Tulokset viime vuoden tasolla

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.10.2011 klo 9.00 EEST

Heinä–syyskuu 2011

- Vertailukelpoinen liikevoitto 297 (302) miljoonaa euroa, -2 %
- Osakekohtainen tulos 0,23 (0,27) euroa, -15 %
- Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat
- Pohjoismaiset sähkön spot-hinnat selvästi alemmat kuin vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä

Tammi–syyskuu 2011

- Vertailukelpoinen liikevoitto 1 294 (1 292) miljoonaa euroa, 0 %
- Osakekohtainen tulos 1,52 (1,20) euroa, +27 %
- Taloudellinen asema pysyi vahvana
- Venäjän investointiohjelma eteni

Tunnuslukuja III/11 III/10 I-III/11 I-III/10 2010 Viimeiset 12 kk (LTM)
Liikevaihto, milj. euroa 1 144 1 152 4 494 4 394 6 296 6 396
Liikevoitto, milj. euroa 314 312 1 823 1 387 1 708 2 144
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 297 302 1 294 1 292 1 833 1 835
Tulos ennen veroja, milj. euroa 240 285 1 696 1 330 1 615 1 981
Tulos/osake, euroa 0,23 0,27 1,52 1,20 1,46 1,78
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 277 273 1 141 1 216 1 437 1 362
Oma pääoma/osake, euroa     10,05 9,27 9,24 N/A
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    6 929 6 608 6 826 N/A
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta     888 367 888 367 888 367 888 367

 

Tunnuslukuja 2010 LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,6 13,5
Oman pääoman tuotto, % 15,7 18,5
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,5

 
Näkymät

- Fortum arvioi  tällä hetkellä vuosittaisen sähkönkysynnän kasvavan Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina vuosina 
- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: 65 % suojattu 47 euroon megawattitunnilta (MWh) loppuvuodelle 2011, 55 % suojattu 47 euroon/MWh vuodelle 2012, 25 % suojattu 46 euroon/MWh vuodelle 2013.


Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2011 kolmannesta neljänneksestä:

”Sähkön kysyntä parani hieman sekä Pohjoismaissa että Venäjällä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Toimintojen tehostamisen ja erityisesti parantuneen vesitilanteen sekä ydinvoiman paremman käytettävyyden ansiosta Fortum saavutti tyydyttävän vertailukelpoisen liikevoiton sekä hyvän kassavirran neljänneksen aikana. Pitkän tähtäyksen päämääriä ja taloudellisia tavoitteita tukevat investoinnit jatkuivat suunnitelmien mukaisesti. Arvioimme jatkuvasti haastavan taloustilanteen ja liiketoimintaympäristön mahdollisesti edellyttämiä toimenpidetarpeita.

Energiankysynnän perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, mutta ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä. Tulevaisuuden energiajärjestelmän pitäisikin pohjautua hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon sekä energiaturvallisuuteen ja -tehokkuuteen. Uskomme, että energiajärjestelmä siirtyy asteittain perinteisistä sähköntuotantoteknologioista, rajallisista energianlähteistä ja fossiilisista polttoaineista kohti ns. aurinkotaloutta. Pääomavaltaisessa energiateollisuudessa muutokset ovat kuitenkin hitaita. Vesivoimaa, tuulivoimaa ja bioenergiaa lukuun ottamatta muut aurinkotalouden tuotantomuodot ovat yhä kehitysvaiheessa. Fortum tutkii aktiivisesti tulevaisuuden energiantuotantoteknologioita, kuten aurinko- ja aaltovoimaa sekä biopolttoaineita sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) näkökulmasta. Vesi- ja ydinvoima sekä CHP pysyvät kuitenkin Fortumin pääasiallisina energiantuotantomuotoina. Fortum kehittää jatkuvasti nykyisiä vesivoimalaitoksiaan. Osallistumme myös esimerkiksi Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin viime vuoden lopun ilmoituksemme mukaisesti. 

Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen EU:n alueella aloitetut ydinvoiman turvallisuusselvitykset valmistuvat lokakuussa. Ne ovat tärkeä askel kohti yhtenäisempiä kansainvälisiä ydinturvallisuusstandardeja. Tulevaisuudessa pitäisi myös harkita erilaisia ydinvoimalaitosmalleja.  Vuosien varrella Fortum on kehittänyt laajaa ydinvoimaosaamista – Fortumin omien voimalaitoisten turvallisuus, käytettävyys ja tehokkuus ovat erittäin korkealla tasolla kansainvälisti verrattuna. 


