Metsien suojelusta ei saa tehdä päästökeinottelua

Trooppisten metsien suojelusta uhkaa tulla Kööpenhaminan ilmastokokouksessa teollisuusmaiden ja kansainvälisten yhtiöiden päästökeinottelun väline. Pahimmillaan metsien suojelun nimissä hyväksytään joulukuussa malli, jolla päästöt eivät vähene, paikallisten ihmisten oikeudet eivät toteudu ja luonnonmetsiä muttuu puuplantaaseiksi. Tämä on riskinä rahoitusmallissa, jossa teollisuusmaat ja niissä toimivat yritykset voivat välttää omia päästövähennyksiään rahoittamalla projektikohtaisia metsityshankkeita kehitysmaissa.

- Indonesian viranomaisten hyväksymät ja kansainvälisten yhtiöiden toteuttamat metsityshankkeet eivät ota huomioon paikallisten ihmisten oikeuksia ja tarpeita. Oikeudellisesti tilanne on absurdi: paikallisilla ihmisillä ei ole sananvaltaa hankkeiden toteuttamiseen eikä mahdollisuuksia viedä kiistakysymyksiä oikeuteen, sanoo Greenpeacen tilaisuudessa keskiviikkona puhunut indonesialainen SAWIT Watch -järjestön aktivisti ja palmuöljyn sertifiointijärjestelmä RSPO:n hallituksen jäsen Norman Jiwan. Esimerkkinä Jiwan käytti Acehin maakunnassa Indonesiassa olevaa Ulu Masen metsiensuojeluhanketta, jossa ovat osallisina muun muassa Acehin hallitus, Maailmanpankki sekä Merrill Lynch. - Esimerkiksi hankkeeseen liittyvät erimielisyydet käsitellään Singaporen tuomioistuimissa, jonne paikallisten ihmisten on mahdoton saattaa tapauksiaan käsiteltäväksi, Jiwan jatkaa. Greenpeacen tänään julkistaman raportin Carbon Scam: Noel Kempff Climate Action Project and the Push for Sub-national Forest Offsets mukaan vastaavia ongelmia liittyy myös muihin metsähankkeisiin. Raportti käy läpi Boliviassa toteutetun Noel Kempff Climate Action Project -hankkeen, joka on yksi pitkäaikaisimmista ja parhaiten tunnetuista ilmastolähtöisen metsiensuojelun koehankkeista. Raportti nostaa esiin useita ongelmia, joita tämän tyyppiseen hankepohjaiseen metsiensuojeluun liittyy. Niin kutsutuissa REDD-hankkeissa (Reduced Emissions from Deforestation and Degradation) on vaikea estää sitä, että samalla kun metsää suojellaan tietyllä alueella, hakkuut ja niistä aiheutuvat päästöt siirtyvät muille alueille. Raportti osoittaa myös, etteivät tällaiset hankkeet välttämättä tuota päästövähennyksiä sen enempää kuin mitä olisi tapahtunut ilman hankerahoitustakin. Ei myöskään ole varmaa, kuinka pysyviä hankkeissa syntyneet päästövähennykset ovat, sillä metsä voi esimerkiksi palaa yhdessä yössä - vieden mukanaan päästövähennykset. Boliviassa maan metsien hävitys on koko Noel Kempff -hankkeen aikana lisääntynyt, vaikka samaan aikaan hankkeeseen osallistuneet hiili- ja öljy-yhtiöt suunnittelivat kuittaavansa merkittävän osan kotimaassaan syntyvistä päästöistään hankkeen tuottamilla päästövähennysyksiköillä. Noel Kempff -hankkeen päästövähennykset kutistuivat hankkeen aikana (1997-2009) lähes kymmenesosaan yhtiöiden ilmoittamasta määrästä. - Sekä metsien suojelun että ilmaston kannalta tällaisten virtuaalisten päästövähennysten hyväksyminen osaksi REDD-järjestelmää olisi täysin kestämätöntä, Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen sanoo. - Metsien suojelun liittäminen päästökauppaan olisi järjetöntä. Meillä ei ole varaa valita, lopetetaanko trooppisten metsien hävitys vai rajoitetaanko fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sillä ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan kiireisesti molempia, muistuttaa Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. Päästövähennyshyvityksiä teollisuusmaiden yrityksille tuottavat hankkeet on hylättävä metsiensuojelun keinovalikoimasta. Hankepohjaisen tarkastelun sijaan maiden metsiä tulee tarkastella kokonaisuutena, joka estää metsäkadon siirtyminen paikasta toiseen. - Hiilivoimaloiden omistajat säästäköön rahansa puhtaan teknologian käyttöönottoon ja päästövähennyksiin, jotka voidaan todentaa ja jotka ovat pysyviä. Metsien suojelun rahoitus puolestaan hoituu parhaiten rahaston kautta, muistuttaa Kyllönen. Kestäväksi ratkaisuksi metsiensuojeluun Greenpeace esittää kansainvälistä metsärahastoa, joka perustettaisiin osana Kööpenhaminan ilmastosopimusta. Ennustettavan ja pysyvän rahoitusmekanismin voisi taata esimerkiksi päästövähennysyksiköiden kansainvälisellä huutokaupalla. Rahoituksen on oltava vähintään noin 30 miljardia euroa vuosittain, jotta trooppinen metsäkato kyetään pysäyttämään ennen vuotta 2020. Carbon Scam -raportti osoitteessa http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/carbon-scam-noel-kempff-clima.pdf Greenpeacen kanta metsien suojeluun ilmastosopimuksessa osoitteessa http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/greenpeace-policy-on-saving-fo-2.pdf Norman Jiwan puhuu maanantaina 19.10. ja tiistaina 20.10. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin yliopiston järjestämässä seminaarissa, lisätietoja http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastonmuutos-ja-kehitys/ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue

Avainsanat:

Yrityksestä

Greenpeace on kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka tekee sanoista tekoja vastustaakseen ympäristön tuhoamista maailmanlaajuisesti ja tuodakseen esiin ratkaisuja rauhan ja ekologisen tasapainon saavuttamiseksi maailmassa.

Tilaa