Ei tohi siunata! (Ei saa kirota!)

Viro ja suomi ovat läheisiä sukulaiskieliä, joissa samalta kuulostavat sanat merkitsevätkin toisella kielellä jotain ihan muuta. Erilaisuudesta voi syntyä huvittavia tilanteita tai pahoja väärinymmärryksiä. Ulvi Wirén on tehnyt jatkoa suositulle viron ja suomen kielen riskisanastolle. Huvittavat raamatut -kirjasta (Gummerus) löytyy lähes 2 000 riskisanaa esimerkkilauseineen.

”Olen iloisesti yllättynyt suomalaisten osoittamasta suuresta kiinnostuksesta viron ja suomen kielten yhtäläisyyksiä ja eroja kohtaan. Ensimmäisen kirjani suosion innoittamana päätin laajentaa viro–suomi-suunnan sanastoa ja lisätä aineistoon aivan uuden suomi–viro-suuntaisen osion. Myös tämä uusi kirja on tarkoitettu kaikille suomalaisille, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä virolaisten kanssa. Jos viron kielen opetteleminen tuntuu liian työläältä, kannattaa tutustua ainakin tässä esitettyihin riskisanoihin”. Wirén kehottaa.

Suomalaismiehen ei kannata punastella, jos virolainen nainen toteaa sängyssä, että ”Sul on suur ase!”, nainen nimittäin tarkoittaa, että miehellä on iso sänky. Miehen ei myöskään tarvitse ryhtyä porkkanaksi tai punajuureksi, jos nainen pyytää ”Ole minu juures!”, sillä hän vain toivoo miehen olevan hänen luonaan. Virolainen voi taas ihmetellä, kun suomalainen väittää, ettei työelämässä pidä olla kaino. Kaine tarkoittaa virossa raitista.

”Tallinnassa vielä pärjää suomen kielellä, mutta muualla ei kannata luottaa siihen, että kyllä ne virolaiset ymmärtävät jos sinne päin puhuu. Vaaratilanteita voi syntyä etenkin miesten ja naisten välisessä kanssakäymisessä.”

Wirén on syntyperäinen virolainen ja asunut Suomessa kymmenisen vuotta. Hän kiinnostui suomen ja viron kielten yhtenäisyyksistä noin 20 vuotta sitten alettuaan olla enemmän tekemisissä suomalaisten kanssa. Itse hän kertoo oppineensa riskisanojen vaarat kantapään kautta. Wirén opetteli aikanaan suomen kielen puhumalla, ilman kursseja tai muita apuja.

”Niin sanottujen pulmasanojen syntymisen taustalla ovat kieltemme läheinen sukulaisuus mutta toisistaan poikkeavat kielihistoriat ja kontaktit muihin kieliin. Hyvin paljon riskisanojen kehittymiseen on vaikuttanut kirjakielten luominen. Suomen ja viron välinen tunnetuin riskisana on piimä, viroksi piim ’maito’. Aikaisemmin molemmat sanat tarkoittivat maitoa, mutta suomen sanalle piimä on myöhemmin vakiintunut merkitys ’hapan maitojuoma’.”

ULVI WIRÉN
Ulvi Wirén on syntynyt Viron Tartossa. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tarton yliopistosta. Suomeen hän muutti vuonna 1998 ja nykyään hän työskentelee refleksologina ja hierontaterapeuttina Helsingissä. Wirén on julkaissut aiemmin viron riskisanoja sisältävän Hääd pulmapäeva! -kirjan.

ULVI WIRÉN, HUVITTAVAT RAAMATUT JA LÄHES 2 000 MUUTA VIRON JA SUOMEN RISKISANAA
Ovh. nid. 19,50 €
Kuvittaja Jukka Pylväs

Yrityksestä

Gummerus on toiminut jo 135 vuotta suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa ’huviksi ja hyödyksi’. Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat. Osana Gummerusta toimii tietokirjoja julkaiseva Ajatus Kirjat.

Tilaa

Multimedia

Multimedia