvava kansantalous, ja Fortum on sitoutunut toteuttamaan maassa mittavan investointiohjelman. Venäjälle rakennettavat uudet yksiköt perustuvat energiatehokkaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotka säästävät polttoainetta ja tarjoavat selviä ympäristöhyötyjä. Olemme ottaneet Venäjällä käyttöön jo kaksi uutta yksikköä ja viimeistelemme parhaillaan kolmannen uuden yksikön käyttöönottoa. Kaksi uutta yksikköä ovat jo vaikuttaneet positiivisesti tulokseen. Uusien yksiköiden käyttöönotto pienentää Fortumin riskiä saada mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkomaksuja ja sen vuoksi olemme voineet purkaa näitä kahta yksikköä koskevat varaukset, jotka on tehty yritysoston aikaan.  

Taloudelliset tulokset

Huhti−kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli huhti−kesäkuussa 1 316 (1 295) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 609 (351) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2011 toisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 76 (-15) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 348 (339) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 toisella neljänneksellä 261 (12) miljoonaa euroa. Tästä 192 miljoonaa euroa liittyy Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä saatuun voittoon.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 15 (15) miljoonaa euroa, josta Hafslund ASA:n osuus oli -11 (12) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 30 (9) miljoonaa euroa. Osuus TGC-1:n voitoista perustuu yhtiön julkaistuun, IFRS-standardien mukaiseen ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Osuus Hafslund ASA:n tuloksesta perustuu yhtiön ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen, ja se sisältää 20 miljoonan euron alaskirjauksen Hafslund ASA:n omistamien Renewable Corporationin (REC) osakkeista. Alaskirjaus perustuu RECin osakkeen arvoon 30.6.2011 (ks. myös liite 14). Fortumin toisen neljänneksen tulos ei sisällä Hafslundin toisen neljänneksen tulosvaikutusta, REC poislukien, sillä tulososuus perustuu edellisen neljänneksen tietoon.

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
Power 574 597 1 267 1 366 2 702 2 603
Heat 322 301 1 047 952 1 770 1 865
Russia 195 169 490 413 804 881
Distribution* 215 200 526 480 963 1 009
Electricity Sales* 183 327 556 964 1 798 1 390
Muut 19 16 49 21 51 79
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -150 -261 -516 -944 -1 736 -1 308
Eliminoinnit -42 -54 -69 -10 -56 -115
Yhteensä 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
Power 257 271 582 695 1 298 1 185
Heat 25 33 196 165 275 306
Russia 21 -9 55 7 8 56
Distribution* 60 53 184 155 307 336
Electricity Sales* 10 10 21 -3 11 35
Muut -25 -19 -41 -29 -66 -78
Yhteensä 348 339 997 990 1 833 1 840

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
Power 271 280 760 747 1 132 1 145
Heat 25 35 290 194 303 399
Russia 21 -9 55 23 53 85
Distribution* 252 53 377 166 321 532
Electricity Sales* 23 23 3 -6 46 55
Muut 17 -31 24 -49 -147 -74
Yhteensä 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi−kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 3 350 (3 242) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 509 (1 075) miljoonaa euroa. Fortumin asianomaisen kauden raportoitua liikevoittoa lisäsi 249 (21) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 997 (990) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 tammi−kesäkuussa 512 (85) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 275 (50) miljoonaa euroa. Ne liittyvät pääosin Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myyntiin.

Ruotsin kruunun keskikurssi oli vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 9 % vahvempi euroon nähden kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2010. Kruunun ja euron vaihtokurssi ja sähkön euromääräinen myynti lisäsivät Power-divisioonan kustannuksia. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti myös negatiivisesti kassavirtaan. 

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 74 (31) miljoonaa euroa. Kasvu viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n osuuksien myönteisestä kehityksestä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 127 (61) miljoonaan euroon. Suuremmat kulut johtuivat kasvaneista korkokustannuksista ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta, joka oli -3 (19) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 456 (1 045) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 232 (191) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 15,9 (18,3).

Kauden tulos oli 1 224 (854) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,29 euroa (0,93). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,21 euroa (0,02).  

