Pohjoismainen hampaidenhoitotutkimus - Suomalaiset huonoimpia hampaiden hoidossa

Report this content

Suomalaiset hoitavat hampaitaan huonommin kuin muut pohjoismaalaiset. Suomalaisista 40 prosenttia pesee hampaat vain kerran päivässä tai muutamia kertoja viikossa. Hammaslankaa ja hammastikkuja käytetään verrattain laiskasti. Lisäksi suomalaisista lähes puolet käy hammaslääkärissä joka toinen vuosi tai harvemmin. Tämä käy ilmi tutkimuslaitos GfK:n tuoreesta pohjoismaisesta tutkimuksesta.

Tutkimuslaitos GfK on tehnyt Oral B:lle tutkimuksen, jossa otos 15–74-vuotiaita suomalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vastasi suuhygieniaa koskevaan kyselyyn. Tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaiset sijoittuivat jumbosijalle kaikilla kyselyn osa-alueilla. Kun lähes puolet suomalaisista käy hammaslääkärissä joka toinen vuosi tai harvemmin, niin vastaava osuus oli Tanskassa 14%, Norjassa 29% ja Ruotsissa 31%. Yli 60 prosenttia suomalaisista arvioi, että heiltä on hoidettu 6-10 tai yli 10 reikää. Kaikissa neljässä maassa vain noin 8 prosentilla vastanneista ei ollut reikiä hampaissa. Itse hammaslääkärissä käynti ei viime kädessä ratkaise, montako reikää hampaisiin syntyy. Olennaista on se, miten kotona suhtaudutaan ravintoon ja hampaiden harjaamiseen. Tutkimus viittaa siihen, että on edelleen valistettava ja motivoitava enemmän kuin tähän asti. Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja, hammaslääketieteen tohtori Matti Pöyry toteaa, että suomalaiset puhdistavat edelleen hampaitaan huonommin kuin muut pohjoismaalaiset. ”Tutkimus tuo ilmi senkin, että Suomessa käydään muita maita harvemmin hammaslääkärissä. Hampaiden ja suun terveenä pitämisessä on hyvän, kahdesti päivässä tapahtuvan puhdistuksen ja fluorihammastahnan käytön sekä järkevien ruokailutottumuksien ohella tärkeätä käydä säännöllisesti hammaslääkärissä. Yksilöllisesti arvioidun riskin perusteella käyntiväli on yleensä 1-2 vuotta. Näin pystytään estämään osa vaurioista tai ainakin korjaamaan ne varhaisessa vaiheessa”, Pöyry opastaa. Hammaslangan käytössä tilanne näyttää samanlaiselta kaikissa pohjoismaissa. Tutkimuksessa ilmeni, ettei näitä puhdistustapoja käytetä tarpeeksi yhdessäkään neljästä maasta. Pohjoismaissa jopa noin 35 prosenttia käyttää hammaslankaa tai hammastikkua harvoin. ”Hammasvälejä tulisi puhdistaa tehokkaammin kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Hammasväleissä oleva plakki merkitsee ientulehdusta ja hampaiden välipinnoille syntyviä reikiä. Säännöllisellä hammaslangan käytöllä näitä ongelmia voidaan ehkäistä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että edessä on myös tärkeä tehtävä, jotta ihmiset saadaan käyttämään nykyistä enemmän sekä hammaslankaa että hammastikkuja”, Matti Pöyry toteaa LISÄTIETOJA: Gillette Group Finland Oy, Customer Promotion Specialist, Mia Kaila, puh. 09-4528 760, mia_kaila@gillette.com. Matti Pöyry, Suomen Hammaslääkäriliitto, toiminnanjohtaja, hammaslääketieteen tri, puh. 050 1892. Kuvamateriaali- ja/tai tekstipyynnöt: AC-tiedotus, Hanna Hiilamo-Kangaslahti, puh. 09-6962 8124, hanna.hiilamo@actiedotus.fi. Gillette Oral Care Gillette on Oral-B- ja Oral-B powered by Braun -tuotteiden ansiosta maailman johtava sekä käsi- että sähkökäyttöisten hammasharjojen valmistaja, joka tuottaa myös muita suuhygieniatuotteita, kuten hammaslankoja. Tutkimustulokset liitteenä