Suomi ajaa vanhaa autoa vanhalla vaihteella, vaikka politiikan valtatie on muuttanut paikkaa

Venäjän-tutkija Ilmari Susiluoto kohautti suomalaisia Pienellä Karjalakirjallaan vuosituhannen vaihteessa. Uudessa Karjalakirjassa (Ajatus Kirjat) Susiluoto päivittää polttavimmat Karjala-kysymykset tähän päivään ja arvostelee suomalaisten hellimää lähialuepolitiikkaa, joka perustuu väärille otaksumille Venäjän ja rajantakaisten alueiden luonteesta. Susiluodon mukaan nyky-Suomi on geopoliittisen kamppailun keskiössä.

Uusi Karjalakirja on kattava teos Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovutettujen alueiden historiasta ja nykypäivästä. Susiluodon tarkoituksena oli modernisoida Pieni Karjalakirja vastaamaan muuttunutta poliittista ilmastoa, mutta kirjoittamisprosessissa pintaan nousi kokonaan uusia teemoja. Onko Itämeren kaasuputki Venäjän tärkein geopoliittinen hanke sitten Neuvostoliiton luhistumisen? Tasoittavatko venäläiset maiden välistä rajaa ostamalla kiinteistöjä Suomen puolelta? Susiluoto ruotii rohkeasti Suomen lähialuepolitiikkaa ja maan erityisaseman murentumista. Suomenlahden ja Itämeren merkitys on entistä keskeisempi Venäjällä geopoliittisen ajattelun noustua valtaan vaurastuvassa ja autoritäärisessä yhteiskunnassa. Energiavienti länteen ja tavaroiden kuljetus kulutuskeskuksiin on suunniteltu kulkevaksi juuri tämän alueen kautta, kun Venäjästä rakennetaan suurvaltaa. ”Meitä uhkaavat aivan toisen tyyppiset uudet vaarat. Ne liittyvät siihen, että Suomi ajaa edelleen samaa vanhaa autoa viertotiellä samalla vanhalla vaihteella, vaikka koko politiikan valtatie on muuttanut paikkaansa. Elintasoero ei ole kaventunut Suomen toimien johdosta, vaan täysin niistä riippumatta.” Uuden Karjalakirjan mukaan venäläiset tasoittavat peliä ostamalla kiinteistöjä Suomen Karjalasta ja laajemminkin ja Itämeren kaasuputken merkitys on hämärtynyt suomalaisilta. ”Lintukoto-Suomessa Itämeren kaasuputki on arvioitu lähinnä ekologiseksi ongelmaksi samaan aikaan kuin Puola julistaa sen olevan moderni Molotov-Ribbentrop-sopimus ja Venäjän patriootit pitävät projektia Venäjän tärkeimpänä geopoliittisena hankkeena sitten Neuvostoliiton luhistumisen, ja Venäjän laivastolle on annettu uusi tehtävä: palata Itämerelle.” Susiluoto uskoo, että Suomen kaltaisia, kokonaisvaltaiseen puolustukseen kykeneviä maita on vähän. Suomen turvallisuutta ei voida rakentaa EU:n varaan, mutta EU:n turvallisuus nojaa vahvasti Suomeen: Suomi on tärkeä EU:lle ja puolustuksen perustana toimii vahva kansallinen puolustus, joka käsittää niin maantieteen ja luonnonolosuhteet kuin kansanluonteen ja tietotaidon. ”Ja silti me pohdimme, ymmärrettävistä syistä kyllä, koko ajan liittoutumismahdollisuuksia, niin kuin maailmassamme tarjottaisiin jossain ilmaisia lounaita kuin optioita Fortumin johtokunnalle. […] Keskeistä on, että Suomi on mukana tiivistyvässä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ja tekee syvää yhteistyötä myös Naton kanssa. […] Venäjällä jo lasketaan meidän Nato-jäsenyytemme vain ajan kysymykseksi.” ILMARI SUSILUOTO VTT Ilmari Susiluoto (s. 1947) on tehnyt pitkän uran Neuvostoliiton ja Venäjän tutkijana Suomen ulkoministeriössä sekä Aleksanteri-instituutissa. Vuonna 1996 alkoi kirjallinen ura, joka jatkuu edelleen. Hänen teoksensa Suuruuden laskuoppi, Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys oli ehdolla Tieto-Finlandia-kisassa 2006. Pieni Karjalakirja ilmestyi vuonna 2001 ja Vilpittömän ilon valtakunta vuonna 2007. ILMARI SUSILUOTO, UUSI KARJALAKIRJA 320 sivua Ovh. sid. 29,90 €