Vähemmistöosuus oli 74 (32) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 30 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 864 (943) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -251 (-227) miljoonaa euroa vuoden 2011 tammi−kesäkuussa. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus syntyi ensimmäisellä neljänneksellä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin taloudelliset tunnusluvut viimeisten 12 kuukauden osalta olivat: sijoitetun pääoman tuotto 13,8 % (11,6 %), oman pääoman tuotto 19,1 % (15,7 % vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen suhde (EBITDA) 2,5 (3,0 vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen EBITDA edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,8.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Maailmantalouden kasvava epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

Pohjoismaiset markkinat

Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle 2012–2014 mennessä. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu sähkönkulutus on vuositasolla Pohjoismaissa edelleen noin 4 % (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä öljyn, hiilen ja maakaasun hinnat laskivat joitakin prosentteja. Euroopan taloudellisesta epävarmuudesta ja EU:n energiatehokkuutta koskevista esityksistä johtuen hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat laskivat kuitenkin yli 20 % neljänneksen lopussa.

Saksassa termiinihinnat laskivat neljänneksen lopussa 5 % pienentyneiden hiilidioksidikustannusten seurauksena. Termiinihinnat laskivat myös Pohjoismaissa noin 5 % laskeneiden hiilidioksidikustannusten ja parantuneiden vesivarastojen ansiosta.

Heinäkuun puolivälissä 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2011 oli noin 49 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 47 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 47 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle oli noin 59 euroa/MWh ja vuodelle 2012 57 euroa/MWh. Samaan aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 125 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2011 noin 12 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun puolivälissä 2011 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh keskimääräistä pienemmät sekä 14 TWh yli vuoden 2010 vastaavan tason.

Venäjä

Venäjällä sähkön tukkumarkkina on vapautettu vuoden 2011 alusta lähtien. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”).

Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana. Alkuperäinen suunnitelma järjestää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012–2015 on muuttunut; huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) painotetun keskihinnan OAO Fortumille odotetaan olevan vuonna 2011 keskimäärin noin 160 000 ruplaa/MW/kuukausi; hieman vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin vuoden 2011 inflaatiokorjauksen poistamisen vuoksi. Hinta saattaa kuitenkin vaihdella voimalaitosten sijainnista ja ajankohdasta riippuen. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut ovat noin 3–4 kertaa korkeammat kuin vanhan kapasiteetin keskimäärin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta saattaa vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.              

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo maaliskuun lopun 2011 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,3 miljardia euroa huhtikuusta 2011 eteenpäin. Ensimmäisten kahden uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi helmikuun 2011 alussa ja kesäkuussa 2011. Yhden uuden yksikön kapasiteettimyynnin arvioidaan alkavan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon vuositasolla.

OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan. OAO Fortum saavutti toisella neljänneksellä 100 miljoonan euron vuotuiset tehokkuusparannukset verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja 2012 noin 1,6–1,8 miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013–2014 arvioidaan yhteensä 1,1–1,4 miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011–2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 500–550 miljoonaa euroa, mikä on lähellä poistojen tasoa.

Maaliskuussa 2011 Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa. Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa.

Lisäksi Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jonka mukaan yhtiö myi 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Kauppahinta oli 325 miljoonaa euroa.

Verotus

Ruotsin hallitus korotti vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta. Veronkorotuksesta aiheutuvat lisäkulut ovat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.

Fortumin vuoden 2011 veroasteeksi arvioidaan tällä hetkellä 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia eriä ei huomioida.

Suojaus

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta eli Meri-Porin ja Inkoon lauhdetuotantolaitoksia. Suojausasteeseen eivät myöskään enää sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä tuonnit Venäjältä.

Kesäkuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa noin 70 % oli suojattu noin 45 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011. Kalenterivuodeksi 2012 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 50 % noin 46 euroon/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Kannattavuus

Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto. Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Vuonna 2011 divisioonien kustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010, lukuun ottamatta Ruotsin kruunun kurssivaihteluita ja Ruotsin vesivoiman kiinteistöveron vaikutuksia. Venäjän sähköntuontisopimuksen päättymisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin -40 miljoonaa euroa koko vuoden 2011 osalta. Power-divisioonan tuloksen odotetaan painottuvan enemmän loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän vaikuttavat pääasiassa ydinvoiman korkeampi käytettävyys ja vesitilanteen parantuminen.

Fortumin tuloskehitys on ollut vakaata. Yhtiö on toiminut aktiivisesti tuloksellisuuden varmistamiseksi ja pitänyt taloudellisen asemansa vahvana haastavassa toimintaympäristössä. Fortumin vahva tase sekä joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne luovat vankan perustan tulevaisuudelle.

Espoo, 19.7.2011
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja antaa:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet: Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 / investors@fortum.com

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on luettavissa Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

Yrityksestä

Fortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 9 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 4,5 miljardia euroa. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. www.fortum.fi

Tilaa