Taloudelliset tulokset

Heinä–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli heinä–syyskuussa 1 144 (1 152) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 314 (312) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2011 kolmannen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 23 (-16) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 297 (302) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä 17 (10) miljoonaa euroa.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä -2 (10) miljoonaa euroa, josta Hafslund ASA:n osuus oli 6 (8) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 0 (0) miljoonaa euroa. Osuus TGC-1:n voitoista perustuu yhtiön julkaistuun, IFRS-standardien mukaiseen toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Osuus Hafslund ASA:n tuloksesta perustuu yhtiön toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen, lukuun ottamatta 20 miljoonan euron alaskirjausta Hafslund ASA:n omistamien Renewable Corporationin (REC) osakkeista, jotka Fortum sisällytti jo toisen neljänneksen tulokseensa (ks. myös liite 14).

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa III/11 III/10 I-III/11 I-III/10 2010 LTM
Power 560 584 1 827 1 950 2 702 2 579
Heat 212 220 1 259 1 172 1 770 1 857
Russia 156 137 646 550 804 900
Distribution* 203 196 729 676 963 1 016
Electricity Sales* 139 305 695 1 269 1 798 1 224
Muut 27 23 76 44 51 83
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -99 -264 -615 -1 208 -1 736 -1 143
Eliminoinnit -54 -49 -123 -59 -56 -120
Yhteensä 1 144 1 152 4 494 4 394 6 296 6 396

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa III/11 III/10 I-III/11 I-III/10 2010 LTM
Power 268 267 850 962 1 298 1 186
Heat -14 -12 182 153 275 304
Russia -16 -16 39 -9 8 56
Distribution* 62 61 246 216 307 337
Electricity Sales* 4 11 25 8 11 28
Muut -7 -9 -48 -38 -66 -76
Yhteensä 297 302 1 294 1 292 1 833 1 835


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa III/11 III/10 I-III/11 I-III/10 2010 LTM
Power 273 256 1 033 1 003 1 132 1 162
Heat -10 -15 280 179 303 404
Russia -16 14 39 37 53 55
Distribution* 60 62 437 228 321 530
Electricity Sales* 6 12 9 6 46 49
Muut 1 -17 25 -66 -147 -56
Yhteensä 314 312 1 823 1 387 1 708 2 144

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–syyskuu
 
Konsernin liikevaihto oli tammi–syyskuussa 4 494 (4 394) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 823 (1 387) miljoonaa euroa. Kauden raportoitua liikevoittoa kasvatti 272 (5) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 1 294 (1 292) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 tammi–syyskuussa 529 (95) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 275 (86) miljoonaa euroa. Ne liittyivät pääosin Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myyntiin.

Ruotsin kruunun keskikurssi oli vuoden 2011 keskimäärin 7 % vahvempi euroon nähden kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2010. Kruunun ja euron vaihtokurssi ja sähkön euromääräinen myynti lisäsivät Power-divisioonan kustannuksia. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti myös kassavirtaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 72 (41) miljoonaa euroa. Kasvu viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n osuuksien myönteisestä kehityksestä.

Konsernin nettorahoituskulut nousivat 199 (98) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä korkeammista kruunumääräisistä koroista, sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2011 vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -2 (20) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 696 (1 330) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 278 (236) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 16,4 (17,7). Veroprosentti oli 20,8 (19,3), kun muun muassa osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 1 418 (1 094) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,52 euroa (1,20). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,23 euroa (0,00).  

Vähemmistöosuus oli 70 (25) miljoonaa euroa, mikä liittyi pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuoden 2011 tammi–syyskuussa vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myyntivoitosta, josta vähemmistöosuus oli 30 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 141 (1 216) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -215 (-394) miljoonaa euroa vuoden 2011 tammi–syyskuussa. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus syntyi ensimmäisellä neljänneksellä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin taloudelliset tunnusluvut viimeisten 12 kuukauden osalta olivat: sijoitetun pääoman tuotto 13,5 % (11,6 %), oman pääoman tuotto 18,5 % (15,7 % vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde  2,5 (3,0 vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,8.

Taloudelliset näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.

Maailmantalouden kasvava epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Tämä yhdessä Pohjoismaiden paremman vesitilanteen kanssa voi aiheuttaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä painetta sähkön tukkuhinnan laskulle Pohjoismaissa. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku-ja kapasiteettimarkkinoiden sääntely sekä investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit. Taloudellisen turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

Pohjoismaiset markkinat

Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkysynnän kasvavan  Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina vuosina.
 
Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä öljyn, hiilen ja maakaasun hinnat laskivat joitakin prosentteja. Euroopan taloudellisesta epävarmuudesta ja EU:n energiatehokkuutta koskevista esityksistä johtuen hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat laskivat kuitenkin yli 20 % neljänneksen lopussa.

Saksassa termiinihinnat olivat kolmannen neljänneksen lopussa suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Termiinihintoihin Pohjoismaissa vaikuttivat vesivarastojen kasvu sekä hiilidioksidin päästöoikeuksien hintojen laskeminen. Termiinihinnat laskivat Pohjoismaissa noin 6 %.

Lokakuun puolivälissä 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2011 oli noin 44 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 44 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 44 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle oli noin 59 euroa/MWh ja vuodelle 2012 56 euroa/MWh. Samaan aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 118 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2011 noin 10 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Lokakuun puolivälissä 2011 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4 TWh keskimääräistä suuremmat ja 19 TWh yli vuoden 2010 vastaavan tason. 

Venäjä

Venäjällä sähkön tukkumarkkinat on vapautettu vuoden 2011 alusta lähtien. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”).

Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana. Alkuperäinen suunnitelma järjestää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012–2015 on muuttunut; huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä vakaan tuloskasvun tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Hinta kuitenkin vaihtelee ajankohdan sekä voimalaitosten iän, sijainnin, koon ja tyypin mukaan. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot vanhasta kapasiteetista ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta voi vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa. 

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa parantuneen kysynnän ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo syyskuun lopun 2011 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,1 miljardia euroa lokakuusta 2011 eteenpäin. Ensimmäisten kahden uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi helmikuun 2011 alussa ja kesäkuussa 2011. Kolmas uusi yksikkö otettiin kaupalliseen käyttöön Tobolskissa 1.10.2011.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty osa sähkön hinnasta on sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon vuositasolla.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa ja vuonna 2012 noin 1,6–1,8 miljardia euroa. Lukuihin ei sisälly mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013–2014 on arvioitu yhteensä 1,1-1,4 miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011–2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 500–550 miljoonaa euroa eli lähellä poistojen tasoa.

Maaliskuussa 2011 Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa. Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa. Lisäksi Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jolla yhtiö myi 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Kauppahinta oli 325 miljoonaa euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2011 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia eriä ei huomioida.

Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.

Ruotsin hallitus korotti lisäksi vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta. Veronkorotuksesta aiheutuvat lisäkulut ovat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Suojaukset

Syyskuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa noin 65 % oli suojattu noin 47 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011. Kalenterivuodeksi 2012 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 55 % noin 47 euroon/MWh. Ja edelleen kalenterivuodeksi 2013 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 25 % noin 46 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä divisioonan tuonnit Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Kannattavuus

Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Vuonna 2011 Power-divisioonan kustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010, lukuun ottamatta Ruotsin kruunun kurssivaihteluita ja Ruotsin vesivoiman kiinteistöveron vaikutuksia. Venäjän sähköntuontisopimuksen päättymisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin -40 miljoonaa euroa koko vuoden 2011 osalta. Power-divisioonan vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan painottuvan enemmän loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän vaikuttavat pääasiassa ydinvoiman korkeampi käytettävyys ja vesivoimavolyymien kasvaminen.

Suomessa vuoden 2012 budjettiehdotus ei sisällä windfall- eikä uraaniveroja, joiden mahdollisen käyttöönoton selvittämistä Suomen hallitus esitti aiemmin tänä vuonna ohjelmassaan. 

Ydinjätteen maksut ja vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti säännöllisin väliajoin. Seuraava jakso kattaa vuodet 2012–2014. Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen on siksi lähettänyt esityksen, joka ennakoi maksujen nousua. Hallitus päättää maksuista ja vakuista vuoden 2011 loppuun mennessä.

Fortumin tuloskehitys on ollut vakaata. Yhtiö on toiminut aktiivisesti tuloksellisuuden varmistamiseksi ja säilyttänyt taloudellisen asemansa vahvana epävakaassa ja haastavassa toimintaympäristössä. Fortumin vahva tase sekä joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne luovat vankan perustan tulevaisuudelle.


Espoo, 19.10.2011
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 / investors@fortum.com

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat .

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

 

 

Yrityksestä

Fortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 8 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Sähköntuotannostamme 62 % on CO2-päästötöntä. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli 3,6 miljardia euroa. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. www.fortum.com/fi

Tilaa

Liitteet & linkit