Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2002

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2002 · Ensimmäisten yhdeksän kuukauden liikevaihto oli 2 270 MSEK, kasvua oli 40 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu johtuu yritysostoista. Vertailukelpoisten yksiköiden kasvu oli 6 %. · Voitto ennen veroja on 472 MSEK, vähennystä on 9 %. · Kesän ja syksyn virtaamat ovat kuivasta ja lämpimästä säästä johtuen supistuneet runsaaseen 30 %:iin normaalista. Vesivoiman tuotanto kolmannen vuosineljänneksen aikana jäi tästä syystä runsaan 400 GWh tasolle, mikä on 40 % normaalista. · Vuoden alussa hankittiin AB Avesta Energi, joka myy sähköä 13.000 asiakkaalle Taalainmaalla. Lisäksi on hankittu 24,9 % lisää osakkeita Kainuun Sähköstä - jonka uusi nimi on Graninge Kainuu. Graninge omistaa ennestään 25,7 % yhtiöstä, joka nyt sisällytetään konserniin. Graninge AB (publ) Liikevaihto ja tulos Vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden liikevaihto oli 2 270 (1 625) MSEK, kasvua oli 40 % vuoden 2001 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu johtuu lähinnä yritysostoista. Vuoden aikana tehtyjen yritysostojen lisäksi konsernille siirtyi Upplands Väsbyn sähköverkko 1. heinäkuuta 2001. Vertailukelpoisten yksiköiden liikevaihto kasvoi 6 %. Voitto ennen veroja on 472 (521) MSEK , laskua on 9 %. Tuloksen huononeminen johtuu ensi kädessä konsernin vesivoimalaitosten alhaisemmasta tuotannosta kolmannella neljänneksellä. Tulos osaketta kohden on 5,10 (7,85) SEK. Vuoden 2001 keväällä myydyistä Scaninge Holdingin osakkeista tehtiin tappionvähennys emoyhtiössä, minkä takia verot eivät rasittaneet viime vuoden tulosta. Sijoitetun pääoman tuotto-% oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 10 (13) ja oman pääoman tuotto-% 9 (14). Kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 638 (412) MSEK. Voitto ennen veroja oli 83 (156) MSEK, mikä oli 47 % edellisvuotta alhaisempi. Sähköliiketoiminta - kuiva sää huonontaa tulosta Konsernin sähköliiketoimintaan sisältyy sekä Ruotsin että Suomen voimantuotanto, sähkön ja muun energian myynti sekä energiapalvelut pienille ja keskisuurille asiakkaille sekä sähköjohdannaisten hoito ja kauppa. Vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden sähköliiketoiminnan liikevaihto oli 1 149 (892) MSEK, kasvua oli 29 %. Tulos poistojen jälkeen oli 278 (408) MSEK, mikä oli 32 % edellisvuotta alhaisempi. Konsernin sähkön kokonaismyynti kasvoi 19 % ja oli 5 166 (4 339) GWh, josta 4 845 (3 818) GWh oli sopimustoimituksia ja 321 (521) GWh spot- myyntiä. Konsernin omien voimalaitosten tuotanto oli yhteensä 2 756 (2 997) GWh, josta 2 208 (2 918) GWh oli vesivoimaa. Vesivoiman tuotanto laski 24 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja 7 % verrattuna normaalituotantoon. Edellisvuoden kolmannen neljänneksen virtaamat vesivarastoihin olivat äärimmäisen runsaat, minkä seurauksena vesivoimalaitosten tuotanto oli korkealla. Tuotanto jäi korkeaksi myös kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Virtaamat ovat kuitenkin kuivan kesän ja syksyn seurauksena supistuneet jyrkästi ja jäivät 30 %:iin normaalista. Vesivoiman tuotanto on sopeutettu vuodenaikaan