Helsinkiläinen rikollisjengi hautoo kostoa Jarkko Sipilän hyytävässä romaanissa

Vuoden Johtolanka -palkinnon 2009 saanut Jarkko Sipilä porautuu järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen rikosromaanissaan Prikaatin kosto (Gummerus). Luvassa on entistä synkempää ja julmempaa jälkeä sekä selkäpiitä kihelmöivää jännitystä, kun Takamäen murharyhmä koettaa nujertaa Helsingin kaduilla jyräävän kostonhimoisen rikollisjengin. Aihe on ajankohtainen, sillä Suomessa järjestäytynyttä rikollisuutta pidetään vakavana uhkana.

Pääkalloprikaatin Tapani Larsson vapautuu vankilasta ja panee nyrkit heilumaan. Päämääränä on saavuttaa maine jengeistä julmimpana ja kostaa pettureille. Ataripoliisi Suhosen vanha ystävä Eero Salmela haluaa lopullisesti eläkkeelle rosvohommista. Hän yrittää päästä veloistaan, mutta ajautuu syvemmälle pohjamutiin ja päätyy prikaatin vessanpesijäksi. Hän saa avukseen Suhosen, joka panee jälleen peliin kaikkensa ja vähän enemmän. Kuvio mutkistuu ja rikoskomisario Kari Takamäen murharyhmä joutuu kääntymään keskusrikospoliisin puoleen. Yhteinen tavoite on nujertaa vaarallinen Pääkalloprikaati. ”Tapani Larsson käveli betonilaattaista käytävää vankilan pihan poikki kohti tiilimuuria ja porttia. Tahti oli ripeä eikä isovatsainen vartija meinannut pysyä perässä. Yön sade oli heikennyt tihkuksi. Larssonin tatuoinnit nousivat nahkatakin kauluksen alta kohti kaljua päätä. Kaulan ympärille kietoutuivat käärme, alaston nainen ja kotka. Lommoposkisen miehen katse oli kova ja pistävä. Larssonia kyrsi, mutta tänään vähemmän kuin viimeiseen pariin vuoteen. Miehen oikea käsi kuitenkin puristui jatkuvasti nyrkkiin ja aukesi uudestaan. Nyrkkiin ja auki.” Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on todellinen uhka: poliisin arvion mukaan noin tuhat ihmistä kuuluu eri ryhmittymiin. Etenkin liivi- ja moottoripyöräjengien määrä on jonkin verran lisääntynyt viime aikoina. ”Mielenkiintoista nähdä miten nykyinen taantuma vaikuttaa jengiläisten määrään. Edellinen lama oli yksi syy moottoripyöräjengien Suomeen tulemiselle”, Jarkko Sipilä toteaa. Sipilän mukaan yhteiskunnan muutoksilla ja nuorten syrjäytymisellä voi olla vaikutusta moottoripyöräjengeihin hakeutumiseen. ”Ehkä nuoret miehet hakevat jengeistä sellaista omanarvon tuntoa, jota eivät muuten yhteiskunnassa saa. Kun kuuluu jengiin, saa kunnioitusta. Jengit ovat aika tiiviitä yhteisöjä.” Jarkko Sipilä sai Suomen dekkariseuran Vuoden Johtolanka -palkinnon edellisestä Seinää vasten -romaanistaan. Perusteluissaan raati totesi, että Sipilä ei kirjoissaan alleviivaa eikä osoita ongelmaa sormella, vaan vakavat yhteiskunnalliset epäkohdat punoutuvat luontevasti kokonaisuuteen. Sipilä on saanut myös kiitosta todentuntuisesta poliisityön kuvauksestaan. Hän kertoo käyttävänsä kirjoissaan paljon rikostoimittajan työstä tarttuvia yksityiskohtia. ”Kirjan valmistuttua kiersin autolla Helsingissä ja kävin tarkistamassa tapahtumapaikkoja. Halusin varmistaa, että tapahtumapaikatkin ovat todentuntuisia eikä niissä ole virheitä.” JARKKO SIPILÄ Jarkko Sipilä (s. 1964) on työskennellyt MTV3:n uutisissa vuodesta 1996 ja sitä ennen Helsingin Sanomissa. Yhdeksän rikosromaanin ja yhden novellikokoelman lisäksi Sipilä on kirjoittanut radiokuunnelmia ja ollut mukana käsikirjoittamassa Takamäki-romaaneihin perustuvaa tv-sarjaa, joka nähtiin syksyllä 2006. Sipilä sai Vuoden johtolanka -palkinnon 2009 romaanistaan Seinää vasten. JARKKO SIPILÄ, PRIKAATIN KOSTO 340 sivua Ovh. 32 €

Yrityksestä

Gummerus on toiminut jo 135 vuotta suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa ’huviksi ja hyödyksi’. Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat. Osana Gummerusta toimii tietokirjoja julkaiseva Ajatus Kirjat.

Tilaa

Multimedia

Multimedia