nähden erittäin alhaisiin virtaamiin, mutta tiettyä vesivarastojen alentumista ei ole pystytty estämään. Kolmannella neljänneksellä tuotettiin yhteensä 419 (1 069) GWh, mikä on 40 % normaalista. Vesivarastot olivat syyskuun lopulla 71 prosenttiin täynnä, mikä on 20 %-yksikköä normaalia vähemmän. Kesä ja syksy on ollut kuiva myös Norjassa, mikä aiheuttaa sen, että hydrologinen tasapaino - so. tunturivarastoihin, maahan ja lumeen varastoitunut vesi - Norjan ja Ruotsin osalta yhteenlaskettuna on suuruusluokkaa 20 TWh alhaisemmalla tasolla kuin normaalisti. Spot - markkinahinnat ovat tämän seurauksena lyhyessä ajassa enemmän kuin kaksinkertaistuneet; elokuun alun 120 NOK/MWh:sta tämän päivän 250 NOK/MWh:iin. Keskimääräinen spot-hinta vuoden kymmeneltä ensimmäiseltä kuukaudelta on kuitenkin vielä edellisvuotta alemmalla tasolla., 155 NOK/MWh verrattuna 188 NOK/MWh:iin edellisvuonna. Yhä korkeampi spot-hinta on vetänyt termiinihinnat mukaansa, varsinkin lähimpänä olevilta kausilta. Hinnat loppukäyttäjien markkinoilla ovat tämän johdosta nousseet. Ennen kaikkea kotitalouksia koskeva kilpailupaine on pienentynyt. Yhä edelleen on kilpailu kuitenkin kova ja katteet pienet. Siten markkinaosuuksien valtaamisen mahdollisuuskin on pieni. Tosin Graningen toimitukset konsernin verkkojen ulkopuolisille loppukäyttäjille lisääntyivät 1 098 GWh:lla 4.307 GWh:iin. Lisäys tulee nähdä sitä taustaa vasten, että on hankittu Avesta Energin sähköliiketoiminta sekä siitä, että Graninge Kainuu Oy nykyään kuuluu konserniin. Kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 339 (249) MSEK ja voitto poistojen jälkeen 27 (157) MSEK. Voimakas tuloksen huononeminen on seurausta kuivan sään aiheuttamista alhaisista virtaamista. Verkkotoiminta - voimakas tuloksen kasvu Konsernin verkkotoimintaan kuuluu ensi kädessä paikallisten jakeluverkkojen käyttö, kunnossapito ja hallinto. Verkot ovat keskittyneet kolmeen alueeseen Ruotsissa ja yhteen Suomessa. Tähän kuuluu myös joitakin pienehköjä alueverkkoja Ruotsissa ja Suomessa. Vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden verkkotoiminnan liikevaihto oli 720 (556) MSEK, jossa on kasvua 29 %. Voitto poistojen jälkeen oli 258 (182) MSEK), kasvua oli 42 %. Kasvu johtuu etupäässä yritysostoista. Upplands Väsbyn sähköverkon lisäksi on Kainuun Sähkö - jonka nimi on muutettu Graninge Kainuuksi - osa konsernia. Vertailukelpoisten yksiköiden osalta liikevaihto laski 4 %, mutta liikevoitto nousi 4 %. Jakeluverkkojen sähkönsiirto oli 2 324 (2 455) GWh, vähennystä oli 5 %. Leuto sää on syynä supistukseen. Konsernin alueverkoissa siirrettiin sähköä 1 331 (2 285) GWh, vähennystä oli 42 %. Alueverkkoja käytetään ensi kädessä niihin liitettyjen voimalaitosten tuotannon siirtämiseen kantaverkkoon. Sähkönsiirron aleneminen on seurausta sähköntuotannon oleellisesta vähenemisestä tänä vuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Verkkotoiminnan liikevaihto oli kolmannella neljänneksellä 216 (164) MSEK, jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 32 %. Liikevoitto poistojen jälkeen oli 88 (49) MSEK. Sijoitetun pääoman tuotto oli 14 (10) %. Lämpöliiketoiminta - hillitty lämmöntarve Konsernin lämpöliiketoimintaan kuuluu lähinnä kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Suurimpia yksikköjä ovat Graninge Järfälla Energi, Graninge Kalmar Energi sekä Kainuun Sähkön puoliksi omistama Kajaanin Lämpö. Pienempiä kaukolämpöyksikköjä on Norrlannissa sekä Brossa, Bålstassa ja Kungsängenissä Tukholman ulkopuolella. 1. heinäkuuta 2001 alkaen toimintaan on kuulunut myös höyrylämpöä ja vastapainesähköä tuottava vuokrattu lämpökeskus. Ensimmäisten yhdeksän kuukauden liikevaihto oli 501 (283) MSEK, lisäystä 77 % verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liikevoitto poistojen jälkeen oli 35 (32) MSEK. Vertailtavien yksikköjen osalta liikevaihto kasvoi 2 % ja tulos 5 %. Energian myynti oli 2 280 (635) GWh, josta 1 550 (-) GWh tuli höyryn toimituksista. Vertailukelpoisten yksiköiden toimitusvolyymi aleni 6 %:lla tasolle 554 GWh. Supistus on leudon sään seurausta. Kolmannen neljänneksen lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 126 (45) MSEK, ja voitto poistojen jälkeen -1 (-17) MSEK. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5 (5) %. Yritysostot ja uudelleenjärjestelyt Vuoden alussa hankittiin lisää 24,9 % Graninge Kainuun osakkeita 21 MEUR:lla eli 190 MSEK:lla. Konserni omisti ennestään 25,7 % osakekannasta ja täten yhtiö nyt konsolidoidaan konserniin. Graninge Kainuu vastaa pääasiassa sähkön jakelusta runsaalle 60 000 asiakkaalle. Yhtiöön sisältyy myös kaukolämmön ja voiman tuotantoa pääosin vuokratuilla resursseilla. Lämmön jakelu tapahtuu Kajaanin Lämmön kautta, joka yhtiö omistetaan yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa. Paitsi Graninge Kainuun osakkeita on Graninge vuoden alussa hankkinut myös kaikki osakkeet yhtiöstä AB Avesta Energi. Yhtiö, joka myy sähköä 13.000 asiakkaalle Taalainmaalla on kuulunut konserniin 1. helmikuuta alkaen. Ab Avesta Energi toimii, ja se. Ostohinta oli 18 MSEK. Roslags Energi Värmen myynti saatiin päätökseen vuoden alussa. Osakkeista saatiin 53 MSEK kauppahinta, josta yhteensä 24 MSEK oli myyntivoittoa. Ostajana oli omistajaryhmä, johon kuuluu mm. US Energy Corporation. Investoinnit ja nettorahoitus Konsernin investoinnit uusiin laitoksiin olivat 193 (93) MSEK. Suurimpiin panostuksiin kuuluu Järfällassa sijaitsevan lämmityskattilan konvertointi biopolttoaineella toimivaksi öljynkulutuksen pienentämiseksi. Verkkotoiminnassa ovat investoinnit lisääntyneet, osittain seurauksena Graninge Kainuun hankinnasta ja osittain johtuen alan sopimuksesta valtion kanssa, millä tähdätään maaseutuverkkojen vahvistamiseen ja suurhäiriöiden seuraamusten rajoittamiseen. Nettorahoituskulut ovat -86 (-81) MSEK. Nettovelka on pienentynyt 130 MSEK:lla kolmannen vuosineljänneksen aikana ja olivat syyskuun lopussa - 2 036 MSEK. Samanaikaisesti vakavaraisuusaste oli 50 (53) %. Emoyhtiö Emoyhtiön nettoliikevaihto ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta oli 57 (71) MSEK, ja tulokseksi ilmoitetaan -42 (-22) MSEK. Sollefteåssa 6. marraskuuta 2002 Lars Enslöf Toimitusjohtaja ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/11/06/20021106BIT00810/wkr0001.doc The full report http://www.waymaker.net/bitonline/2002/11/06/20021106BIT00810/wkr0002.pdf The full report

Tilaa